Vauvan kanssa kotona

ja päivällä ei kerkeä koti hommia tekemään oikeastaan mitään, hyvällä tuurillä saan astianpesukoneen täytettyä ja päälle ja pyykit pestyä, siinä ne sit on. Loput joudun ikävä kyllä tekemään illalla kun mies on pienen kanssa ja yhdessä olo jää todella vähälle hyvällä tuurilla minulla on miehen kanssa yhteista aikaa noin tunti viikossa jos saan pojan nukkumaan ajoissa ja jaksan itse valvoa, kyllä kaikki muu aika mennee kotia ja poikaa ja itseä hoitaessa ja kun nämä on hoidettu niin kyllä silloin uni maittaa

Vietän arkea kotona 24/7 yksin vauvan kanssa, sillä vauvan isä on toistaiseksi pitkällä työkomennuksella kaukana meistä. Tottakai vauva vaatii paljon huomiota, mutta itse haluan sitä myös tässä vauvan kehitysvaiheessa antaa! Kotona on tehtävä paljon arvovalintoja: nukunko vauvan kanssa vai pyyhinkö pölyjä, seurustelenko hänen kanssaan lattialla hänen opetellessa kannattelemaan päätään vai lajittelenko pyykkiä, luenko hänen kanssaan kirjaa hänen hymyillessä vai pesenkö vessan posliineja, menenkö ulos vaunujen kanssa kävelemään vai imuroinko. Kaikki nuo hommat ovat tärkeitä ja joskus tehtävä, mutta mieluummin olen opetellut sietämään hieman sotkuisempaa kotia kuin tinkimään vauvan tarpeista. Isomman siivouksen teen, kun vauvalla on peräänkatsoja, esim. mummo paikalla.

Vauvan nukkuessa päiväuniaan teen jotain kotitöitä, mutta en suinkaan edes yritä ehtiä kaikkea. Itseään siinä polttaa, kun täydellisyyttä tavoittelee. Miksi haluat tarjota miehellesi illalla "epätodellista" arkea, jolloin vain "nautitte yhdessäolosta"? Anna miehesi osallistua kotitöihin, sekin on yhdessäoloa. Ja oppiipahan lapsesikin kasvaessaan näkemään, että kotityöt kuuluvat kaikille perheenjäsenille. Samalla isä näkee ja oppii, mitä kaikkea kotona on tehtävä. Koti on miehellekin vastuun jakamisen paikka eikä vain nautintoa ja lepoa varten.

Älä siis yritä olla superäiti. Nauti vauvastasi, kun hän on vielä pieni ja tarvitsee sinua paljon. :) Hyvää jatkoa teille!

ja kerkeän kyllä aika hyvin kaiken tekemään.. teen vaan eri päivinä.. ja kerran viikon suursiivoukset on jäänyt mutta yleistä järjestystä olen pystynyt hyvin pitämään pari kertaa vkossa imuroimalla, noin 3-4pvnä viikossa pesen pyykkiä ja tiskaan ja muuten pitämällä yleistä järjestystä yllä. Jotenkin se on vaan onnistunut vauvan päikkäreiden aikana ja aamupäivällä keritään hyvin käymään koiran ja pojan kanssa vielä tunnin-puolentoista tunnin lenkilläkin :)
Ja seurusteluun riittää myös hyvin aikaa.. Tietysti iskä laittaa aina ruoan, mun ei tarvitse siitä huolehtia ja muutenkin auttaa..tosin käskettäessä ;). meille yhdessäoloa on se että touhutaan ja seurustellaan vauvan kanssa iltaisin, toinen kun on sellanen iltaseurustelija mikä sopii meille oikein hyvin.
Jos et kerkeä niin et kerkeä..älä ota siitä stressiä.. ton ikäsen kanssa ei tiedä miten se vielä rytmejään muuttelee niin voi olla etä joku kerta kerkeet tehdä vaikka mitä ja vielä lepäämäänkin kun se posottaa unta kaaliin monta tuntia putkeen :)

Opettele ylläpitosiivousta! :)

Eli päivän mittaan ohimennen siivoilet. Jos vaikkapa siivoat vessan - eihän siinä kauaa kestä. Mutta jos siivoat kaiken yhdellä kertaa, saa yleensä menemään aikaa tunteja. Meillä 2kk iässä vauva vielä nukkui päiväuniakin, että viimestään sillon kerkesi siivota. Yleensä siivoilin heti aamusta ennen kuin vauva oli herännyt. Nyt kun on isompi, onnistuu pölyjen pyyhinnät sun muut siinä samalla, kun neiti touhuaa lattialla (kun päiväuniakaan ei nykyään nuku tuntikausia).

Ota rennosti ja nuku niin paljon ku ehit :)

Tai kysele jos joku ystävä tai sukulainen vois tulla auttamaan huushollin kanssa..tai vihjaile hienovaraisesti,että kun et ehdi pyykkäämään tai mitään,jos joku olis vaikka niin ihana että tarjoutuis kaveriksi pyytämättä.. :)

Mutta koeta levätä ja ota rennosti! :D

Niin ja Jihuun vinkki on oikeasti hyvä!jos ei päästä kauheaa sotkua tulemaan niin se ei ole ku yks kullin luikaus ku laittaa pikkasen kämppää kuntoon :D