Liisterissä?

Kävi niin, että kirpputorilöytöni olikin täydellinen! Murphy lakeineen iski jälleen. Pyörittelin laatikkoa aikani, enkä alkanut kasaamaan kun paloja laskiessani pääsin tulokseen 1980 jotakin palaa, eli parisenkymmentä palaa puuttuisi. Ryhdistäydyin kuitenkin ja päätin kasata palapelin tuli mitä tuli. En juurikaan edes viitsinyt vaivautua etsimään oikeita paloja, kun ajattelin sen olevan turhaa; kuitenkin hukassa. Löytämisen ilo oli sitäkin suurempi, kun aina jostain putkahti sopiva pala kaikkiin aukkopaikkoihin. Jossain vaiheessa oli houkutus laskea jäljelle jääneet paikat ja palat, mutta maltoin mieleni, joten riemu oli rajaton ja ilo ylin viimeistä palaa paikalleen laittaessa. Kaikki tallella, vaikka laatikko oli ostaessa auki ja teippaamaton, vailla mitään sidoksia. (Ja myyjän ympärillä hyöri alta kouluikäisiä lapsia) Pari kertaa se levisi kotona lattialle, kun laatikkoa siirtelin pois tieltä, kunnes hermostuin ja aloin kasata sitä.
Iso kiitos myyjälle. Sain kolmella eurolla komean, idyllisen suvantomaiseman, jossa on pieni patoputous etualalla ja lehmusmetsikön varjossa pieni punainen rakennus. Varmaankin jokin vanhan ruukkimiljöön paja. 2000 palaa ja kaikki tallella! Jes. En raaski kokeilla tähän liisteriä, oli niin mukava olo onnistumisesta, ettei sitä kannata pilata pienellä. Vanha hyväksi koettu liimaustapa käytäntön vielä.

Eiköhän jostain vielä tule se vajaakin laatikko vastaan... Sain kierrätyksesta läjän palapelejä, että josko joku niistä. Eivät uskaltaneet ottaa hintaa, kun eivät menneet takuuseen onko kaikki tallella.