Kolme tyttöä työhöntulotarkastuksessa

-Helmut-

Helsinkiläinen mainostoimisto oli hiljattain laajentanut toimintaansa ja palkannut kolme uutta työntekijää palvelukseensa. Jo haastattelujen yhteydessä oli käynyt ilmi, että henkilöt, jotka tulisivat valituiksi, velvoitettaisiin osallistumaan lääkärintarkastukseen heti työsuhteen alettua. Niinpä eräänä tammikuisena aamuna lääkärikeskuksen vastaanottotiloissa odottivat vuoroaan kolme nuorta naista: 22-vuotias Kristiina, 20-vuotias Katja ja 19-vuotias Jenni. He olivat saaneet tiedon lääkärintarkastuksen ajankohdasta vasta edellisenä päivänä, milloin heitä kaikkia oli kehotettu olemaan paikalla lääkärinkeskuksessa seuraavana aamuna tasan klo 8.30. Heitä oli myös etukäteen informoitu siitä, että tarkastus tulisi kestämään noin tunnin verran ja että he pääsisivät palaamaan takaisin töihinsä klo 9.30 jälkeen. Ajatus lääkärintarkastuksesta ei miellyttänyt heistä ketään, mutta työnantajan määräyksestä heidän oli käytävä työterveyshuollon suorittamassa alkutarkastuksessa. Tähän he olivat sitoutuneet allekirjoittaessaan työsopimuksensa.

Tytöt eivät tunteneet toisiaan aiemmin ja koska tämä oli vasta kolmas työpäivä, he eivät olleet ehtineet tutustua toisiinsa vielä sen kummemmin. He olivat kaikki täysin tietämättömiä siitä, millainen työhöntulotarkastus olisi tarkalleen ottaen kyseessä ja se sai heissä kaikissa pientä, orastavaa jännittyneisyyttä aikaan. Katja ja Jenni eivät olleet käyneet varsinaisesti lääkärintarkastuksessa sitten lukion toisen luokan ja Kristiinalla viimeisimmästä lääkärintarkastuksesta, jos gynekologikäyntejä ei nyt otettu huomioon, oli vieläkin enemmän. Tytöt olivat saaneet työnantajaltaan sen käsityksen, että tämä olisi vain pikemminkin muodollisuus kuin kovinkaan perusteellinen tarkastus. He olivat joka tapauksessa kukin tahollansa varustautuneet aamulla ennen töihin lähtöään siihen, että jossain vaiheessa tarkastusta heitä todennäköisesti pyydettäisiin vähentämään vaatetustaan, joskaan ei todennäköisesti kovinkaan paljon. Kaiken mahdollisen ja melkeinpä mahdottomankin varalta tytöt olivat aamulla viettäneet normaalia pidemmän tuokion suihkussa ja valinneet, kuten monet nuoret naiset yleensäkin, hieman normaalia siistimmät alusvaatteet yllensä, kun kuitenkin edessä olisi lääkärilläkäynti.

Vastaanottohuoneen seinällä olevan kellon raksuttaessa muutamaa minuuttia vaille puoli yhdeksän, tyttöjä pyydettiin sisään yhteen monista tutkimushuoneista. He katselivat yllättyneinä toisiaan ja syystäkin. Menisivätkö he kaikki yhdessä huoneeseen, jossa lääkäri ottaisi heidät vastaan? Heidät sisään kutsunut vastaanottoapulainen näytti kuitenkin päättäväisenoloiselta ja ohjasi heidät sisälle huoneeseen sulkien oven heidän takanaan. Huoneessa oli tyttöjä vastaanottamassa arviolta noin nelikymppinen mies, joka esitteli itsensä heidän työterveyslääkärikseen sekä ainakin ulkonäöltä varsin nuori, ei juurikaan paljon tyttöjä vanhempi lääkäriapulainen, joka esiteltiin Villeksi. Tytöt tervehtivät vuoronperään kädestä pitäen kumpaakin mieshenkilöä.

Lääkäri kertoi heti aluksi, että tytöt olivat täällä heidän työnantajansa pyynnöstä ja että kyseessä olisi niin sanottu työsuhteen alussa tehtävä lääkärintarkastus. Hän kertoi myös, että yhtäältä koska heillä oli lähestulkoon kaikki ajat varattuina ja toisaalta koska kaikkien osalta tarkastus tulisi noudattamaan arvatenkin samaa linjaa, olisi ajan säästämiseksi järkevää, jos tämä hoidettaisiin alta pois yhtä aikaa. Tytöt olivat ajatuksesta toki hämmentyneitä, mutta eivät esittäneet vastalauseitakaan. Samapa tuo sinänsä, että heidät tarkastettaisiin samaan aikaan, jos sitä ei nyt muulla tavalla olisi saatu järjestetyksi. Tämä olisi varmaankin joka tapauksessa pian ohi.

