Ootan vaavia rv 16 2. En nyt oo ihan perillä tästä raskauden ajan syömisestä ja painon noususta. Neuvolasta sain kyl kunnon ojheet ei siinä mitään ja kyl mä tiedän nää suositukset ym. Mutta miksi mulla ei tämä syöminen ole kuitenkaan niin mutkatonta ja täydellistä? Aina suositellaan sitä ja tätä, toivotaan toista ja kehotetaan muuta.
Alkupahoinvoinnin seurauksena laihduin lähtöpainosta 54, 4 kiloa! Söin vaan sitä mitä nyt sain menemään alas, tomaatteja, hedelmiä, jugurttia... Neuvolassa kauhisteltiin hirveesti. Nyt kun ruoka taas jälleen maistuu syön pari lämmintä ateriaa per päivä, välipaloja ja herkkujakin itselleni suon. Nyt kauhistellaan painon äkillistä nousua!? Periaattees, eiks ne kilot tuu nopeemmin ku lähtee, ja jos laihduin ja sain kilot korkeineen takasin, onko se paha asia? Eikö painon kuulukin nousta kun syön taas! No nyt siis painan taas 58,5 kiloa (163cm) Voin hyvin, mieli on pirteä ja odottelen kovasti jo vauvan syntymistä, ei masenna ja jaksan liikkua. Vauva kasvanut/kehittynyt normaalisti, syön syön syön.. en jaksaisi ainaista valitusta ja tarkkaa kirjanpitoa painosta. Se on mitä on! Mulla on hyvä olla, eikö se riitä? En oo kuiteskaan lihava ja vaik olisinkin ei mua haittais.. Onko muilla kohistu neuvolassa näin??
Tunnen yhden tytön joka nyt rv 20. Tyttö on anorektisen laiha, ihmettelen raskautta, ei syö paljon mitään, huolehtii niin kamalasti ettei paino nouse. Juuri kun juteltiin oli vauvassa jotain kasvuhäiriötä jo esiintynyt. Tytön bmi 17, eikö muka vaikuta lapsen kehittymiseen vatsassa?? Jos ei saa ravintoaineita ja energiaa, miten voi kasvaa? Itse en tytölle alkanut saarnaamaan, se kun ei kivalta tunnu mutta eikö olekin kauheaa?
Olen onnellinen jokaisesta kilostani, tervetuloa vaan lisää, ajattelen vauvan parasta ja seuraankin tarkasti että saan ravintoaineita tarpeeksi. Tuskin vauvaa haittaa jos äiti nauttii välillä suklaata tai pitsaa..
Ymmärrän kyllä että ylipainoisuus on vakava asia ja diabetes kasvava ongelma, siihen en pyri. Mutta miksi näistä ylilaihoista odottajista ei puhuta? Kai ne ovat vähemmistö mutta mietin tuota anorektista tuttavaanikin että miten sitä ei ole otettu mihinkään hoitoon kun kerta selvästi on ongelmaa ruoan suhteen.. aika epätodellista mutta todellista.
Alkupahoinvoinnin seurauksena laihduin lähtöpainosta 54, 4 kiloa! Söin vaan sitä mitä nyt sain menemään alas, tomaatteja, hedelmiä, jugurttia... Neuvolassa kauhisteltiin hirveesti. Nyt kun ruoka taas jälleen maistuu syön pari lämmintä ateriaa per päivä, välipaloja ja herkkujakin itselleni suon. Nyt kauhistellaan painon äkillistä nousua!? Periaattees, eiks ne kilot tuu nopeemmin ku lähtee, ja jos laihduin ja sain kilot korkeineen takasin, onko se paha asia? Eikö painon kuulukin nousta kun syön taas! No nyt siis painan taas 58,5 kiloa (163cm) Voin hyvin, mieli on pirteä ja odottelen kovasti jo vauvan syntymistä, ei masenna ja jaksan liikkua. Vauva kasvanut/kehittynyt normaalisti, syön syön syön.. en jaksaisi ainaista valitusta ja tarkkaa kirjanpitoa painosta. Se on mitä on! Mulla on hyvä olla, eikö se riitä? En oo kuiteskaan lihava ja vaik olisinkin ei mua haittais.. Onko muilla kohistu neuvolassa näin??
Tunnen yhden tytön joka nyt rv 20. Tyttö on anorektisen laiha, ihmettelen raskautta, ei syö paljon mitään, huolehtii niin kamalasti ettei paino nouse. Juuri kun juteltiin oli vauvassa jotain kasvuhäiriötä jo esiintynyt. Tytön bmi 17, eikö muka vaikuta lapsen kehittymiseen vatsassa?? Jos ei saa ravintoaineita ja energiaa, miten voi kasvaa? Itse en tytölle alkanut saarnaamaan, se kun ei kivalta tunnu mutta eikö olekin kauheaa?
Olen onnellinen jokaisesta kilostani, tervetuloa vaan lisää, ajattelen vauvan parasta ja seuraankin tarkasti että saan ravintoaineita tarpeeksi. Tuskin vauvaa haittaa jos äiti nauttii välillä suklaata tai pitsaa..
