Tällä palstalla on toistuvasti rähinöitä eri kasvattajia kohtaan, tutkintapyyntöjä herneet nekkuun vetäneiltä kasvattajilta, kränää, kinaa ja kateutta.
Jospa siis käsiteltäisiin kennelinvalinta-asiaa ihan yleisellä tasolla ja annettaisiin aloitteleville saksanpaimenkoiranetsijöille vinkkejä siitä, mihin tulee kiinnittää huomiota kasvattajan valinnassa, ja siihen, mitä tilastot kertovat.
Aivan ensimmäiseksi on syytä antaa äärimmäisen informatiivinen linkki Kennelliiton jalostustietokantaan. Tulokset eivät valehtele, ne ovat täysin julkista tietoa, ja niistä pystyy tekemään omat johtopäätöksensä kasvattajien toiminnasta ja arvomaailmoista.
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmEtusivu.aspx?Lang=fi&R=166
Kyseisen linkin takaa löytää kaikki Suomessa rekisteröidyt saksanpaimenkoirat (toki myös muut rodut) virallisine terveystuloksineen, koe-, näyttely- ja sukutietoineen.
Tietokannasta voi hakea tietoa eri arvoilla, mm. kennelnimien perusteella, jolloin nähtävissä on kaikki kyseisen kennelin tuotokset. Kasvattajan arvomaailmasta kertoo paljon se, millaisia koiria hän käyttää.
1) Onko jalostuskoirilla koetuloksia (tai luonnetestituloksia)? Saksanpaimenkoira on käyttökoirarotu, ja vaikka sen hankkisi vain seurakoiraksi, on syytä hankkia koira vain luonteeltaan ja koulutettavuudeltaan tutkituista vanhemmista.
Saksanpaimenkoiran rodunomainen koe on suojelukoe. Kuitenkaan kaikilla jalostuskoirilla ei tällaista koetulosta ole, ja joidenkin tulokset on hankittu ulkomailta, jolloin niiden todenperäisyyttä on syytä kyseenalaistaa.
Kasvattaja/omistaja, joka tällaista ulkomaisen tuloksen omaavaa koiraa käyttää, kertoo rehellisesti taustoista, tai jos ei kerro, niin siinä tapauksessa lienee syytä miettiä, mitä muuta jää kertomatta. Aina kannattaa pyytää kasvattajalta/omistajalta mahdollisuutta nähdä koiran treenit - jos koiralla on esim. IPO-tulos, niin on suositeltavaa käydä katsomassa sen suojeluharjoituksia Suomessa. Mm. siksi kannattaa olla ajoissa liikkeellä koiranhankinnassa - kantavaa narttua ei luonnollisestikaan treenailla.
Jos koiralla ei ole suojelutulosta, on sillä oltava jotain näyttöä siitä, että se on koulutettavissa, ja luonteeltaan edes jonkunlainen. Kasvattajan laiskuudesta kertoo paljon se, mikäli koiralla ei ole tuloksia edes kansallisista lajeista (JK, HK, EK, VK tms).
Luonnetestejä eivät useimmat saksanpaimenkoirakasvattajat arvosta (koska testi ei ole sakemannille tarpeeksi kuormittava), mutta on tapauksia, joissa luonnetesti kertoo sakemannista todella karua kieltään. Jos testitulos on hylätty, täytyy katsoa tarkkaan, miksi niin on tapahtunut?
Älä koskaan ota aran, paukkuaran, hermorakenteeltaan merkittävän heikon tms. koiran jälkeläistä. Niitä ominaisuuksia ei pystytä poistamaan, ja ne periytyvät voimakkaasti. Ne eivät ole saksanpaimenkoiran ominaisuuksia, eikä tuollaisilla ominaisuuksilla varustetusta sakemannista saa koiraa, joka olisi miellyttävä ja varma kumppani. Mieti tarkkaan, mistä haluat maksaa!
Huomattava on, että Saksanpaimenkoiraliiton kokeiden tulokset eivät välttämättä näy Kennelliiton tietokannassa, sillä ovat "epävirallisia" SPL:n ulkopuolella. Saksanpaimenkoiraliiton ja joissain tapauksissa myös virkakoirien tulokset löytyvät Saksanpaimenkoiraliiton tietokannasta http://www.spl.fi/jalostus/tietokannat/index.php. Löytäessäsi siis koiran Kenneliiton tietokannasta, voit esim. rekisterinumeron perusteella etsiä koiran SPL:n rekisteriin kirjatut tulokset.
2) Terveystulokset
Tietokannoista saat selville lonkka-, kyynärnivel-, ja mahdollisesti polvi- ja silmälausunnot. Kyseiset tulokset ovat virallisia, Kennelliiton arvioijien luokittelemia tuloksia.
Saksanpaimenkoirilta lasketaan myös indeksit. Indeksit määräytyvät koiran ja sen suvun perusteella. Lonkat ja kyynärpäät ym. luustoasiat eivät periydy yksiselitteisesti, ja siksi indeksejä kannattaa tutkia osana tutkimisprosessia.
Indeksiluku sata on ns. "keskiarvo". Sadasta huonommat indeksiluvut kertovat, että suvussa on ongelmia, kun taas sataa paremmat antavat viitteitä toiseen suuntaan.
Jos jalostuskoiralla esim. kyynär- tai lonkkaindeksi on vaikka 80, ei ole paljon väliä sillä, mikä koiran oma kuvaustulos on. Kannattaa vilkaista koiran aiempia pentueita (sekä vanhempia, sisaruksia ym. sukulaisia) - onko siellä tuloksissa nähtäviä ongelmia?