Tyttöjä pyydettiin ovensuusta peremmälle huoneeseen ja istuutumaan huoneen takaseinustalla oleviin tuoleihin, jotka oli sijoitettu vierekkäin. Siirtyessään pyydetysti he vilkuilivat katsellaan ympäri huonetta. Se vaikutti hyvinkin tavalliselta lääkärin vastaanottohuoneelta, joskin se oli aika tilava ja erittäin hyvin valaistu, vaikkei huoneessa ollutkaan yhtään ikkunaa, josta päivänvalo olisi päässyt kajastamaan sisään. Huoneen toisella sivustalla oli lääkärin kirjoituspöytä, jonka vieressä oli yksi tuoli. Toisella sivustalla huonetta oli normaalinnäköinen tutkimuspöytä, jonka vieressä oli digitaalinen vaaka ja mittauslaite. Keskellä huonetta oli pieni pyöreä jakkara, minkä sijoittelu ja tarkoitus ei ainakaan heti avautunut tytöille. Huoneessa ei ollut mitään sermiä tai verhoa, mikä oli yleensä tavanomainen näky ainakin gynekologien vastaanottohuoneissa ja jonka takana naiset käyvät riisumassa housunsa ennen nousemistaan tutkimuspöydälle.

Kristiina havaitsi istuutuessaan, että Jenni ja Katja vaikuttivat jossain määrin hermostuneilta, mikä oli ehkä ymmärrettävääkin tässä tilanteessa. Myös Kristiina itse tunsi jännittävänsä vatsallaan, mikä ei yleensä ollut kovin tyypillistä hänelle. Huoneessa oli jollakin tapaa painostavan hiljainen tunnelma, joka tuntui tihenevän hetki hetkeltä.

Lääkäri silmäili vierekkäin istuvia kolme nuorta naista ja kuvasi heidät tarkasti mieleensä. Kristiinalla oli vaaleat, olkapäille ulottuvat hiukset, ja yllään musta paitapusero, jonka päällä oli niin ikään musta v-aukkoinen neulepaita. Housut olivat beigenväriset ja tiukat, mitkä korostivat näkymää Kristiinan selvästikin kiinteistä reisistä, jotka eivät kuitenkaan olleet missään tapauksessa liian paksut. Tyttö vaikutti siron atleettiselta, joka varmastikin harrasti säännöllisesti liikuntaa.

Kristiinan vieressä istui Katja, jolla oli lyhyet tummat hiukset ja kasvoillaan sekä poskipäillään pisamia. Katjalla oli turkoosinvärinen paita, jonka päällä valkoinen villatakki. Jalassaan Katjalla oli perinteiset siniset farkut.

Jenni istui puolestaan Katjan vieressä. Jennillä oli pitkät vaaleanruskeat hiukset, jotka oli sidottu takaa poninhännälle ja yllään paksu ruskea villapaita. Sinisen farkkuhameen helma ulottui suunnilleen Jennin polviin ja sääriä peittivät mustat sukkahousut.

Lääkäri teki aluksi tytöille useita kysymyksiä, joihin he vuorollaan vastasivat. Kysymykset olivat hyvin yleisluontoisia eivätkä niinkään yksityiskohtaisia. Heiltä kysyttiin mm. yleisestä terveydentilasta, viimeisimmästä lääkärikäynnistä, alkoholinkäytöstä ja tupakanpoltosta. Kukaan tytöistä ei kertonut polttavansa. Katja myönsi tosin polttaneensa joskus aiemmin. Lääkärin tehdessä kysymyksiä tämän apulainen Ville kirjasi tyttöjen vastauksia ylös. Lopuksi kysyttiin vielä tyttöjen pituutta. Kristiina ilmoitti pituudekseen 172, Katja 165 ja Jenni 169 senttimetriä.

”Tämän kysymyssession jälkeen voimmekin siirtyä itse asiaan. Ajattelimme käydä läpi muutamat akuutit asiat, jotka yleensä on hyvä tarkastaa teidän ikäisiltänne nuorilta naisilta. Mutta ennen kuin voimme aloittaa, niin pyytäisinkin teitä seuraavaksi vähäsen riisuutumaan. Voitte laskea vaatteenne siihen tuolille, missä nyt istutte.”

Tytöt nousivat ylös, katsoivat kiusaantuneina toisiaan, mutta eivät tehneet elettäkään riisuakseen vaatteitaan.

”Rintsikat ja pikkuhousut saavat jäädä, tällä erää. Muut kuteet pois. Se, kuka on ensimmäisenä valmiina, voikin tulla tänne vaa’alle, niin punnitaan teidät”, selvensi lääkäri aivan kuin olisi pitänyt tätä jonakin itsestäänselvyytenä.

Tyttöjen jännitys nousi salaman lailla potenssiin mitä se oli vielä äsken ollut. He ryhtyivät kuitenkin tuumasta toimeen riisuen kaikki ensimmäisinä kenkänsä.

