Nyt pikaisesti kokemuksia muilta kaivataan. Voiko 3pvän ikäiselle koiranpennulle antaa jotakin äidinmaidonkorviketta ja jos niin, mitä? Sakemannini sai yhden ainoan pennun ja sekään ei ole kiinnostunut tissistä vaan olen jatkuvasti lypsänyt emän tisseistä maitoa pennun suuhun. Emä on ensikertalainen ja ihan hukassa. Koko ajan vinkuu multa apua eikä itse tee muuta kuin nuolee pentua silloin jos minä ojennan pennun sille nuoltavaksi ja pidän pentua sen pään edessä.
Koiran pennun imeminen
mirelley
63523
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vastikejauhetta (Lactol) saa eläinlääkäriltä tai apteekista. Ihmisten vastikkeita ei pidä mennä antamaan koiranpennulle. Muista myös pissattaa pentu jokaisen syötön jälkeen, jos emä ei sitä tee.
Yritä silti kaikin keinoin saada pentu emän nisälle. Emon maitoa parempaa ravintoa pennulle ei ole. Osaako pentu imeä? Emoa voi rauhoitellen pakottaa maata ja imettämään pentuaan.
Voimia sinulle.
Apteekista löytyy äidinmaidonkorvikkeita esim. Waltham. Näitä voit antaa pennulle.
Tarkoitin yllä vain koirille tarkoitettua korviketta. Älä missään nimessä mene antamaan
pennulle ihmiselle tarkoitettua korviketta.
koiralleni syntyi 7 pentua, mutta yhtä pentua emo
ei hoitanut muuta kuin että välillä nuoleskeli sitä. Pentu oli sivussa koko ajan , ei ollut muiden pentujen kanssa. Sitten huomasin kolmantena päivänä että pennulla oli suu ja nenä halkio, se ei pystynyt edes syömään ja emo varmaan
vaistosi sen että pentu oli sairas.Pentu kuolikin sitten kolmantena päivänä.
Itselläni on pari kertaa ollut pentueessa vähän pienempi pentu, jota emä ei olisi oikein hoitanut. Olen kuitenkin tyrkyttänyt pentua aina hoidettavaksi, ja molemmilla kerroilla pentu on selvinnyt ja siitä on tullut ihan terve ja täysikokoinen koira.
Kerran taas kävi niin, että pentueesta syntyi 2 jo kuolleena ja yksi kuoli 2 päivän ikäisenä. Emo ei olisi hoitanut tätä neljättäkään, vaan juoksi pentuaan karkuun. Pitelimme emoa väkisin kiinni aina imetyksen ajan ja hoidimme itse pennun muuten (pissatukset tms. ) Tämä viimeinenkin (ja kooltaan todella pieni )pentu olisi kuollut taatusti ilman älytöntä työtä, jonka sen eteen teimme. Palkintona saimme kuitenkin siitä terveen ja kunnollisen koiran, joka on nyt vuoden ikäinen ja ilahduttaa uusia omistajiaan uudessa paikassa! Ei aina kannata luovuttaa, vaan pentujen kasvatus on oikeasti vaativaa ja raskasta työtä silloin, kun kaikki ei sujukkaan oppikirjojen mukaan ja vastoinkäymiset seuraavat toisiaan!