Ihanne olisi, mikäli indeksit eivät putoaisi alle 100. Kuitenkin asia on suhteellinen, eikä tietenkään takaa sitä, että pennut ovat terveitä, sillä ympäristö vaikuttaa merkittävästi näihinkin asioihin. Mutta jo odotusarvoltaan täysin surkeat indeksit omaavien koirien jälkeläisiä en itse ottaisi.
Kaikki terveysasiat eivät näy indekseissä. Kysy AINA, ovatko jalostuskoirat kuvattu täysin koko luustoiltaan, ja onko niillä ongelmia, jotka eivät näyt virallisissa arvioinneissa. Saksanpaimenkoiralla on paljon mm. selkävikoja, pahimpana lantion seudun ongelmat, kuten selkäydinkanavan ahtautumiset, ristiluuongelmat, nikamien ongelmat ja muut.
Näistä ei ole virallista tietoa, ja vain kasvattajan omantunnon asia on ilmoittaa mahdollisista ongelmista (miksi edes käyttää sairaita koiria???).
Hanki siis koirasi vain kasvattajalta, johon luotat! Luottamusta voi testailla kyselemällä koirien heikkouksia ja vahvuuksia, sekä koirien suvuista tulevia asioita - kaikilla koirilla on heikkouksia, ja jos kasvattaja kauppaa sinulle täydellisiä pentuja täydellisistä vanhemmista, kiitä kauniisti, äläkä ota enää yhteyttä.
Muista, että iho-ongelmat, hammaspuutokset ym. asiat ovat vakavia oireita. Terveysasiat on otettava laajasti huomioon, ne eivät näy tilastoista!
3) Tutki kasvattajan yleisiä asenteita. Käyttääkö hän jalostukseen todella nuoria koiria (sakemanni aikuistuu hitaasti, ja vasta aikuisesta koirasta tiedetään tarpeeksi jalostuksellisesti ajatellen).
Tutkituttaako hän terveydellisesti jalostuskoiriensa pentueet ennen kuin käyttää koiria uudelleen jalostukseen?
Kuinka vanhoilla nartuilla hän teettää pentuja? Ovatko vielä 9-vuotiaatkin jalostuskäytössä?! Ovatko nartut pentukoneita, joilla on pentueet Kennelliiton rekisteröintisäännöt täyttyen lähes joka vuosi? Saavatko nartut lainkaan levätä ja palautua pentueiden jälkeen, vai ovatko ne tosiaan joka vuosi tiineinä?
Käytetäänkö jotain tiettyjä koiria normaalia enemmän? Onko esim. sama uros käytössä jokaiselle nartulle, ja miksi? Millä perustellaan, että sama uros suvullisesti ja luonteellisesti / terveydellisesti sopisi kaikille nartuille, jota astutettavina on? Osaako kasvattaja valita jalostuskoiria niin, että ne sopivat parhaiten juuri partnereilleen, vai teetetäänkö pentuja vain pentujen teettämisen ilosta?
4) Mieti, mitkä ovat omat arvosi? Haluatko pennun kasvattajalta, jolla on useita pentueita vuodessa? Koiran tärkeintä aikaa on pentulaatikkoaika, ajatellen koiran koko elämää. Selvitä, millaisissa olosuhteissa pentue kasvaa - onko se eristettynä johonkin kenneltiloihin, onko kasvattajalla samanaikaisesti useita muita pentueita, ja riittääkö jokaiselle pentueelle tarpeeksi yksilöllistä aikaa, mitä pikkupennut tarvitsevat?
Ehtiikö kasvattaja tarjoamaan sinulle kaiken mahdollisen tuen ja avun ongelmissasi, mikäli hänellä on suuria määriä kasvatteja ja runsaasti muitakin kyselijöitä / koiria ja pentueita hoidettavanaan?
Älä mene halpaan "kotikenneleiden" kanssa. "Kotikenneleiksi" itseään mainostavien tilanne ei ole välttämättä lainkaan yhtään sen parempi.
Vain asiantunteva, rehellinen, koiristaan aidosti huolehtiva kasvattaja pystyy tarjoamaan aidon vastineen pennunostajan rahoille, sekä parhaan mahdollisen tuen ja avun kaikissa eteentulevissa ongelmissa. Asiantunteva kasvattaja on kiinnostunut SINUSTA ja siitä, mihin hänen pentunsa mahdollisesti on joutumassa. Hänelle ei ole tärkeintä se, että saa kaupattua hinnalla millä hyvänsä yhden pennun pois jaloista, vaan hän haluaa turvata pennulle elämänarvoisen elämän.
Tärkeintä on, että mietit, millaisen koiran haluat! Jos haluat seurakoiran, miksi hankit sellaisen käyttökoirarodusta?
Mikäli olet kuitenkin hankkimassa nimenomaan saksanpaimenkoiraa, sinun on tiedettävä, mitä haluat. Unohda ulkonäkökysymykset. Jos haluat seurakoiran, sinun on turha lähteä hakemaan käyttölinjaisesta koirasta jotain ulkonäköihannetta "vanha kunnon sakemanni". Aktiivinen, viettivoimainen saksanpaimenkoira ei ole kotikoiraa hankkivan ensisijainen valinta.
Mieti myös, onko saksanpaimenkoira sinun mielestäsi näyttelykoira. Jos kasvattajalla ei ole juuri muuta kerrottavaa kuin koirien näyttelymeriittien luettelu, onko se sinun koirasi? Hanki koira kasvattajalta, joka on kiinnostunut sinusta, kuuntelee sinua ja toiveitasi, kertoo koiristaan avoimesti ja rehellisesti, ja tuntuu olevan kiinnostunut nimenomaan siitä, että oikea pentu löytää oikean kodin, eli omistaja ja koira kohtaavat.
