Mikäs on palstalaisten kanta, pitääkö muiden perheenjäsenten hallita veneen käyttöä? Takavuosina tapahtui surullisia tapauksia, kun kippareita putosi veneista, joissa oli isokokoinen perämoottori. Yleensä moottorin käsikäynnistyksen jälkeen, jolloin vaihde oli jäänyt päälle. Siinä sitten pahimmassa tapauksessa kippari joutui oman veneensä ruhjomaksi ja muu perhe katsoi avuttomina veneestä.
Rantaan menokin on mielestäni helpompaa, kun on etukäteen harjoiteltu merkkikieli ja toiminnot, mitä keulassa olevan henkilön pitää tehdä. Että ei tarvitse sitten huutaa: hyppää saatana!
Vierassatamissa ja saarissa rantaan tulevien auttaminenkin on melkoisen kirjavaa. Toiset auttavat ystävällisesti ja neuvovat kivet rannasta mitä varoa, kun sitten toiset tulevat ulvomaan kajuutasta, että varo että ei vaan tule naarmuja ja painuvat takaisin sisälle. Tällaisessa tapauksessa toki pääsisi helpommalla, jos tulisi auttamaan, niin oma venekin säilyisi sitten "hajoamatta".
Rantaan menokin on mielestäni helpompaa, kun on etukäteen harjoiteltu merkkikieli ja toiminnot, mitä keulassa olevan henkilön pitää tehdä. Että ei tarvitse sitten huutaa: hyppää saatana!
Vierassatamissa ja saarissa rantaan tulevien auttaminenkin on melkoisen kirjavaa. Toiset auttavat ystävällisesti ja neuvovat kivet rannasta mitä varoa, kun sitten toiset tulevat ulvomaan kajuutasta, että varo että ei vaan tule naarmuja ja painuvat takaisin sisälle. Tällaisessa tapauksessa toki pääsisi helpommalla, jos tulisi auttamaan, niin oma venekin säilyisi sitten "hajoamatta".
Vastaukset 15
Vanhimmat
isokokoisissa perämoottoreissa EI ole käsikäynnistystä ja jos pienissä perämoottoreissa käy niin että vaihde jää päällä niin kipparia täytyy silloin kouluttaa eikä perheenjäseniä..
Ihan riittävän kokoisissa moottoreissa on käsikäynnistys ja jopa v6:senkin saa hätäkäynnistettyä narulla. Tällöin voi jopa vaihdekkin olla päällä, koska käynnistyksen esto sähkökäynnisteisissä toimii vain jättäen starttimoottorin toimimattomaksi.
Perheen sisältä löytyy kokemusta se verran, että isäni putosi veneestä 60-luvulla. Hänellä oli tapana kääntää 15hv koneen kaasukahvasta käynnistystä varten niin paljon päälle kuin kaasu kääntyi. Kun vaihde oli vapaalla asettui kaasu oikeaan kohtaa. Kerran sitten kävi niin, että vaihde olikin päällä ja käynnistyksen estimen vipu oli löystynyt sopivasti. Seurauksena kaasun kääntyminen täysille ja käynnistimen normaali toiminta. Vene ampaisi eteen, mies kaatui peräpeilin kautta veteen. Hullummin ei käynyt, koska isäni onnistui kääntämään kaasua kaatuessaan pienemmälle ja kone tukehtui päälle jääneeseen ryyppyyn.
Se noista käynnistysvahingoista. Laajemmin ottaen olisi todella hyvä kouluttaa mahdollisimman moni perheenjäsenistä kelvolliseksi venekuskiksi. Aina voi syntyä tilanteita, jossa ainoa ajotaitoinen ei olekkaan ajokunnossa, ei ehkä edes puhekykyinen enkä tarkoita pelkästään alkoholia.
Kannattaa muistaa, että jos korkeiden promillien vuoksi luovuttaa veneen hallinnan toiselle, niin sitä ei kannata tehdä vain siksi, jos poliisit sattuvat olemaan lähistöllä. Jos havaitaan, että ruorissa olevalla ei ole tarvittavia taitoja veneen hallintaan, joutuu veneen oikea kippari vastuuseen hallinnan luovuttamisesta sitä taitamattomalle.
Selvää kesää kaikille!
että joku rupeaa toitottamaan että varmaan saan ison koneen käsikäytöllä käymään!!! tästä nähdään että vika on korvien välissä..
Kannattaa muistaa, että jos korkeiden promillien vuoksi luovuttaa veneen hallinnan toiselle, niin sitä ei kannata tehdä vain siksi, jos poliisit sattuvat olemaan lähistöllä. Jos havaitaan, että ruorissa olevalla ei ole tarvittavia taitoja veneen hallintaan, joutuu veneen oikea kippari vastuuseen hallinnan luovuttamisesta sitä taitamattomalle.
Selvää kesää kaikille!
että joku rupeaa toitottamaan että varmaan saan ison koneen käsikäytöllä käymään!!! tästä nähdään että vika on korvien välissä..itse olen 35 vuotta pelannut isoilla ja pienillä koneilla ja kertaakaan ei ole ollut edes läheltä-piti tilanteita!!! merellä kun ei kestä tehdä virheitä, se voi olla viimeisesi...
