Usein tuntuu, että on vaikea olla kun on tuota ylipainoa. Vaatteet puristaa, istuessa maha tunkee ulos, jalkoja ei pysty pitämään ristissä.. lihavuus vain ahdistaa tosi paljon!
Kellään mulla tämmöistä?
Olisi kiva jos olisi helppo olla, mutta olen liian epämotivoitunut laihduttamaan.
Kellään mulla tämmöistä?
Olisi kiva jos olisi helppo olla, mutta olen liian epämotivoitunut laihduttamaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
tee muutos, eli joko syöt vähemmän(jos syöt paljon) tai liikut enemmän(jos et liiku paljoa).
jo muutaman kilon lähtö antaa sellaista potkua että saatat jatkaa laihduttamista.
jos ei motivoi, niin ei pakolla. ei kannata vaakaa tuijotella, kyllä sen olostakin tuntee =)
Tutun tuntuisi ajatuksia, itsekin olen ahdistunut tuon tuostakin lihavuudestani jo kai kymmenen vuoden ajan. Kyse ei ole niinkään ulkonäkökriisistä - omaan itse asissa kiloistani huolimatta hyvän itseluottamuksen. Eikä kyse ole varsinaisesti terveysnäkökulmastakaan, koska ainakin vielä (nuori kun olen) terveys on hyvä.
Lähinnä se on se itse ylipaino - eli liikaa kokoa ja liikaa painoa. Kunto on minulla varmaan kokooni nähden ihan ok, mutta kun massaa on niin paljon, niin kaikki on raskasta. Ihan alkaen pitemmistä kävelyreissuista esim. kaupungilla. Ei vaan voimat aina riitä.
Sit on mahtumisen ja sopimisen kanssa oma tuskansa. Kun on kokoa, niin ei aina pysty vaan istumaan mihin lystää ja menemään mistä tahtoo. Vaatteet on vain yksi osa tästä mahtumisen tuskasta.
Pitää kai sitte yrittää liikkua ja laihduttaa että olis parempi olo..
Ei se elämä välttämättä huolettomaksi onnelaksi muutu vaikka kilot karisiskin. Enenmmän kai on kyse aina siitä, että oppii elämään sitä elämää jota kulloinkin elää.
Minä ainakin olen hyväksynyt itseni tällaisenaan. Vaikka välillä on vaikeaa, en koe mitään raastavaa pakkoa laihtua. Olen mikä olen ja sillä hyvä. Tähän asti painokehitys on mennyt päinvastaiseen suuntaan kuin laihdutuskuureilla pitäisi.. ;)
Kuinka paljon sinulla on ylipainoa? Tai siis: millaisissa lukemissa vaakasi heilahtelee?
Painoni heilahtelee lähempänä 80kg.. ja pituutta löytyy n. 162cm. Ei tilanne ole mikään hirveän paha, mutta mutta...
annexxl, mahtaako oikea nimesi olla Anne? Jos niin olemme samannimisiä :)
Minä olen aika sekasin noista hyväksymisjutuista. En oikein vielä tiedä mitä haluan ja millaisena hyväksyn itseni, tarvitsen aikaa...
Täytyy vain ostaa isompia vaatteita ja istua jalat rentona, vaikka leväällään :)
Monien epäonnistuneiden laihdutuskuurien jälkeen lopetin laihduttamisen. Paino sahasi ylös ja alas. Sitten päätin että sopeudun ylipainooni ja aloin totuttelemaan ihan uusiin systeemeihin.
Ensinnäkin en suostu alistumaan mihinkään eriarvoiseen kohteluun ja psyykkasin itseni samanlaiseksi kireäksi äksyilijäksi kuin laihatkin ovat ;) Lihava ja leppoisa en ole ollenkaan luonteeltani. Tiedän todellakin miten lihavuus voi ahdistaa ja hävettää mutta jos ylittää itsensä niin ettei anna minkään ulkopuolisen tahon vaikuttaa (vie vuosia aikaa varmasti) niin se vaan vahvistaa ihmistä.
Ei ole ainoa asia lihavuus mikä ahdistaa, niin ahdistaa monilla muillakin. Hoikilla ja kenellä tahansa muillakin ahdistaa milloin mistäkin.
Jos on vaikea olla niin purkaa kiukkunsa muihin vapaasti. Niin minäkin tein ja teen viäläkin. Näinhän kaikki laihatkin tekevät. Purkavat vaikka lihaviin kiukkunsa kun on oikein paha olo. Minä puran kiukkuni keneen tahansa joka tielle sattuu silloin kuin olen pahalla tuulella.
kuulostat hoikkikselta....