Kyllä saat ostettua ihan mitä tahansa käyttökoirista näyttelykoiriin, mutta onko se kenenkään etu? Tärkeintä on, että löydät luonteeltaan ja terveydeltään hyvän koiran, joka sopii juuri sinun käyttötarkoituksiisi.
Älä valehtele kasvattajalle haluavasi harrastaa, jos et sellaista aio. Älä kaunistele, vaan kerro asiat rehellisesti, se on kaikkien etu! Kasvattaja auttaa sinua valitsemaan juuri sinulle sopivan koiran.
Rekisteröimättömät koirat jätä omaan arvoonsa, älä osta sellaista. Saksanpaimenkoiralla on monia ongelmia, niin terveydellisesti kuin luonteellisestikin, etkä todellakaan tarvitse koiraa, jonka kanssa kaikki on arpapeliä. Maksaessasi rekisteröimättömästä koirasta heität rahasi hukkaan, sillä sinulla ei ole Kennelliiton turvaamia oikeuksia mm. koiran sairastuessa.
Rekisteröimätön saksanpaimenkoira on virallisesti yhtä kuin sekarotuinen, vaikka sen vanhemmat olisivat miten puhtaita ja hienoja rekisteröityjä koiria tahansa. Kennelliiton suosituksen mukaan maksimihinta sekarotuiselle (eli siis myös rekisteröimättömälle) on enintään 100 euroa. Pidä siis huolta omista oikeuksistasi!!!
Muista myös, että jotkut tehtailijakasvattajat tekevät rahaa teettämällä nartuillaan välipentueita. Kennelliitto on asettanut eläinsuojelullisista näkökulmista rekisteröintisäännöt, joiden mukaan saman nartun pentueiden välillä pitää olla vähintään 10 kk. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että nartun voi astuttaa korkeintaan joka toisesta juoksusta. Jotkut teettävät välijuoksujen aikana pentueita, jotka myyvät rekisteröimättöminä. Narttu on siis siitoskoneena, ja kasvattaja nettoaa pimeää rahaa.
Nartulle jatkuva penikointi on erittäin kuluttavaa, vaikka se penikoisi vaikka "vain" kerran vuodessa. Siksi vastuuntuntoinen kasvattaja pitää pentueissa pitempiä välejä, ja toisaalta myös tarkkailee koirien aiempia pentueita ja niiden luonteellista, terveydellistä ym. kehitystä.
Koiran jalostusarvo määräytyy vain jälkeläisten perusteella, ja jalostuksessa on parempi katsoa kuin katua. Voi olla, että koira periyttää jotain suuria ongelmia, ja menee aikaa, ennenkuin ne tulevat jälkeläisissä näkyviin. Sillä aikaa koiralla onkin sitten jo monta pentuetta, ja ongelmat kertautuvat ja jatkuvat, ja aiheuttavat paljon pahaa mieltä omistajille ja kärsimystä koirille.
Pentutehtailijoita ei saada kuriin millään muulla kuin sillä, että ostajat alkavat ajatella asioita järjellä! Tyhmä ei ole se, joka pyytää, vaan se, joka maksaa. Vastuuntunnottomia kasvattajia on niin kauan, kuin heidän toimintaansa tuetaan.
Jokaisen koiranhankkijan on siis syytä oikeasti miettiä, mitä haluaa tukea, ja mistä haluaa koiransa hankkia - niin itsensä ja omien oikeuksien, kuin koirien hyvinvoinninkin kannalta.
Jospa siis käsiteltäisiin kennelinvalinta-asiaa ihan yleisellä tasolla ja annettaisiin aloitteleville saksanpaimenkoiranetsijöille vinkkejä siitä, mihin tulee kiinnittää huomiota kasvattajan valinnassa, ja siihen, mitä tilastot kertovat.
Aivan ensimmäiseksi on syytä antaa äärimmäisen informatiivinen linkki Kennelliiton jalostustietokantaan. Tulokset eivät valehtele, ne ovat täysin julkista tietoa, ja niistä pystyy tekemään omat johtopäätöksensä kasvattajien toiminnasta ja arvomaailmoista.
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmEtusivu.aspx?Lang=fi&R=166
Kyseisen linkin takaa löytää kaikki Suomessa rekisteröidyt saksanpaimenkoirat (toki myös muut rodut) virallisine terveystuloksineen, koe-, näyttely- ja sukutietoineen.
Tietokannasta voi hakea tietoa eri arvoilla, mm. kennelnimien perusteella, jolloin nähtävissä on kaikki kyseisen kennelin tuotokset. Kasvattajan arvomaailmasta kertoo paljon se, millaisia koiria hän käyttää.
1) Onko jalostuskoirilla koetuloksia (tai luonnetestituloksia)? Saksanpaimenkoira on käyttökoirarotu, ja vaikka sen hankkisi vain seurakoiraksi, on syytä hankkia koira vain luonteeltaan ja koulutettavuudeltaan tutkituista vanhemmista.
Saksanpaimenkoiran rodunomainen koe on suojelukoe. Kuitenkaan kaikilla jalostuskoirilla ei tällaista koetulosta ole, ja joidenkin tulokset on hankittu ulkomailta, jolloin niiden todenperäisyyttä on syytä kyseenalaistaa.
