on jakamaton kuolinpesä jossa tilanne se että leskellä oli enemmän varallisuutta mutta ei antanut perillisille tasinkoa.
Nyt ositus- ja perinnönjakokirjaa tehdessä tuli eteen että onko leski ollenkaan pesän osakas.
Tosin hän on maksanut pesän velkoja ettei omaisuutta ole tarvinnut realisoida.
Hommassa on siinä mielessä merkitystä kun leski on nuorimman lapsen edunvalvoja ja sitä kautta jäävi tehtävään jos on kuolinpesän osakas.
Nyt ei tapella perinnöstä mutta säästyisi kustannuksilta jos ei tarvitse hakea tilapäistä edunvalvojaa.
Nyt ositus- ja perinnönjakokirjaa tehdessä tuli eteen että onko leski ollenkaan pesän osakas.
Tosin hän on maksanut pesän velkoja ettei omaisuutta ole tarvinnut realisoida.
Hommassa on siinä mielessä merkitystä kun leski on nuorimman lapsen edunvalvoja ja sitä kautta jäävi tehtävään jos on kuolinpesän osakas.
Nyt ei tapella perinnöstä mutta säästyisi kustannuksilta jos ei tarvitse hakea tilapäistä edunvalvojaa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
leski on pesän osakas, hänelle kuuluu vähintään puolet pesän omaisuudesta eikä hänen tarvitse maksaa tasinkoa perillisille vaikka on varakkaampi.
Onko vainajalla ja leskellä ollut avioehtosopimus? Mikäli ei ole ollut ja leskellä on avio-oikeus, leski on kuolinpesän osakas ositukseen saakka. Mikäli on ollut sellainen avioehto, että ei ole ollenkaan avio-oikeutta, leski ei ole pesän osakas.
Leski kuuluu kuolinpesän osakkaaksi tasingon takia.
Nyt on tilanne ettei leski saa tasinkoa koska omistaa enemmän kuin vainaja ja on käyttänyt avioliittolain 103§ 2 mom. mukaista oikeuttaan.
Tässä tapauksessa leski ei saa mitään kuolinpesästä eikä vaadi mitään, mutta onko hän juridisesti kuolinpesän osakas?
Leski on kuolinpesän osakas osituksen toimittamiseen saakka.
Ote tuosta momenista:
Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, ei eloonjäänyt puoliso ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille. (26.4.1991/765)
Eli, mitä tämä sanatarkasti tarkoittaa. Sitäkö, että ollaan toista kertaa naimisissa ja perilliset ovat kuolleen puolison, eivät yhteisiä.
Toinen puolisoista on toista rikkaampi, jos rikkaampi kuolee hänen varallisuudesta annetaan tasinkoa köyhemmälle että heillä on yhtä paljon omaisuutta, tai käytännössä perillisillä ja leskellä.
Mutta jos köyhempi kuolee niin rikkaampi eli leski ei ole velvoitettu antamaan tasinkoa, suomennettuna varallisuutta ei jaetakkaan tasaan perillisten ja lesken kesken. Vastaavasti se rikkaampi puoliso ei saa siltä köyhemmältä mitään.
Kuten täällä on jo pariin kertaan oikein vastattu: leski on kuolinpesän osakas. Näin on asia siitä riippumatta, onko leski puolisoista köyhempi vai varakkaampi. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Ositusta varten alaikäinen perillinen siis tarvitsee edunvalvojan sijaisen.
PK 18 LUKU
"Kuolinpesän hallinnosta
1 §
Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Se, jolla on oikeus saada perintö tai testamentti vasta toisen perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan kuoltua, on tämän vaan ei perittävän kuolinpesän osakas.
Perillisen ja yleisjälkisäädöksen saajan katsotaan olevan osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen."
Ilmeisesti ei ole keinoa luopua avio-oikeudesta jollakin sopimuksella, tällöinhän ei leski ole osakas.
Joku ehkä ihmettelee näitä kysymyksiä, mutta maistraatista on suhteellisen työläs saada tilapäinen edunvalvoja ja tilanne ei paranna perillisten asemaa ollenkaan.
Perinnönjako täytyy kuitenkin hyväksyttää maistraatissa. Pesänselvittäjän kustannuksiin ei perintö riitä, eli ei haluta lahjottaa sitä vähääkin juristeille.
Idea on että saataisiin yksinkertaisesti perintö perillisille hukkaamatta pientä perintöä.
Et vastannut kysymykseen.
Normaalisti varallisuus lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella ja verrataan omaisuuksiin ja annetaan sille jolla on vähemmän että kummallakin on yhtä paljon.
Jos rikkaampi kuolee niin tehdään kyseinen jako eli leskelle annetaan sen verran lisää että hän ja perilliset omistavat yhtä paljon.
Jos käy toisin päin eli köyhempi kuolee ja leski on se rikkaampi niin hän voi kyseiseen lakiin nojaten kieltäytyä jakamasta tasinkoa.
Ei ole merkitystä monesko avioliitto on menossa ja onko perilliset lesken lapsia vai miten. Tietenkin avioehdolla voidaan taasen sopia vaikka mitä muuta.
Yksinkertaistettuna lesken ei tarvitse antaa tasinkoa mutta vainajan täytyy antaa.
En osaa paremmin selittää