Hyvät ja huonot puolet molemmista moottorimalleista? Kuka osaa kertoa?
Pitkä- ja lyhytiskuinen moottori
MooTT0ri
105134
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
pääsääntöisesti. Toki jotain löytyy, kun alkaa "tikulla kaivamaan".
Nauttikaamme tulevista Esson porukan vastauksista! :D
Pidempi isku mahdollistaa suuremman tilavuuden, ja kuutioitahan ei koskaan ole liikaa. (köyhiä on)
hah hah haa!
Pitkäiskuiset,joita nykyään harva valmistaa,ovat enemmänkin sitkeävääntöisiä. Lyhytiskuiset ottavat hereämmin kierroksia. Muistaakseni se luokitellaanko moottori pitkä- vai lyhytiskuiseksi riippuu iskun pituudesta suhteessa iskutilavuuteen. Joku voi kertoa täsmällisemmin.
perää iskunpituuden vaikutuksesta sitkeävääntöisyyteen eikä kierrosherkkyyteen, vaikka sellainen uskomus jostain syystä Esson baarissa elääkin.
Iskunpituus jaettuna sylinterin halkaisijalla antaa iskusuhteen. Jos se on yli 1, moottori on pitkäiskuinen; jos alle 1, niin vastaavasti lyhytiskuinen. Molemmilla on hyvät ja huonot puolensa, vaikkakin erot ovat pieniä ja peittyvät muitten tekijöitten alle.
Moottoria jossa isku ja halkaisija ovat samat?
60-70 luvuilla autoteollisuus alkoi siirtyä lyhytiskuisempiin moottoreihin aiempaan verrattuna ja siihen on varmasti jokin syy. Ja tuollainen toisten mielipiteiden aliarviointi ja halveksiminen " Esson baaripuheiksi " on hivenen ärsyttävää. Asiallinen perustelu ja kritiikki on sallittua ja suotavaa.
Iskunpituudella on periaatteessa pari selvää vaikutusta.
Männän edestakaiset massavoimat ja nopeus ovat suoraan verrannollisia iskunpituuteen (vaikuttaa myös kiihtyvyyteen) ja vaikka mäntä voidaan tehdä kevyemmäksi, niin kiertokanki on yleensä painavampi ja kierrosten kesto tulee kriittisemmäksi kuin lyhytiskuisella.
Suurempi vaikutus on tilavuuden ja ennenkaikkea puristustilan muodolla.
Pienellä kuormalla ja hitailla kierroksilla lämmön siirtyminen palotilan seinämiin on sitä suurempi mitä enemmän seinäpintaa on suhteessa tilavuuteen, ja suurihalkaisijaisella ja lyhytiskuisella pinnan suhde on paljon epäedullisempi.
Periaatteessa siis pitkäiskuisella moottorilla on pienillä kuormilla parempi hyötysuhde ja miltei poikkeuksetta kaikki hidaskierroksiset moottorit on pitkäiskuisia, taloudellisimmat pitkittäishuuhdeltuja ja iskunpituus yli tuplasti männän halkaisijan.
Kun moottorin kierroslukua joudutaan nostamaan suurempaa tehoa tavoiteltaessa, lämmönsiirtymällä ei ole enää lyhyemmän keston takia niin suurta vaikutusta ja muodoltaan kapean ja pitkän tilan täyttäminen pienten venttiilien kautta ei mahdollista kunnollista täytöstä joten on siirryttävä pienempään iskusuhteeseen josta esimerkkinä tehokkaimmat käyttävät reilusti alle 0.5 suhdetta.
Molemmat syyt vaikuttavat myös mittakaavaan suhteutettuna, eli mitä pienempi sylinterin iskutilavuus sitä suurempi teho on mahdollinen ja vastaavasti suurempi on taloudellisempi.
Autonmoottoreiden sylinterikoko ja iskusuhde ovat kompromisseja suunnitellulle käyttöalueelle ja pienillä eroilla joita nykymoottoreissa on ei ole käytännössä mitään merkitystä juuri muuhun kuin ehkä valmistuskustannuksiin.
(useat valmistajat köyttävät samoja mäntiä erikokoisissa moottoreissaan iskunpituutta ja sylinterilukua muuttanalla)
Neliömoottori ?
Ainakin koulussa joskus -70luvulla.
Vaikka en kyllä tiedä mitä tuollakin tiedolla tekee.
Ei ole tarvittu vaikka kuinka on akselia pidennetty ja reikää isommaksi kairattu, ei edes kuutioita laskiessa.