Kasvattaja/omistaja, joka tällaista ulkomaisen tuloksen omaavaa koiraa käyttää, kertoo rehellisesti taustoista, tai jos ei kerro, niin siinä tapauksessa lienee syytä miettiä, mitä muuta jää kertomatta. Aina kannattaa pyytää kasvattajalta/omistajalta mahdollisuutta nähdä koiran treenit - jos koiralla on esim. IPO-tulos, niin on suositeltavaa käydä katsomassa sen suojeluharjoituksia Suomessa. Mm. siksi kannattaa olla ajoissa liikkeellä koiranhankinnassa - kantavaa narttua ei luonnollisestikaan treenailla.
Jos koiralla ei ole suojelutulosta, on sillä oltava jotain näyttöä siitä, että se on koulutettavissa, ja luonteeltaan edes jonkunlainen. Kasvattajan laiskuudesta kertoo paljon se, mikäli koiralla ei ole tuloksia edes kansallisista lajeista (JK, HK, EK, VK tms).
Luonnetestejä eivät useimmat saksanpaimenkoirakasvattajat arvosta (koska testi ei ole sakemannille tarpeeksi kuormittava), mutta on tapauksia, joissa luonnetesti kertoo sakemannista todella karua kieltään. Jos testitulos on hylätty, täytyy katsoa tarkkaan, miksi niin on tapahtunut?
Älä koskaan ota aran, paukkuaran, hermorakenteeltaan merkittävän heikon tms. koiran jälkeläistä. Niitä ominaisuuksia ei pystytä poistamaan, ja ne periytyvät voimakkaasti. Ne eivät ole saksanpaimenkoiran ominaisuuksia, eikä tuollaisilla ominaisuuksilla varustetusta sakemannista saa koiraa, joka olisi miellyttävä ja varma kumppani. Mieti tarkkaan, mistä haluat maksaa!
Huomattava on, että Saksanpaimenkoiraliiton kokeiden tulokset eivät välttämättä näy Kennelliiton tietokannassa, sillä ovat "epävirallisia" SPL:n ulkopuolella. Saksanpaimenkoiraliiton ja joissain tapauksissa myös virkakoirien tulokset löytyvät Saksanpaimenkoiraliiton tietokannasta http://www.spl.fi/jalostus/tietokannat/index.php. Löytäessäsi siis koiran Kenneliiton tietokannasta, voit esim. rekisterinumeron perusteella etsiä koiran SPL:n rekisteriin kirjatut tulokset.
2) Terveystulokset
Tietokannoista saat selville lonkka-, kyynärnivel-, ja mahdollisesti polvi- ja silmälausunnot. Kyseiset tulokset ovat virallisia, Kennelliiton arvioijien luokittelemia tuloksia.
Saksanpaimenkoirilta lasketaan myös indeksit. Indeksit määräytyvät koiran ja sen suvun perusteella. Lonkat ja kyynärpäät ym. luustoasiat eivät periydy yksiselitteisesti, ja siksi indeksejä kannattaa tutkia osana tutkimisprosessia.
Indeksiluku sata on ns. "keskiarvo". Sadasta huonommat indeksiluvut kertovat, että suvussa on ongelmia, kun taas sataa paremmat antavat viitteitä toiseen suuntaan.
Jos jalostuskoiralla esim. kyynär- tai lonkkaindeksi on vaikka 80, ei ole paljon väliä sillä, mikä koiran oma kuvaustulos on. Kannattaa vilkaista koiran aiempia pentueita (sekä vanhempia, sisaruksia ym. sukulaisia) - onko siellä tuloksissa nähtäviä ongelmia?
Ihanne olisi, mikäli indeksit eivät putoaisi alle 100. Kuitenkin asia on suhteellinen, eikä tietenkään takaa sitä, että pennut ovat terveitä, sillä ympäristö vaikuttaa merkittävästi näihinkin asioihin. Mutta jo odotusarvoltaan täysin surkeat indeksit omaavien koirien jälkeläisiä en itse ottaisi.
Kaikki terveysasiat eivät näy indekseissä. Kysy AINA, ovatko jalostuskoirat kuvattu täysin koko luustoiltaan, ja onko niillä ongelmia, jotka eivät näyt virallisissa arvioinneissa. Saksanpaimenkoiralla on paljon mm. selkävikoja, pahimpana lantion seudun ongelmat, kuten selkäydinkanavan ahtautumiset, ristiluuongelmat, nikamien ongelmat ja muut.
Näistä ei ole virallista tietoa, ja vain kasvattajan omantunnon asia on ilmoittaa mahdollisista ongelmista (miksi edes käyttää sairaita koiria???).
Hanki siis koirasi vain kasvattajalta, johon luotat! Luottamusta voi testailla kyselemällä koirien heikkouksia ja vahvuuksia, sekä koirien suvuista tulevia asioita - kaikilla koirilla on heikkouksia, ja jos kasvattaja kauppaa sinulle täydellisiä pentuja täydellisistä vanhemmista, kiitä kauniisti, äläkä ota enää yhteyttä.
Muista, että iho-ongelmat, hammaspuutokset ym. asiat ovat vakavia oireita. Terveysasiat on otettava laajasti huomioon, ne eivät näy tilastoista!
3) Tutki kasvattajan yleisiä asenteita. Käyttääkö hän jalostukseen todella nuoria koiria (sakemanni aikuistuu hitaasti, ja vasta aikuisesta koirasta tiedetään tarpeeksi jalostuksellisesti ajatellen).
Tutkituttaako hän terveydellisesti jalostuskoiriensa pentueet ennen kuin käyttää koiria uudelleen jalostukseen?