Kristiina avasi yksi kerrallaan mustan paitapuseronsa nappeja ja seurasi sivusilmällään Katjan ja Jennin edistymistä. Katja oli ollut nopea ja laski jo farkkujaan alas. Jenni oli puolestaan riisunut vasta farkkuhameensa yltään. Kristiina vilkaisi lääkäriin, jonka katse kehotti heitä nopeuttamaan riisuutumisprosessia. Jenni kirosi mielessään, että oli aamulla laittanut sukkahousut jalkaansa. Niitten riisumisessa kun meni nyt aikaa. Muut tytöt näyttivät olevan jo valmiita, kun Jenni viimeinkin sai laskettua sukkahousunsa vaatepinonsa päällimmäiseksi. Sillä välin Katja oli jo ennättänyt vaa’alle.

Jenni asteli Kristiinan taakse odottaakseen vuoroaan punnitukseen. Anne seisoi edelleen vaa’alla yllään vain mustat, rintoja korostavat push up-rintaliivit ja jalassaan samanväriset hipsters-malliset pikkuhousut. Kristiinalla oli puolestaan valkoiset, pitsikuviolliset alusvaatteet. Kaikki tytöt näyttivät selvästikin panostaneen alusvaatteisiinsa; liekö sitten miellyttääkseen poikaystäviään vai muuten vaan. Tämän huomasi myös Ville, joka oli opiskellut terveydenhoitoalaa parisen vuotta. Tämä ei todellakaan ollut sellaista, mitä hän olisi edes voinut mielessään kuvitella ensimmäisen harjoittelupäivänsä olevan. Hänen edessään oli kolme erittäin vähäpukeista, hyväkroppaista nuorta naista, jotka selvästikin ja osin ymmärrettävästikin ujostelivat nykyistä asemaansa. Heitä oli pyydetty riisuutumaan alusvaatteisilleen kahden täysin ventovieraan miehen edessä. Ville huomasi Katjan ja Kristiinan punastelevan. Mitähän tästä vielä kehkeytyisikään? Ville oli enemmän kuin mielissään tästä tilanteesta, joka jännitti häntä melkein yhtä paljon kuin tyttöjä.

Punnituksen jälkeen tytöt kokoontuivat keskemmälle huonetta.

”No niin, seuraavaksi sitten rinnat”, tokaisi lääkäri jälleen suorasukaiseen tyyliinsä.

Tytöt katselivat toisiaan. Tämä ei voinut olla totta.

”Pitääkö meidän siis riisua rintsikatkin?” kysyi Katja melkein protestoiden, vaikka tiesi jo valitettavan vastauksen.

”Kyllä”, vastasi lääkäri ja nyökkäsi perään aivan kuin pahoitellen.

Tytöt kääntyivät ja astelivat ryhmänä seinustan viereen, missä heidän vaatenippunsa oli jo valmiina. Nyt se täyttyisi jälleen, mutta kovin paljon sitä ei ollut enää varaa täyttää, sillä pian loppuisivat itse vaatteet.

”Tämä on aina just tätä”, valitti Katja hiljaa Kristiinalle ja Jennille, kun he avasivat selkänsä takaa rintaliiviensä hakasia ja laskivat ne muiden vaatteidensa päälle pinon jatkoksi.

Kristiinaa pyydettiin ensimmäisenä istuutumaan pienelle pyöreälle jakkaralle, joka oli sijoitettu melkeinpä keskelle tutkimushuonetta. Kristiina istuutui, kohotti ryhtiään ja puristi paljaat reitensä tiukasti yhteen. Lääkärin ja tämän apulaisen ohella myös Katja ja Jenni silmäilivät Kristiinaa, jolla oli nyt yllään vain pienet valkoiset alushousut. Katja mietti, mahtoiko Kristiinaa jännittää olla tällä tavoin huomion keskipisteenä neljän muun henkilön tuijottaessa hänen melkein alastonta vartaloaan. Katja ei todellakaan olisi halunnut olla tällä hetkellä Kristiinan asemassa.

Lääkäri käytti varmaankin runsaat pari minuuttia tunnustellessaan Kristiinan pyöreitä ja sopusuhtaisia rintoja. Hän aloitti aina kello kahdestatoista ja eteni kellotaulun mukaisesti myötäpäivään tunnustellen kummankin rinnan tasaisin, pyörivin liikkein. Palattuaan lähtöpisteeseen kello kahteentoista hän eteni sormillaan keskemmälle kohti Kristiinan kohonneita nänninpäitä ja puristi kumpaakin nänniä kevyesti, mikä sai aikaan kylmiä väreitä Kristiinan vartalossa. Kristiina liikahti ikään kuin vaihtaakseen asentoaan lääkärin hieroessa hellästi tämän nänninpäitä. Katja ja Jenni eivät periaatteessa halunneet seurata tätä toimitusta, mutteivät yksinkertaisesti pystyneet pitämään katsettaan erossa Kristiinasta. Tytöt panivat merkille, ettei Kristiina ymmärrettävästi ollut kovinkaan ilahtunut nykyisestä asemastaan ja vaikutti selvästikin kiusaantuneelta. Toisaalta sekä Katja että Jenni tiesivät, että hetken kuluttua he olisivat istumassa juuri tuossa samassa paikassa kuin missä Kristiina oli nyt ja että heille tehtäisiin vuorollaan aivan vastaavanlainen toimenpide mitä nyt Kristiinalle ja vieläpä myös näiden kaikkien huoneessa olevien silmien edessä.