Ymmärrän kyllä että ylipainoisuus on vakava asia ja diabetes kasvava ongelma, siihen en pyri. Mutta miksi näistä ylilaihoista odottajista ei puhuta? Kai ne ovat vähemmistö mutta mietin tuota anorektista tuttavaanikin että miten sitä ei ole otettu mihinkään hoitoon kun kerta selvästi on ongelmaa ruoan suhteen.. aika epätodellista mutta todellista.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Henk.koht oon lihava, joten neuvolassa on neuvottu välttämään sitä ja tätä. Mitään saarnaa ei ole tullut, ei ole ollut mitään syytäkään koska paino on laskenut koko raskauden ajan. Ja hyvä niin sillä painoa on kauheasti liikaa. Mutta toisin kuin laihoilla mulla onkin tuota vararavintoa josta vauva ja minä voimme ammentaa tarvitsemamme. Ja siis ei tässä millään laihdutuskuurilla olla. Ruokaa on syöty ja herkkujakin silloin kun on maistunut. Mahaan ei vaan mahdu vauvan lisäksi niin paljon murkinaa kuin ennen.. Eikä ole tehnyt mielikään.
Mitä taas tulee suhun onnellinen odottaja, niin neuvolassa taitaa olla joku painoraja jonka mukaan "sais" lihoa. Siis nehän toivoo siellä, ettei painoa raskauden aikana tulis kauheasti yli sitä 10-12kg. Ja nyt kun olet alussa ottanut laihtumisiasi takaisin, niin ne olettavat, että meinaat raskautesi aikana lihoa sen 20-25kg.. Joka ei kaikilla lähde niin helposti. Toisilla se jää melkein kaikki laitokselle ja toiset kiroaa niitä vielä 5v päästäkin..
Ja sit se laihuus. siis siitä ei varmaankaan puhuta niin paljon kuin lihavuudesta siksi, että sitä ei ole niin paljon. Huomattava vähemmistöhän suomalaisista on todella laihoja, kuten tuttavasi.
Kuvittelisin kyllä, että hänelle on tähdennetty oikeaa ruokavaliota siinä missä minullekin. Mutta ehkä hän ei ole halunnut/kyennyt sitä seuraamaan? Neuvolassa kun ne voi vaan sanamukaisesti neuvoa. Eihän sieltä kukaan tuu vahtimaan kenekään syömisiä, eikä ne voi ketään laitokseen laittaa ruoan vuoksi.
Mutta olet oikeassa puhua pitäisi niin laihuudesta kuin lihavuudestakin.
Eli ekassa raskaudessa raskauden alkaessa painoindeksi oli 17 ja kiloja kertyi raskauden aikana 20. Ensimmäisinä kolmena kuukautena muuten laihduin, joten yhteensä kiloja tuli raskauden aikana 24. Th oli tyytyväinen. Vauva normaalipainoinen.
Nyt tokalla kierroksella bmi 18 ja kiloja tullut taas samalla tavalla.
Ystäväni on hoikka, erittäin siro ja hänellä kiloja tuli vain 8. Vauva ihan normaalikokoinen. Painojutut on hyvin yksilöllisiä. Ihmettelin, kuinka vähän ystäväni söi raskausaikana, mutta hän voi mainiosti, samoin vauva. Itse söin etenkin ekassa raskaudessa kolmen edestä. Nyt ei ole tarvinnut,kun painoa kertyy ihan itsestään.
Painolla ei pitäisi hirveästi olla merkitystä. Tärkeintä on ravintosuositusten noudattaminen. Jos syö terveellisesti, ei ole hätää. Jos vetää hirveästi sokeria ja rasvaa, niin vaikka paino ei edes kauheasti nousisi, vauva ei saisi parhaita rakennusaineita.
Kyllä itse koitan ajatella että painon vaihtelut kuuluvat asiaan...Olen itse raskausviikolla 21 ja painoa on kertynyt lisää jo 6 kiloa.Olen ollut (ennen tätä ensimmäistä raskauttani) normaalipainoinen. Pahoinvointia oli 2 ensimmäistä kuukautta, sen jälkeen olen syönyt aikas reippaasti. Töissä on ollut raskasta ja siitä johtuvan väsymyksen takia, olen sitten koittanut itseäni piristää napostelulla(tiedostamattani tietysti). :( Ja lenkkeilykaveri puuttuu, ja tulee aikas harvoin harrastettua yhtään mitään.. joten 172cm ja 71kg kuuluu tämänhetkiseen olotilaani, vaikken niin haluaisikaan.
Jos alussa olet ollut hirveän huonovointinen eikä nesteitä ole ollut tarpeeksi niin paino on jo siitä syystä laskenut paljon ja siis palautuukin melkein heti normiin, kun vain pystyt pitämään normaalisti ruuan sisällä..sama pätee vatsataudin aikana..yleensähhän silloin puntari näyttää ihmeesti monta kiloa vähemmän kuin aiemmin.
on yleispäteviä eikä niitä tarvitse liian tosissaan ottaa. Ne on vaan suuntaa-antavia ja ohjeellisia ja kaikille annetaan samat neuvot vaikka puntari näyttäisi mitä.