Kuinka vanhoilla nartuilla hän teettää pentuja? Ovatko vielä 9-vuotiaatkin jalostuskäytössä?! Ovatko nartut pentukoneita, joilla on pentueet Kennelliiton rekisteröintisäännöt täyttyen lähes joka vuosi? Saavatko nartut lainkaan levätä ja palautua pentueiden jälkeen, vai ovatko ne tosiaan joka vuosi tiineinä?
Käytetäänkö jotain tiettyjä koiria normaalia enemmän? Onko esim. sama uros käytössä jokaiselle nartulle, ja miksi? Millä perustellaan, että sama uros suvullisesti ja luonteellisesti / terveydellisesti sopisi kaikille nartuille, jota astutettavina on? Osaako kasvattaja valita jalostuskoiria niin, että ne sopivat parhaiten juuri partnereilleen, vai teetetäänkö pentuja vain pentujen teettämisen ilosta?
4) Mieti, mitkä ovat omat arvosi? Haluatko pennun kasvattajalta, jolla on useita pentueita vuodessa? Koiran tärkeintä aikaa on pentulaatikkoaika, ajatellen koiran koko elämää. Selvitä, millaisissa olosuhteissa pentue kasvaa - onko se eristettynä johonkin kenneltiloihin, onko kasvattajalla samanaikaisesti useita muita pentueita, ja riittääkö jokaiselle pentueelle tarpeeksi yksilöllistä aikaa, mitä pikkupennut tarvitsevat?
Ehtiikö kasvattaja tarjoamaan sinulle kaiken mahdollisen tuen ja avun ongelmissasi, mikäli hänellä on suuria määriä kasvatteja ja runsaasti muitakin kyselijöitä / koiria ja pentueita hoidettavanaan?
Älä mene halpaan "kotikenneleiden" kanssa. "Kotikenneleiksi" itseään mainostavien tilanne ei ole välttämättä lainkaan yhtään sen parempi.
Vain asiantunteva, rehellinen, koiristaan aidosti huolehtiva kasvattaja pystyy tarjoamaan aidon vastineen pennunostajan rahoille, sekä parhaan mahdollisen tuen ja avun kaikissa eteentulevissa ongelmissa. Asiantunteva kasvattaja on kiinnostunut SINUSTA ja siitä, mihin hänen pentunsa mahdollisesti on joutumassa. Hänelle ei ole tärkeintä se, että saa kaupattua hinnalla millä hyvänsä yhden pennun pois jaloista, vaan hän haluaa turvata pennulle elämänarvoisen elämän.
Tärkeintä on, että mietit, millaisen koiran haluat! Jos haluat seurakoiran, miksi hankit sellaisen käyttökoirarodusta?
Mikäli olet kuitenkin hankkimassa nimenomaan saksanpaimenkoiraa, sinun on tiedettävä, mitä haluat. Unohda ulkonäkökysymykset. Jos haluat seurakoiran, sinun on turha lähteä hakemaan käyttölinjaisesta koirasta jotain ulkonäköihannetta "vanha kunnon sakemanni". Aktiivinen, viettivoimainen saksanpaimenkoira ei ole kotikoiraa hankkivan ensisijainen valinta.
Mieti myös, onko saksanpaimenkoira sinun mielestäsi näyttelykoira. Jos kasvattajalla ei ole juuri muuta kerrottavaa kuin koirien näyttelymeriittien luettelu, onko se sinun koirasi? Hanki koira kasvattajalta, joka on kiinnostunut sinusta, kuuntelee sinua ja toiveitasi, kertoo koiristaan avoimesti ja rehellisesti, ja tuntuu olevan kiinnostunut nimenomaan siitä, että oikea pentu löytää oikean kodin, eli omistaja ja koira kohtaavat.
Kyllä saat ostettua ihan mitä tahansa käyttökoirista näyttelykoiriin, mutta onko se kenenkään etu? Tärkeintä on, että löydät luonteeltaan ja terveydeltään hyvän koiran, joka sopii juuri sinun käyttötarkoituksiisi.
Älä valehtele kasvattajalle haluavasi harrastaa, jos et sellaista aio. Älä kaunistele, vaan kerro asiat rehellisesti, se on kaikkien etu! Kasvattaja auttaa sinua valitsemaan juuri sinulle sopivan koiran.
Rekisteröimättömät koirat jätä omaan arvoonsa, älä osta sellaista. Saksanpaimenkoiralla on monia ongelmia, niin terveydellisesti kuin luonteellisestikin, etkä todellakaan tarvitse koiraa, jonka kanssa kaikki on arpapeliä. Maksaessasi rekisteröimättömästä koirasta heität rahasi hukkaan, sillä sinulla ei ole Kennelliiton turvaamia oikeuksia mm. koiran sairastuessa.
Rekisteröimätön saksanpaimenkoira on virallisesti yhtä kuin sekarotuinen, vaikka sen vanhemmat olisivat miten puhtaita ja hienoja rekisteröityjä koiria tahansa. Kennelliiton suosituksen mukaan maksimihinta sekarotuiselle (eli siis myös rekisteröimättömälle) on enintään 100 euroa. Pidä siis huolta omista oikeuksistasi!!!
Muista myös, että jotkut tehtailijakasvattajat tekevät rahaa teettämällä nartuillaan välipentueita. Kennelliitto on asettanut eläinsuojelullisista näkökulmista rekisteröintisäännöt, joiden mukaan saman nartun pentueiden välillä pitää olla vähintään 10 kk. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että nartun voi astuttaa korkeintaan joka toisesta juoksusta. Jotkut teettävät välijuoksujen aikana pentueita, jotka myyvät rekisteröimättöminä. Narttu on siis siitoskoneena, ja kasvattaja nettoaa pimeää rahaa.
