Missä kulkee raja, mihin saakka naiset tyytyy huonoon suhteeseen? mies hakkaa, henkisesti tai fyysisesti, silti naiset antavat anteeksi ja jatkavat epätoivoisessa suhteessa.
ELI: MISSÄ KULKEE SINUN RAJASI? MILLOIN ON KYSE SINUN ONNELLISUUDESTA`? MILLOIN ANNAT UKOLLE LÄHTÖPASSIT? MILLOIN USKOT RAKKAUDEN KUOLLEEN? MILLOIN ANNAT PERIKSI; JA LUOVUTAT?
ELI: MISSÄ KULKEE SINUN RAJASI? MILLOIN ON KYSE SINUN ONNELLISUUDESTA`? MILLOIN ANNAT UKOLLE LÄHTÖPASSIT? MILLOIN USKOT RAKKAUDEN KUOLLEEN? MILLOIN ANNAT PERIKSI; JA LUOVUTAT?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos näen ettei mies välitä paskaakaan tunteistani, eikä hänen kanssaan ole hyvä olla, se on sen suhteen loppu. en ymmärrä naisia jotka jäävät hakkaavan miehen luo,miksi? onko kellään sitä tilannetta?
jos mies ei vaan yksinkertaisesti välitä, ja silloinhan EI välitä jos voi HAKATA?!?!?!
NAISET ANSAITSEVAT HYVÄN MIEHEN
TAIDAN KYSELLÄ VÄÄRILLÄ PALSTOILLA. SORI.
EIHÄN -RAKASTUNEET- NYT TÄLLÄSIÄ KYSYMYKSIÄ HALUA MIETTIÄÄÄ
Musta raja menee siinä, että ei aina haeta sitä vähiten huonoa vaihtoehtoa, vaan suhteessa pitää olla se hyvä vaihtoehto ehdoitta. En halua miestä, joka kuvittelee, miten vähimmällä pääsisi suhteessa, vaan miehen, joka kuvittelee, mitä voisi vielä olla vähän paremmin.
Raja menee siinä asenteessa. Näkyy ihan pikkujutuissa. Miksi tyytyä huonoon kun hyviäkin on, ilmankin on parempi, kuin huonon kanssa.
Luovuttaa tai en kutsuisi luovuttamiseksi, mutta sen voi tehdä silloin, kun huomaa, ettei toinen toivo parastasi, vaan asenne on lähinnä se, mikä olisi vähiten huonoa toiselle suhteessa, et se just ja just jaksais roikkua siinä kiinni.. Niissä on niin vissi ero, ettei ole luovutusta jos lähtee sellaisesta.
minäkin olen samaa mieltä, jos näkee miehestä ettei tämä välitä esim onko minun kans yhdessä vai eikö ole. jos se oleminen on just sellasta että ei välitä tunteista ja puhuu mitä sylki suuhun tuo.
ei jaksa ola miehen kansa suhteessa jos tämä eio välitä paskaakaan.. oma itsetunto siinä menee
talo on maksettu ja velaton, ukko saa mun puolesta katella uuden eukon itelleen....
Minä voin antaa lähes kaiken anteeksi kerran, mutta oikeastaan mitään en voi sen useammin anteeksi antaa.... eli lähtöpassit tulee kun riittävän monesti mokaa...
aika pitkälti samat.Paljon voin anteeks antaa mutta samoja mokia kun rupee tapahtumaan useasti(ei ota opiks) ni saa kyllä kenkää..
Mun rajat;
Mua tulee kohdella hyvin, yhttähyvin kuin mies kohtelee itseään ja muita.
Lähtisin suhteesta, jos tuntisin oloni uhatuksi. Sehän voi olla "vain" joku ele tai asenne, ei välttämättä lyöminen.
Lähtisin suhteesta, jos mies kiusaisi minua tahallaan, halventaisi minua/mielipiteitäni.
Lähtisin suhteesta, jos mies pettäisi minua; Menisi sänkyyn jonkun kanssa tai suutelisi jotakuta huulille.-Niin luit ihan oikein, jos suutelisi huulille.Minusta huulille suutelussa on jo rakkausvälit.
Ylipäätään en halua ottaa mitään huonoa miestä.En aio tyytyä pökkelöihin. Haluan kunnollisen ja ystävällisen miehen.Mikään lipevä hurmuri ei käy.
Mielummin olen yksin, kun huonon kanssa. Ehkä pitää vähänaikaa ollakkin itekseen..
Ehkä niille naisille ei vaan ole vielä tullut mittä täyteen? Se on vaan surullista, jos suostuu sellaiseen huonoon kohteluun.
Heip!
Itselläni raja mene siinä, että en siedä yhtään fyysistä väkivaltaa, enkä kyllä sietäisi henkistäkään, sillä se on todella raskasta ja kenelläkään ei ole tarvetta sietää sellaista.
Anteeksi en fyysistä väkivaltaa enkä pettämistä anna. Elämä on liian lyhyt sellaiseen, että pitäisi tuollaisia asioita sietää. Jos parisuhde toimii ja molemminpuolinen kunnioitus, rakkaus, luottamus ovat kunnossa niin ei pitäisi tulla tilanteita, että toinen pettää tai aiheuttaa toiselle kärsimystä millään tavalla. Suhdehan perustuu vapaaehtoisuuteen ja haluun olla toisen kanssa yhdessä, joten jos ei halua niin asioista on hyvä sitten puhua, ilman väkivaltaa saa asioita aina ratkaistu ja omissa suhteissa ainakin!
Onnellisuus merkitsee paljon ja koostuu pienistä arkisista asioista, molemmilla osapuolilla pitäisi olla suhteessa hyvä olla ja molempien pitäisi olla yhtä sitoutuneita ja halukkaita tekemään asioita suhteen hyvinvoinnin eteen. Asoista kun puhuu niin huomaa kyllä toimiiko suhde vai ja haluaako molemmat samoja asioita vai ei. Myös käytös toista kohtaan vaikuttaa paljon.
Koska jokainen suhde on erilainen, kuten ihmisetkin, on vaikea määritellä mitään tarkaan. Näistä asioista jokainen voi olla eri mieltä ja saakin olla. Jokainen voi haluta ja arvostaa eri asioita. Itse en voi siis puhua muiden puolesta, vain ja ainoastaan omasta puolestani. Jos toinen tahallaan loukkaa ja solvaa toista niin tarvitseeko kenenkään sitä sietää? -Mielestäni ei.