Pedofiilipuolue

poliisi tietää asian ja on todennut että toiminta on täysin laillista järjestö toimintaa, koska lakia ei rikota, mitään ei voida tehdä. sananvapautta rikottaisiin jos jotakin tehtäisiin.

Väärin PVND:n olemassaolo ei riko yk:n sopimusta, vain PVND:n toimintasuunnitelmassa olevien "lakialoitteiden" läpimeno rikkoisi yk:n sopimusta.

Mutta jälleen kerran, jotta ko. laki menisi läpi se vaatisi käytännössä yli 50% eduskuntapaikoista ko. puolueelle jonkajälkeen voidaan tulkita että yleinen kanta on puolueen toimintasuunnitelman mukainen

jormakoskikyylä kirjoitti:

Väärin PVND:n olemassaolo ei riko yk:n sopimusta, vain PVND:n toimintasuunnitelmassa olevien "lakialoitteiden" läpimeno rikkoisi yk:n sopimusta.

Mutta jälleen kerran, jotta ko. laki menisi läpi se vaatisi käytännössä yli 50% eduskuntapaikoista ko. puolueelle jonkajälkeen voidaan tulkita että yleinen kanta on puolueen toimintasuunnitelman mukainen

..että olisi lähinnä itsemurha ilmoittaa Suomessa julkisesti olevansa pedofiili. Tai ainakin filiansa harjoittaminen hankaloituisi suunnattomasti sen tullessa julkiseksi (mikä olisi tietysti pelkästään hyvä asia). Eiköhän viranomaiset tarkkailisi pedofiilin toimia. Ja ellei viranomaiset niin kanssaihmiset (joka voisi olla varsin vaarallista).

Mutta kommenttisi oli kyllä aivan totta.

Pariton Isä kirjoitti:

..että olisi lähinnä itsemurha ilmoittaa Suomessa julkisesti olevansa pedofiili. Tai ainakin filiansa harjoittaminen hankaloituisi suunnattomasti sen tullessa julkiseksi (mikä olisi tietysti pelkästään hyvä asia). Eiköhän viranomaiset tarkkailisi pedofiilin toimia. Ja ellei viranomaiset niin kanssaihmiset (joka voisi olla varsin vaarallista).

Mutta kommenttisi oli kyllä aivan totta.

Käytännössä harvemmin ihmiset tekevät mitään, vaikka tietäisivätkin. Olen kuullut kliseitä kuten 'ripustaisi munistaan' tms. kliseitä vain esim. nettipalstoilla tms., mutta heti kun on kyse jostain oikeasta ihmisestä ja todellisesta lapsesta jolle on käynyt jotain ikävää, todellisuus on kuitenkin varsin arkinen ja surullinen. Harva uskaltaa oikeasti ilmoittaa eteenpäin mihinkään, tai menee sanomaan asianomaiselle itselleen, tai - mikä voisi ainakin olla tärkeää - menisi juttelemaan lapselle, ja kertoisi, että tuo voi olla vaikea juttu, mutta koita jaksaa, ja saada se loppumaan, ja jos haluat niin yritetään löytää asiaan ratkaisu ja saada se loppumaan. Itse opin nuorena siihen, että maailma vain on tämmöinen, ettei näille asioille tehdä mitään. Nykyään tosin tuntuu, että ehkä oli huono tuuri. Mutta puhuin monelle taholle, ja tulos oli lähinnä että oletko nyt ihan varma tai että ihminenhän sekin on ja "sillä on varmaan vaikeaa" (!). Toisaalta olen tuntenut myös yhden nuoren pedofiilin joka oikeasti mietti tunteitaan ja oli päättänyt ettei koskaan päästä tilannetta niin pahaksi että tulisi tehneeksi jotain harkitsematonta. Näihin asioihin voitaisiin vaikuttaa parhaiten puhumalla niistä paljon. Ei olemalla hiljaa, puuttumatta 'toisten asioihin'. Hyvä että asiat ovat enempi esillä nykyään.