Nartulle jatkuva penikointi on erittäin kuluttavaa, vaikka se penikoisi vaikka "vain" kerran vuodessa. Siksi vastuuntuntoinen kasvattaja pitää pentueissa pitempiä välejä, ja toisaalta myös tarkkailee koirien aiempia pentueita ja niiden luonteellista, terveydellistä ym. kehitystä.
Koiran jalostusarvo määräytyy vain jälkeläisten perusteella, ja jalostuksessa on parempi katsoa kuin katua. Voi olla, että koira periyttää jotain suuria ongelmia, ja menee aikaa, ennenkuin ne tulevat jälkeläisissä näkyviin. Sillä aikaa koiralla onkin sitten jo monta pentuetta, ja ongelmat kertautuvat ja jatkuvat, ja aiheuttavat paljon pahaa mieltä omistajille ja kärsimystä koirille.
Pentutehtailijoita ei saada kuriin millään muulla kuin sillä, että ostajat alkavat ajatella asioita järjellä! Tyhmä ei ole se, joka pyytää, vaan se, joka maksaa. Vastuuntunnottomia kasvattajia on niin kauan, kuin heidän toimintaansa tuetaan.
Jokaisen koiranhankkijan on siis syytä oikeasti miettiä, mitä haluaa tukea, ja mistä haluaa koiransa hankkia - niin itsensä ja omien oikeuksien, kuin koirien hyvinvoinninkin kannalta.
Vastaukset 26
Vanhimmat
kirjoitus!!! toivottavasti mahdollisimman moni jaksaisi lukea tämän ajatuksella läpi :)
Kerrankin joku jaksoi ja näki vaivaa, kiitos siitä! Tämän tekstin voisi kyllä liittää useammalle palstalle, erinomaista infoa!
Saksanpaimenkoirat ovat edelleenkin hyviä myös vahti ja seura koira tarkoituksissa ja heikomman vietin omaavat kykenevät toimimaan näissä rooleissa varsinkin mallikkaasti.
On hyvä,että jalostusta kontrolloidaan ja epäkohtia koitetaan parannella,mutta aina tulee olemaan niitä yksilöitä joiden vietikkyys ei yllä kriteerien tasolle edes hyvien geenien puitteissa.
Myös tälläiset koirat tarvitsevat kodin,lauman ja rakkautta.
Tykkäsin kirjoituksestasi kaikin puolin muuten,mutta siinä pikkasen haiskahti sortopolitiikka heikompia yksilöitä kohtaan.
On kuitenkin sanomattakin selvää,ettei kaikki koirat kykene ihanteista huolimatta koskaan yltämään kaikkiin kriteereihin. Ei vaikka kaikki luettelemasi asiat olisi otettu huomioon.
tulee olemaan, mutta tarviiko niitä tietentahtoen "jalostaa" lisää?????
että tarvisi??????? Luetun ymmärtäminen hoi hoi
uutta samaa mitä melkein joka ketjussa jauhetaan, ja josta riidellään.
Nyt se ei vaan kohdistunut ihan konkreettisesti keneenkään, jokainen voi löytää sieltä jotain mikä kohdistuu itseensä, jos sattuu olemaan kasvattaja.
Ja ihme jos ei löytäis, oli sen verran pitkä juttu, hyvä kun jaksoin lukea...
Äly hoi, älä jätä. Kirjoitus oli todella hyvä, mahtavaa, että joku viitsii vaivautua. Samassa paketissa kaikki oleellinen, eikä provosoi ketään.
Paitsi idiootteja, jotka kehtaavat tunnustaa olevansa niin laiskoja, että eivät jaksa lukea, ja viitsivät vielä valittaa... No, tukekoot sellaiset niitä tehtailijoita sitten. Onneksi taitaa jäädä vähäiseksi se tuki, kun suurin osa ajattelee kuitenkin aivoillaan ja jaksaa nähdä vaivaa koiransa hankinnassa.
kaupaks ne pentutehtaiden tuotoksetkin, huolimatta "hyvistä" kirjoituksista!
todella nähnyt vaivaa tuota tehdessä, kerrankin asiallinen kirjoitus tällä palstalla. Tuon vois laittaa vaikkapa eri palstoillekin.
Noista riitajutuista joita täällä on saanut lukea, kyllä mun mielestä kasvattajan on hitusen kestettävä kritiikkiä ja nuo tietokantojen tulokset on todellakin julkisia, eiköhän niistä silloin saa myös puhua. Asiattomuudet tai törkeydet on eri juttu.
siinä osin, jos tietokantojen tuloksia vertaillaan, mutta muu arvuuttelu saa jäädä omaan arvoonsa. Miksi joku käyttää jotain, ja minkälainen ihminen kasvattaja itse on.
Esim. vanhempien tuloksettomuus, sehän on kasvattajan oma asia/häpeä jos näin on.
Kokeneempi kasvattaja pystyy kyllä arvioimaan käytettävän luonteen, ei siihen tilastoihin merkittäviä tuloksia tarvita, toki ne on plussaa jos niitä on...