Lääkäri pyysi Kristiinaa nostamaan kädet pään päälle. Tämä asento ei ollut ollenkaan Kristiinan mieleen. Onneksi hän oli muistanut edellisenä iltana siistiä kainalonsa karvoista. Lääkärin pyynnöstä Ville toisti tämän äsken suorittaman toimenpiteen Kristiinan rinnoille nyt tässä asennossa. Tämä oli niin kiusallista, ettei Kristiina kyennyt katsomaan ketään silmiin, vaan tuijotti lakonisesti lattiaan.

Kun Kristiina oli valmis, kävivät Katja ja Jenni vuorollaan läpi saman toimenpiteen. Ensin Katja, sitten Jenni. Tytöt olivat rintoihinsa kohdistuneen session aikana hiirenhiljaa, mutta lääkäri ja Ville kävivät välillä keskustelua oikeasta tunnustelutekniikasta. Lääkäri antoi täsmällisiä ohjeita Villelle, mitä milloinkin tulisi tehdä ja muistutti, ettei naisen rintoja saanut painaa liian lujaa. Voimaa tuli käyttää juuri sopivasti, jotta myös syvemmällä mahdollisesti olevat kovettumat pystyttäisiin havainnoimaan. Sekä Katjan että Jennin nänninpäät nousivat niin ikään koholle heti heidän istuuduttuaan jakkaralle, elleivät olleet koholla jo sitä ennenkin.

Kun kaikkien kolmen rinnat oli tunnusteltu, kysyi Ville äkkiä lääkäriltä: ”Teemmekö heille gynekologisen tutkimuksen? Ihan vaan nopeasti?”

Tytöt vilkaisivat kauhistuneina toisiaan. Ville ei voinut olla tosissaan.

Lääkäri ei kuitenkaan empinyt pitkään Villen kysymystä.

”Tehdään vaan. Ja oikeastaanhan se pitäisi aina tässä lääkärintarkastuksen yhteydessä tehdäkin. Joskus vaan aika on niin kireällä, ettei sitä tule tehtyä. Mitäpäs jos aloittaisimmekin tällä kertaa sinusta, Jenni?”

Jenni ei vastannut eikä hän vieläkään tajunnut mitä lääkäri häneltä sanomatta sitä suoraan tarkoitti. Jenni katsoi lääkäriä kysyvästi posket jo hieman enemmän punottaen.

”Niin Jenni, me emme voi tehdä tutkimusta, jos sinulla on housut jalassa. Ne pois ja sitten tähän tutkimuspöydälle”, selvitti lääkäri.

Jenni ei voinut uskoa tätä. Myös Kristiina ja Katja pidättivät hengitystään. Tämähän rupesi vaikuttamaan jo aika perverssiltä touhulta.

”Ja oikeastaan te muutkin voitte tehdä ihan saman kuin Jenni. Tässä ei mene yhdeltä kauaa”, ohjeisti lääkäri nyt myös Kristiinaa ja Katjaa luopumaan heidän viimeisimmästä vaatekappaleestaan.

”Tämä on todella noloa ja kaiken lisäksi taidan olla sieltä jo vähäsen…”, kuiskasi Katja Kristiinalle, kun he astelivat jälleen kerran vaatepinonsa luo seinustan viereen.

Lääkäri ei todellakaan halunnut haaskata aikaa, sillä kello kävi koko ajan. Jenni oli riisunut viimeinkin tummanvihreät stringinsä ja hapuili paljain jaloin, alastomana ja epävarmana kohti tutkimuspöytää, jonka vieressä lääkäri seisoi jo valmiina. Jenni asettautui istumaan pöydän reunalle, laski ylävartalonsa makuulle ja ryhtyi asettamaan kantapäitään metallisiin jalkatukiin niin kuin gynekologilla käydessä oli yleensä tapana. Nyt ei vaan oltu siellä, vaan ihan jossain muualla eli työhöntulotarkastuksessa ja kaiken lisäksi tämän olisi näkemässä kaksi hänen työkaveriaan näiden erektionhaluisten miesten lisäksi. Nöyryyttävä olisi ollut oikea sana kuvaamaan Jennin tuntemuksia. Jennin mieleen palasivat kuvat hänen ensimmäisestä gynekologikäynnistään, joka oli jännittänyt ja paljon, mutta ei ollut kylläkään mitään verrattuna siihen, miten paljon tämä tässä ja nyt häntä jännitti. Tällä kertaa tämä asento, jossa jalat olivat koukistettuina ja levällään, tuntui entistäkin kiusallisemmalta Jennin tietäessä, että kohtapuoliin ellei jo nyt, kaikki tuijottaisivat hänen jalkoväliinsä, mihin ei tässä asennossa ollut edes suurempia vaikeuksia nähdä. Mikä huolestuttavinta hän tunsi, miten kostea hän alapäästään jo oli. Jenni tiesi varsin hyvin, että kiihottuessaan hän tavallisesti kostui huomattavasti, mikä saattaisi olla tässä tilanteessa hyvinkin kiusallista ellei jopa noloa. Toisaalta koko tämä tarkastus oli ollut jo noloa viimeisimmät viisitoista minuuttia aina siitä asti, kun heitä oli pyydetty riisuutumaan pöksysilleen.