Hieno homma, että olet selvinnyt ilman virheitä! Ja tosi mieshän ei naisväelle neuvo, miten moottori tai vene toimii! Tässä esimerkkitapauksessa 70-luvuilla tapahtuneessa silpoutumisessa mies lähti "saappaat jalassa" ja kipparin lakki heiluen, kun perhe ei tiennyt mitä tehdä, kun isukki ruhjoutui veneen alle.
kuka niin on sanonut etten vaimolleni ole näyttänyt miten paattia ohjataan???? sanoin vaan että hölmöt syyllistyvät hölmöilyyn merellä,siellä ei virheitä suvaita !! kyllä tosimieskin näyttää vipstaakit vaimolleen ja poitsulleen...
milläs käynnistät ison perämoottorin akun tyhjentyessä... narullapa hyvinkin
Onnistunut rantautuminen, jossa jokainen perheenjäsen tietää paikkansa ja tehtävänsä on jokaisen perheenisäkipparin unelma. Pääasia ei kuitenkaan ole rantautumisen näyttävyys vaan se että vene ja perhe saadaan turvallisesti ja ehjänä maihin. Sen tähden auttakaa kaikki veneilijät toisia veneilijöitä rantautumisissa! Ei ole mikään häpeä jos köydet menee potkuriin ja tai jos potkuri irtoaa osuessaan kiveen. Täytyy vaan ottaa rauhallisesti ja tarpeentullen vaikka uida maihin köysi hampaissa. Kyllä jokaisen tulee osata ajaa perheen venettä, se on kaikille hyödyksi. Lapset tulevat vielä murrosiässäkin mielellään veneilemään kun pääsevät hurjastelemaan veneellä ja sillä aikaa vanhemmat voivat keskittyä virvokkeiden nauttimiseen.
Sitten on näitä "satamakapteeni" veneilijöitä, jotka juoksevat ja huutavat pitkin laituria heti kun joku kippo näkyy horisontissa.Eräänkin kerran olen siihen metakkaan herännyt, rajansa auttamisellakin ja yleensä näistä on enemmän haittaa kun hyötyä.Aika varma tunnusmerkki on kipparin lakki!!!
Pari kesää sitten opetin puolisoa ajamaan laituriin. Ajettiin vierasvenesatamaan ja minä keulaan. Kaikki meni hyvin, paitsi että pinnan äärestä kuului pari metriä ennen laituria "Hyppää perk...."!
Jos samalla porukalla (perhe) paljon veneilläään, niin kyllä silloin pitäisi opettaa veneen käsittely muillekin. Helpompaahan se on kuin autolla ajo, joten ainakin jokainen joka on joskus kortin ajanut, oppii kyllä veneenkäsittelynkin. Minusta on ainakin ikävää, jos olen veneessä ainoa veneilytaitoinen. Joskus toki sellaiseenkin tilanteeseen joutuu.
Jos turvallisuudesta puhutaan, niin tärkeintä ei kuitenkaan ole opettaa tyylikästä rantautumista vaan veneen käsittelyä ja navigointia merellä kaikissa olosuhteissa.
Noista auttajista rantaan tullessa on kyllä huonojakin kokemuksia. Otetaan köydenpää vastaan mutta jäädään paikilleen töllistelemään laittamatta sitä kiinni mihinkään. Ei painavaa venettä jaksa käsin pidellä jos tuuli painaa sivuun.
Venesatamissa näkee kyllä kaikennäköistä.
Luulisin että huonot rantautumiset johtuu paitsi tietysti kipparin huonosta merimies taidosta,myös siitä ettei kippari uskalla/pysty ottamaan paikkaansa veneessä.
Meidät on kasvatettu niin tasa-arvoisiksi ettemme halua ohjeistaa selkeästi esim.venevieraita.
Tosin ruotsalaisethan ne varsinaisia palaveri-ihmisiä on mutta veneily heiltä sujuu kyllä havaintojeni mukaan keskimäärin paremmin kuin suomalaisilta,valitettavasti.
Enkä nyt kipparin roolilla tarkoita mitään kapiaismaista pikku-hitleriä joka käskyttää myös ajon aikana ja pilaa koko veneen fiiliksen, vaan selkeää ohjeistusta rantautumisten,tankkausten yms.ajaksi.
Isossa veneessä on joskus iso porukka,eikä ainakaan veneilyä harrastamattomat aina ymmärrä että ellei ole tehtävää,silloin istutaan aloillaan eikä säntäillä oma-aloitteisesti.
Omalla porukalla manööverit on hioutunut tietysti vuosien mittaan,mutta kai sitä tuli itsekin joskus äyskittyä,kun veneenvaihdon yhteydessä hallitus ei olisi edellyttänyt uunia tai isompaa jääkaappia,mutta kunnollinen ankannokka ja keulapotkuri piti saada.
Ja jälkeen päin mietittynä sanomiset johtui useammin kipparin hermostuneisuudesta tai taidon puutteesta rantautumisessa kuin keulassa narun kanssa seisoneen vaimon töppäilyistä.
Lähes viereisellä paikalla laiturissa tapahtui viime kesänä.
Purjevene tuli laituriin, mies ohjasi pinnasta ja nainen oli keulassa "hyppäämässä" laiturille.
Hienosti vene pysähtyi sopivaan kohtaan ja nainen hyppäsi laiturille, tästä alkoi "hauskuus" meille muille katselijoille.
Alkoi "köyden vetokilpailu"
Kippari perässä veti poijua veneeseen ja nainen laiturilla keulasta "peräsuoli pitkänä koitti laittaa hanttiin.
Me muut arvioitiin kumpi voittaa... onneksi nainen sai jossain vaiheessa huudettua miehelleen ja kisa keskeytyi... ei pudonnut uimaan.
Tarinan opetus... olis ehkä tän kipparin kannattanut neuvoa vaimoaan vähän... tai... no??