Jälkoe, hakukoe ja muut... en arvosta niitä pätkän vertaa koska olen itse kouluttanut täysin paskan koiran voittajaluokkaan jäljellä.Ei tullut mieleen sitten käyttää sitä koiraa jalostukseen.Enemmän koirasta kertoo purutreenikin kuin joku jk tulos. Jokainen joka suojelua harrastaa varmasti tietää tämän,ettei joka koira pure.Ipo sutsu ihan mikä vaan jopa jalostustarkastus parempi jos verrataan näihin harrastuslajeihin... Pelastuskoira on pelastuskoira ja kokemukseni mukaan sen verran vaativaa hommelia monen tunnin jälkineen ja pimeäetsintöineen...sitä ei voi verrata noihin harrastelulajeihin. Tämä on mielipiteeni ja ei kannata vetää herneitä nenukkiin.Anteeksi jos koit tämän loukkaavana.
kouluttanut täysin paskan koiran voittajaluokkaan jäljellä. Treenattiin vuosia jotta olisimme saaneet koiran jalostustarkastettua, ei onnistunut, sitä koiraa ei saanut jalostustarkastettua luonteen puutosten takia.
tuloksella aivan paska koira jota en koskaan edes ajatellut käyttää jalostukseen. Puri kentällä kuin piru ja porukka ihaili ja kehui. Tosipaikan tullen luikki karkuun auton alle. Että se siitä rodunomaisen kokeen merkityksestä jalostukselle!
Yleensä täällä jauhavat paskaa ihmiset jotka eivät tiedä jalostuksesta mitään, luulevat vain tietävänsä yhden tai kahden pentueen kokemuksella.
Sitten annetaan neuvoja mitenkä pitää ostaa koira ja mistä jne. haloo ei ne ensimmäistä koiraa etsivät ensinnäkään monesti edes ymmärrä mitä sieltä tietokannasta pitäisi etsiä.
Ja suomessakin on ns. ostettuja tuloksia. Omalla kentällä omalla maalimiehellä ja kaverituomarilla on saatu koirille yksi jos toinenkin tulos Suomenmaassa.
Voiko olla.. Sch koira ja auton alle luikki.. Siis ei mennyt vaan ihan oikein luikki. Ja kaikkien kentällä ihailema. Voin kuvitella kuinka ylpeäksi ne kentän laidalta kuuluneet ihailevat kohahdukset ovat sinut tehneet. Ja sitten sen penteleen piti tosi paikan tullen luikkia auton alle. Toivottavasti ei ollut liikkuva auto. Kyllä se nyt on pakko uskoa ettei Sch-kokeesta ole miksikään rodunomaiseksi kokeeksi. Voi pentele sentään tätäkin tapausta. Lykky sentään että siinä tosi paikan tullen oli piilopaikka lähellä, ettei tarvinnut koiraa kaukaa lähteä etsimään. Voitko kertoa vielä mitä mieltä ne koirasi ihilijat olivat tämän nolon sattumuksen jälkeen? Lopettivat varmaan hekin sch koirien ihailun. Toivottavasti sinulle ei siinä tosipaikassa käynyt pahemmin kuin vain pieni kolhu ylpeyteen tuli. Jaksamista sinulle.
Arvatkaas mitä ihmettelen: miten ihmeessä te kehtaatte sanoa, toistuvasti vielä eri ihmisten (kai?) toimesta, että "... täysin paskan koiran koulutin kuka lie mihinkin plaa, plaa-juttuihin ja luokkiin". Ei ihme, että rotu on rappiotilassa, kun omistajat ja harrastajat ITSE asennoidutte koiraanne kuin autonne pyörien malliin tai merkkiin: jos ei pyöri toisinpäin, niin kokeillaan toisinpäin, jos noi "paskat" vaikka purisi edes vähän paremmin tienpintaan.
Anteeksi vaan, mutta eikö saku ole teille ollenkaan koiran, ja ylipäätään hienon rodun asemessa, vaan sitäkö mitataan vain joidenkin tulosten ja pelkkien puruhalujen perusteella, joista nekin väärin perustein ja vääriltä kentiltä haettu? Ja tapellaan jatkuvasti kasvattajien aikaansaannoksista, jotta kenen lonkat ne nyt olikaan paremmat ja kenellä on enempi tai vähempi luiskaa persauksissa. Inhaa luettavaa kerta kaikkiaan :((( Rotuparka!
mutta heti älähdetään jos suojelukokeen suorittanutta koiraa moititaan. Hyvä jalostuskoira on hyvä oli sillä tuloksia tai ei. Ne hankitut tulokset eivät ole minkään muun mittari kuin sen että koiralla on hyvä kouluttaja ja mahdollisesti maalimies.
Ei ole olemassa lajia, joka mittaisi koiran käyttöominaisuuksia tai jalostusarvoa yleisesti ja yksiselitteisesti.
On olemassa myös niitä p*oja koiria, joita ei pysty kouluttamaan mihinkään, koska niiden hermot eivät kestä, ne ovat paukkuarkoja tms. Mitä enemmän koira tulee NÄKYVILLE esim. kokeiden muodossa, sitä todennäköisemmin edes joku näkee sen ja sen rajut puutteet, jos sellaisia on.
Minulle ainakin kertoo enemmän ja herättää enemmän luottamusta kasvattajaa kohtaan (jos kyseessä ei ole joku käyttöpuolen "nimi") jopa luonnetesti ja JK1 kuin se, että koiralla on lonkkakuvauslausunnot ja joku näyttelypruju, tai pahimmassa tapauksessa ei sitä näyttelyprujuakaan. Koiran omistaja on edes yrittänyt jotain.
Ikävä kyllä alkaa olla nykypäivää, että useissakin aiemmin vakavastiotettavissa käyttöroduissa on elikoita, joita ei saada normaalikouluttajan voimin edes koetasolle. Mistä tämä sitten kertoo, ja pitäisikö kaikki mittarit jättää laskuista pois siksi, että "tulokset ei periydy", "se ja se laji ei ole tarpeeksi hyvä mittari saksanpaimenkoirajalostukselle" tms.