”Tulkaa tekin tähän lähemmäksi katsomaan niin näette kerrankin, miten tämä tehdään”, viittasi lääkäri Kristiinan ja Katjan suuntaan.

Jenni sulki silmänsä. Se olisi vain ajan kysymys, kun hänen työkaverinsa näkisivät hänen jalkoväliään sormeiltavan. Näkisivätkö he myös, miten kostunut hän oli? Jenni avasi silmänsä ja näki Kristiinan ja Katjan tulleen lähemmäksi ja katsovan suoraan hänen somaa, ajeltua karvoitustaan ja häpyhuuliaan, jotka melkein sykkivät tästä polttavien katseiden paljoudesta.

Lääkäri veti tutkimushansikkaat käsiinsä ja istuutui pienelle jakkaralle tutkimuspöydän päähän ja suuntasi katseensa Jennin reisien väliin.

”Olethan ollut aikaisemmin gynekologilla”, hän tiedusteli.

”Juu-u”, vastasi Jenni niin lyhyesti kuin suinkin pystyi.

”Milloin olit viimeksi?” jatkoi lääkäri.

”Noin vajaa vuosi sitten”.

”Oliko kaikki silloin kunnossa?”

”Oli”.

”Oikein hyvä”.

Lääkäri kehotti Jenniä rentoutumaan ja muistutti tämän sujuvan samalla tavalla kuin aiemminkin.

Hän kosketti sormillaan määrätietoisesti Jennin uloimpia häpyhuulia ja levitti niitä paljastaen näkymää Jennin emättimeen myös muiden katseltavaksi. Ville oli heti tilanteen tasalla ja tarjosi lääkärin oikean etusormen päähän tuubista liukastavaa geeliä.

”Rentouduhan nyt oikein kunnolla, Jenni. Olet aivan turhan kireä. Tunnet aivan kohta sormeni sisälläsi. Älä jännitä vastaan”, rauhoitteli lääkäri selvittäen samalla jo tulevia vaiheita.

Jenni henkäisi syvään ja tunsi samalla sormen työntyvän hänen häpyhuuliensa välistä sisälle ja yhä syvemmälle. Lääkäri pyöräytti sormeaan Jennin emätinaukossa noin 180 astetta ja veti sen samalla liikkeellä ulos.

”Vähän vain liukastetta, vaikket sitä nyt näytä juuri tarvitsevankaan”.

Jenni tajusi lääkärin heti havainneen, että hän oli jo varsin kostea sisältä. Varsin kostea oli hänestä suhteellisen laimea ilmaisu siitä, miltä hänestä tuntui. Eihän tässä pitänyt olla mitään seksuaalista, mikä saisi aikaan hänessä tällaisen reaktion. Normaalisti esileikin aikana poikaystävänsä kanssa hän kyllä kostui tällä tavalla, mutta ettäpä tässä tilanteessa lääkärin tutkimuspöydällä kaikkien näiden katseiden alla.

Lääkäri asetti seuraavaksi spekulan paikoilleen Jennin emättimen suulle ja työnsi sen sisään. Jenni inahti vaimeasti, koska se tuntui jäätävän kylmältä. Miksei näitä välineitä voitu lämmittää ennen kuin niitä tungettaisiin sisään, kirosi Jenni itsekseen. Spekula avautui hänen sisällään ja lääkäri selosti Villelle ja tytöille, minkä vuoksi spekulaa käytetään. Jenniä ei erityisemmin kiinnostanut tämä oppitunti. Pian se oli kuitenkin ohi ja spekula vedettiin ulos. Spekula oli kostunut ja siinä oli myös liukastetta.

”Oikein hyvä”, sanoi lääkäri.

Jenni ei tiennyt tarkalleen, tarkoittiko se tällä erää sitä, että hänellä oli kaikki hyvin vai kenties jotain muuta.

Lääkäri nousi ylös ja vaihtoi uudet tutkimushansikkaat käsiinsä.

”Teen seuraavaksi sisätutkimuksen”.

Hän avasi uudelleen Jennin häpyhuulia ja työnsi kaksi sormeaan sisälle tämän emättimeen. Jenni ähkäisi vaimeasti ja lääkäri hyssytteli tätä rentoutumaan. Hän liikutteli sormiaan ja painoi samalla toisella kädellään Jennin alavatsaa tarkasti kohta kohdalta jatkaen samalla oppituntiaan.

”Tiedättehän, että sisätutkimuksen tarkoituksena on tunnustella kohdunsuuta, kohdun ja munasarjojen kokoa, niiden asentoa ja liikkuvuutta sekä mahdollista arkuutta. Toisilla kohtu on edempänä, toisilla taas taaempana. Sillä ei loppujen lopuksi ole mitään merkitystä, missä kohdassa se on”.