Onko siis syytä tukea niiden kasvattajien toimintaa, jotka eivät koiriaan tutki millään lailla, vaan ottavat vain ne pakolliset PEVISAn vaatimat terveyskokeet? Kun ei ne tulokset kuitenkaan mitään kerro jne?
Vai kertoisivatko kuitenkin sittenkin, vaikka eivät suoraan sitä teekään? Edes sen, että sen kasvattajan / omistajan on pitänyt nostaa ahterinsa sohvasta edes sen verran, että tarjoaa koiralle jotain treeniä.
tosipaikka/ tilanne koirallesi, kun auton alle meni?
henkilö joka on aina omasta mielestään oikeassa ja muut väärässa.
Suojelukoe on saksanpaimenkoiran rodunomainen koe edelleen mutta aina pitää muistaa ettei sen perusteella voi sanoa mitään koiran sopivuudesta jalostukseen.
Minulle ei tullut kolahdusta koiran arkuudesta, sillä tiesinhän sen kun elin sen kanssa monta vuotta.
Kenttä oli sille tuttu ja turvallinen paikka ja siellä kaikki oli rutiininomaista. Oli helppo näyttää suurta ja mahtavaa.Ollessani lenkillä pilleristi hyökkäsi auton takaa minua kohti. Koira oli irti todellakin luikahti parahtaen pakettiauton alle. Näinkin voi käydä ja kentällä osa porukasta ihmetteli asiaa. Koira oli edelleen minulle sama kiva koira puutteineen. Luonteen puutteista johtuen sitä ei käytetty koskaan jalostukseen. Jalostusta ajatellen molemmissa linjoissa on suurin osa koiria sellaisia, ettei niitä tule käyttää jalostukseen oli tuloksia tai ei.
Yksinkertaisia?
Koira, jonka kanssa harrastetaan, tulee näkyville. Sen ominaisuudet tulevat näkyviin ja arvioitavaksi. Se joutuu treeneissä tilanteisiin, jotka voivat ratkaisevasti vaikuttaa sen jalostuskäyttöön. Sen tulokset kertovat AINA JOTAKIN.
Tietenkään eivät tulokset ole mitään yksiselitteisiä asioita, joita on tulkittava kuin Raamattua. Kuitenkin kysymys on nimenomaan siitä, että asioita täytyy osata tulkita, myös niitä rivien välejä.
Koiran jalostusarvo ei mittaudu tulosten perusteella, mutta jalostuskäytön arviointiin tuloksilla on oleellinen osansa. Harvassapa taitavat olla ne kasvattajat, jotka pystyvät arvioimaan tuloksettoman koiran ominaisuuksia, jos koiraa ei kuormiteta tms. juurikaan sen elämässä. Yhdenkään näyttelykoiraihmisen sanaan en itse luottaisi, siellä ei enimmäkseen ymmärretä kuin kehänkierron päälle, eikä niillä käyttöpuolen tuloksilla juuri merkitystä ole, eikä sillä, jos koira on vähän hermostunut, aristelee laukauksia tai muuta sellaista.
Käyttöpuolella yleensä on osaavampaa luonteentulkitsijaa ja paremmat kanavat arvioida koiria (suhteet maalimiehiin ja kokeneisiin aktiivikasvattajiin).
Ja miksipä kukaan hankkisi sikaa säkissä? Tietenkin moni hankkii, mutta valistuneiksi pennunhankkijoiksi tuskin niitä tapauksia voidaan kutsua.
On jalostus.
Tulokset tietenkin ovat yksi mittari.
Näyttelytulokset eivät.
Mutta olen tehnyt muutamalla koiralla aika pitkän kilpailu uran, jopa tuloksekkaasti, kuitenkaan ei ole tullut mieleenikään käyttää niitä jalostukseen.
Miksi? Ne ominaisuudet joita arvostan, eivät käy yleiseen käyttöön, koska jalostukskoiran tulee olla ominaisuuksiltaan tasainen jopa hieman "tasapaksu" tällainen ei käy minun käteeni, en viitsisi alkaa sellaisella tuloksia tehdä.
Minulla on 1v. saku narttu jonka isällä on ipo tulos venäjältä ja emällä ei mitään tulosta.Joten ole erimieltä, että kaikilla pitäisi olla rod.om.käyttötulos. Ensinnäkin harrastuspaikkoja on aika vähän ja ei kaikkia sakuja tarvitse opettaa puremaan.Toki koiranet. on loistava juttu, tarkistan sieltä vanhemmat ja kasvattajan.Olen sitä mieltä,että hyvä kouluttaja tekee "huonostakin" koirasta KVA:n.Pitäisi enemmän käyttää jalostukseen hyvä hermoisia KOTI sakuja,näin geenipojakin laajenisi.
>>Pitäisi enemmän käyttää jalostukseen hyvä hermoisia KOTI sakuja,näin geenipojakin laajenisi.
..Olla mitään mieltä näistä asioista. Sinä et tajua tästä rodusta mitään, sen nyt kertoo jo pelkästään koirasi vanhempien "tulokset" ja tuloksettomuus.
Joten säästä kaikki "mielipiteiltäsi" ja mene teinipalstalle kyselemään vertaisiltasi, mikä on kaikkein kivoin rotu.
Ettei vain kirjoittaja juuri tulossa teinipalstalta.
Tällaisella höpö höpö palstalla on aivan sama mitkä ovat mielipiteet, antaa kaikkien kukkien kukkia.