Pelkästään katsomalla kun Jenniä näin intiimillä tavalla tutkittiin, Kristiina tunsi myös salakavalaa kihelmöintiä omassa alapäässään. Hän mietti luonnollisestikin, miltä tuntuisi olla Jennin paikalla nyt tuossa tutkimuspöydällä. Ajatus miellytti häntä, mutta taas toisaalta kauhistutti. Hän saattoi arvata, että Jenniä varmastikin jännitti tämä melkoisesti eikä tämän asema tässä kohtaa ollut mitenkään kadehdittava. Kristiina tuli siihen lopputulokseen, ettei hän sittenkään olisi halunnut nyt maata tuossa Jennin paikalla jalat levitettyinä, häpyhuuliaan edestakaisin avattavana ja ties mitä välinettä ja sormia sisälle työnnettävänä.

Kaksi sormea yhä sisällä Jennin emättimessä lääkäri laski vasemman käden peukaloaan alaspäin kohti Jennin klitorista. Hän veti klitorista peittävän esinahan niin taakse, että klitoris tuli selvästi näkyviin. Jennin hengitysrytmi tiheni. Lääkäri kosketti klitoriksen päätä ensin hellävaroen, sitten vähän lujempaa. Hän siirsi etu- ja keskisormensa sen sivuille ja ryhtyi tekemään hitaita liikkeitä sekä vaaka- että pystysuuntaan. Kristiina ja Katja havaitsivat, että Jenni oli jälleen sulkenut silmänsä.

Kristiina ja Katja seurasivat mielenkiinnolla lääkärin toimia ja Jennin reaktioita. Hekin olivat omasta kokemuksestaan hyvin tietoisia siitä, miltä se tuntui, kun klitorista hellästi näprättäisiin. Kristiina vaihtoi asentoaan seisoessaan lääkärin takana ja risti jalkansa. Hänen katseensa oli nauliintuneena Jennin häpyhuulien väliin. Häntä kiihotti tämä tilanne ja hän yritti samaistua Jennin asemaan. Hänen olisi valtavasti tehnyt mieli hyväillä itseään ja koskettaa omaa klitoristaan, mutta eihän se ollut mitenkään mahdollista. Miten noloa se olisikaan, jos joku havaitsisi hänen tyydyttävän itseään samalla kuin katseli työkaveriaan, tämä jalat levällään ja koukistettuina tutkimuspöydällä. Hän malttoi mielensä, vaikka se vaikeaa tekikin.

Kristiina katsoi sivusilmällään vieressään seisovaa Katjaa, joka vaikutti niin ikään jossain määrin levottomalta. Kristiinaa olisi kovasti kiinnostanut tietää, kiihottiko tämä tilanne myös Katjaa. Jos näin oli, ei se ainakaan näkynyt Katjasta millään lailla. Tämä saattoi tuntua nyt miellyttävältä ja jännittävältä, mutta Kristiina tiesi vallan hyvin, ettei hän ajatellut kovinkaan järkevästi. Hänen oli vain vaikea vastustaa tuntemuksiaan.

Lääkäri liikutti sormiaan koko ajan, mutta suhteellisen rauhallisessa tahdissa. Usein se tahti ja sen tasaisuus ovatkin tärkeintä, jos haluaa tuntea seksuaalista tyydytystä. Jenni tunsi voimistuvaa lämpöä sukuelimiensä alueella, vaikkakin kaikki nämä katseet ja koskettelut olivat lämmittäneet sitä jo hyvän aikaa. Lääkäri jatkoi hyväilyä, jos sitä siksi saattoi sanoa. Hän liikutteli samaan aikaan myös sormiaan Jennin emättimessä vetämällä niitä aina vähän ulospäin ja taas uudestaan sisäänpäin. Saattoikohan Jenni havaita tämän? Yhtäältä sormet liikkuivat Jennin sisällä emättimessä ja toisaalta ne tunnustelivat tämän klitorista. Se tuntui Jennistä vähitellen oikein hyvältä. Lääkäri siveli välillä klitorista nopein, edestakaisin liikkein ja palasi sitten taas sen sivuille. Jennin kiihottuneisuuden saattoi havaita nyt kaikki. Tämä hengitti raskaasti ja äännähteli aina välillä, kun lääkäri kosketti lujemmin. Hän oli kosketuksen hallitsema. Tämä ei suinkaan ollut ensimmäinen kerta, kun hänen sukuelimiään kosketeltiin tällä tavalla, mutta ensimmäinen kerta kun se tehtiin gynekologisessa tutkimusasennossa. Kaikki se huomio, mikä jalkoväliinsä oli viimeisen kymmenen minuutin aikana kohdistunut, lisäsi vain hänen kiihottuneisuuttaan. Hän halusi saada orgasmin, mutta ei ihan vielä. Jenni äänteli hiljaa aina siihen asti, kun hänen emättimensä ryhtyi supistelemaan lääkärin sormien ympärillä. Lääkäri jatkoi koskettelua supistelujen aikana. Pikkuhiljaa ne vähenivät ja Jenni tuntui rauhoittuvan. Lääkäri lopetti klitoriksen tunnustelun vasta, kun supistelut olivat kokonaan ohi. Hän veti pyörivällä liikkeellä sormensa ulos Jennin emättimestä. Jenni ei vastustellut, vaan makasi silmät edelleen kiinni yrittäen tasoittaa kiihtynyttä hengitystään.

”Sehän meni oikein hyvin, vai mitä?” kysäisi lääkäri pyyhkiessään paperilla ylimääräistä, levinnyttä liukastetta Jennin häpyhuulien ympäriltä.

Kukaan huoneessa ei vastannut. Kristiina ja Katja olivat niin ikään täysin mykistyneitä eivätkä tahtoneet vieläkään saada katsettaan irti Jennin jalkovälistä, joka oli kokenut ennen näkemättömän proseduurin. Kristiina tunsi olevansa myös erittäin kiihottunut ja kostunut. Hän vilkaisi jälleen Katjaa ja mietti, tunsiko tämä samalla tavalla.

Jennin noustua tutkimuspöydältä oli Katjan vuoro. Katja oli jo pöydälle noustessaan vähintäänkin yhtä kostea kuin mitä Jenni hetkeä aikaisemmin. Kristiina havaitsi, että Katjan häpyhuulet suorastaan kiilsivät kosteudesta. Lääkäri antoi Jennille luvan mennä pukeutumaan. Sen sijaan Kristiina jäi seuraamaan Katjan tutkimusta.

Ville suoritti vuoronperään Katjalle ja Kristiinalle samanlaisen tutkimuksen kuin mitä lääkäri hetkeä aiemmin Jennille. Tytöt eivät vastustelleet, vaan pikemminkin toivoivat samanlaista käsittelyä kuin mitä Jenni oli saanut osakseen. Kun kaikki oli valmista, oli kulunut runsas tunti siitä, kun tytöt olivat tulleet ensi kertaa sisälle tutkimushuoneeseen. Kristiina sai luvan pukeutua viimeisenä Katjan ja Jennin ollessa jo täysissä pukeissa. Lääkäri kirjoitti vielä viimeisiä muistiinpanojaan ja toivotti tytöille hyvää päivänjatkoa. Tytöt poistuvat yhdessä huoneesta sanomatta toisilleen sanaakaan. Seuraavana päivänä he lounastivat yhdessä ja kertoivat avoimesti kokemuksistaan toisilleen. Yllättävää, mutta heillä ei ollut enää mitään salattavaa toisiltaan.

21

25525

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kiihottavaa!!

      Hyvin, kuvailevasti, eroottisesti kirjoitettua tekstiä ja lisäksi hyvällä suomenkielellä! Lisää Helmut, kiitos;)

    • paikat

      kostus:P

    • Jatkoa!

      Nythän tytöt tuntevat toisensa:P))

    • nukuttaa

      Pitkävetinen ja ennalta arvattava

    • taisi,

      olla naisen tekemä kun tiesi tarkalleen gynekäynnin yksityiskohdat kuten tuon että kantapäät laitetaan metallitelineisiin. Niinikään mieheltä jäi kaikki nautinto väliin,mikä viittaa naisen katkeran kirjoitukseen,esimerkiksi kaikki suihinottaminen/suuhun laukeaminen puuttui=tylsää.

      • tytöt

        keksivät jotai kimppakivaa seukiks??Tää oli alkulämmittelyy?


    • tykästynyt lukija

      Hyvin ja selkeästi kirjoitettu tarina, jollaisia näkee täällä aivan liian harvoin. Minä en kaivannut tähän "enempää" seksiä, vaan minusta tuo realistinen kuvaus toimi tässä oikein hienosti. Kirjoittaja oli kyllä kohtuuhyvin perillä siitä, mitä gynellä tapahtuu.

      Mielelläni lukisin lisääkin tällaisia. :)

      • Tarkastus

        Valitettavasti työtarkastuksia sellaisia kuten tarinoit EI TEHDÄ JOTEN TAKAISIN MAANPINNALLE KIITOS. Jo laki kieltää tämänlaiset.


      • noin kiree??!!!!!
        Tarkastus kirjoitti:

        Valitettavasti työtarkastuksia sellaisia kuten tarinoit EI TEHDÄ JOTEN TAKAISIN MAANPINNALLE KIITOS. Jo laki kieltää tämänlaiset.

        saa kai sitä nyt vähän kärjistää ja värittää juttuja! Ei täällä kukaa kirjottas jos ei nyt vähä pervoiltas vaikka sitte mielikuvituksissa:)


    • tyttötyttö

      Hyvä tarina.

    • poju3

      peräsuolen tutkimus?.

    • ..haisee

      Tarina on melko ok mutta nuo kehukeskustelut, joihin kirjoittaja edelleen itse nimimerkeillä ilmiselvästi osallistuu ovat jotenkin säälittäviä.

      • -Helmut-

        Sori vaan, mutta olet väärässä. Itse olen kirjoittanut vaan tuon tarinan mutten ensimmäistäkään kommenttia joillain muilla nimimerkeillä kuten väitit.

        Jos sinulla jatkossa asiaa, mikä koskee näitä tarinoita, niin mailaa mieluusti suoraan osoitteeseen: helmut_ba@hotmail.com

        Hyvä, että pidit tarinasta. :)


    • mutta

      Hyvä mutta loppui hieman kesken. Kahden jälkimmäisen kuvaus olisi sellaisenaan ollut toistoa, mutta ei eri näkökulmasta. Eikö ensimmäinen tyttö tullut lainkaan katsomaan miltä hänenkin täytyi näyttää tai vain koska toiset tytöt näkivät hänet niin "kostona"? Opastiko lääkäri harjoittelijaa, neuvoen kiinnittämään huomiota joihinkin kohtiin kun kerrankin oli tilaisuus verrata?

    • Wantssiii

      Hieno paluu helmut! yks kohta jäi mietittyttämään:
      ""Sillä välin Katja oli jo ennättänyt vaa’alle.

      Jenni asteli Kristiinan taakse odottaakseen vuoroaan punnitukseen. Anne seisoi edelleen vaa’alla yllään vain mustat, rintoja korostavat push up-rintaliivit ja jalassaan

    • Mörököllisein.

      Melkein täysi kymppi, mahtavaa! Olisin toivonut silti ehkä enemmän henkilökuvauksia, vaikka muuten kyllä kuvasit hienosti kaikkea. (: Jatka samaan malliin!

    • ja liian pitkä

      Liian pitkä tarina. Ei jaksanut lukea.

      • orgasmin

        kun luin tämän jutun. aaah..


    • - /

      Ooh mikä tarina! Hyvä paluu tosiaan! :) Vaikka epäilenkin sinun olevan nainen.. Heh. :> Tai lääkäri itsekin (ihan kiihottava ajatus sinäänsä).

      Mutta loistava tarina kirjallisilta ansioiltaan ja muutenkin oikein innostava.

    • Näitä on kiva lukea...

      Tuleeko näitä pian lisää? Kivoja ovat.

      • Mie vain

        Ihan loistava stoori. Sain orgasmin. Jo tarinan ensi metreillä rupesi kyllä jalkovälissä tykyttää..NAM!! Näitä lisää!!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kirja: Martina Aitolehti näki narkomaani-siskonsa piikitetyn käsivarren: "Sillä hetkellä tajusin..."

      Hyvinvointiyrittäjä ja triatlonisti Martina Aitolehti avautuu rehellisesti mm. pikkusiskonsa-Steffin huumehöyryisestä elämästä uudessa elämäkertakirja
      Kotimaiset julkkisjuorut
      61
      4666
    2. Loiri on kuollut.

      Poistui kuvioista.
      Maailman menoa
      187
      3753
    3. Martinan vastenmielinen menneisyys

      Martinan kirjasta julkaistujen otteiden perusteella hän on vastenmielinen sarjapettäjä ja epävakaa persoona. Kukaan normaali ihminen ei huuda kuutta t
      Kotimaiset julkkisjuorut
      280
      2854
    4. Vesa-Matti Loirin some hiljeni pahaenteisesti - Nyt tuhansilla suomalaisilla vain tämä yksi viesti

      Mikä on sinun suosikkimuistosi Vesa-Matti "Vesku" Loirista? Meneekö se Uuno Turhapuro osastolle, Eino Leinon tulkintaan vai onko se aivan jotain muuta
      Maailman menoa
      68
      2500
    5. Miksi Martina puhuu kirjassaan

      …muunneltua totuutta. Hän ei ole ollut apuvalmentajana hevostallilla nuoruudessaan. Hän on ollut ihan tavallinen tallityttö muiden tallityttöjen jouko
      Kotimaiset julkkisjuorut
      155
      1828
    6. Kiinasta taas uusi virus maailman iloksi

      Kiinassa on tunnistettu uusi Langya henipavirus (LayV), johon on sairastunut jo kymmeniä ihmisiä. Tutkijoiden mukaan virus on todennäköisesti tarttun
      Maailman menoa
      80
      1823
    7. Loiri oli minusta vastenmielinen

      Loirin kaikkea tekemistä leimaa hänen Uuno Turhapuro filminsä. Uuno filmit ovat olleet minulle aina todella vastenmielisiä. Tuo poru
      Maailman menoa
      216
      1356
    8. Parisuhdeodotukset

      Ajattelin ohittaa tämän päiväisen palstahärdellin ja viedä keskustelua alueelle, joka kovasti mietityttää ja joka saa tuntemaan suurehkoa rakkauden va
      Sinkut
      171
      1029
    9. Martina - Taistelija (WSOY) on menestyskirja

      Mukavaa luettavaa ja paljon kauniita kuvia Martinasta. Loppukesä menee tämän kirjan parissa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      135
      897
    Aihe