eli tein testin maanantaina ja plussaa oli.mieheni ehdotti aborttia mutta sano ettei meinee painostaa.en pysty aborttiin ja vaikka tää on vahinko niin haluan tämän!mieheni kyllä lupas olla tukena ja ei jätä mua yksin.onko muilla kokemuksia?muuttuuko miehen mielin raskauden aikana vai ajatteleeko vaan et siitä olis pitänyt päästä eroon?
kysyisin
teiltä
7619
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
että kun otat miehesi mukaan ensimmäiseen ultra ääneen ja raskaus konkretisoituu miehesi silmissä on hän varmasti sen jälkeen vastaan aborttia jos sitä leikilläsi ehdotatkin. sitten mies yleensä "kylmenee" kunnes miehesi näkee vauva mahasi selvästi ja tuntee potkut sitten mahasi ei rauhassa saa ollakaan..näin yleensä toimii "vahinkolaukauksen" tehneet miehet jotka ovat kumminkin valmiita kantamaan vastuun ja tukemaan.toissijaisia ovat sitten ne miehet jotka välttelevät vastuutaan
Riippuu ihan ihmistyypistä miten käy. Kyllhähän se niinkin on, että jos ei tunne olevansa valmis saamaan lasta tai ei sitä halua, niin seuraukset voivat olla sen mukaiset. Jos sinä itse kuitenkin haluat pitää lapsen ja tiedät sekä kykenet siitä huolta pitämään yksin siinä tapauksessa että tienne eroavat miehenne kanssa niin en näe mitään syytä miksi tehdä abortti. Keskustelkaa kuitenkin asia selväksi, ja voihan se olla, että mieli muuttuu. Tsemppiä ja muista että lapsi on lahja!
mies on kyllä sen luonteinen että kantaa vastuunsa ja hoitaa aina asiansa hyvin.kertokaa jos teillä on kokemuksia tälläisestä tilanteestaettä miten selvisitte ja kuinka kävi?
asiat ihan hyvin.
voin kertoa oman tarinani elikkä: olin surustellut mieheni kanssa vajaan viikon ja tulin heti raskaaksi
kun sain raskaudesta tietää olimme olleet yhdessä vasta kuukauden no mieheni oli ensin kauhuissaan sitten onnellinen sitten kauhuissaan ja taas onnellinen eli hänen tunteensa olivat niin sekaisin että huh, sittenkun lähestyimme 10 raskaus viikkoa tein päätöksen että abortti se nyt on edessä(koska olin ryypännyt tämän 10vkoa,ja pelkäsin että lapsi on vammautunut), ja sen teinkin nyt sitä tietysti kadun hieman. no tosiaan heti kun tulin abortista mieheni hoki minulle koko ajan lapsen tappaja jne. tänä päivänä odotan lasta
viikolla 27 1 avioidun maanantaina saman miehen kanssa ja olenpa onnellinen. mutta suosittelen kyllä että pidä pääsi sillä miehet on huonoja suhtautumaan asioihin missä on monia vaihtoehtoja (putkiaivot=) jos päätät pitää lapsen niin isäkin sopeutuu tilanteeseen ja on lapsen synnyttyä onnensa kukkuloilla tai sitten häipyy (ja tämä oli tosiaan luonteesta juuri kiinni) sinun tilanteessa tuskin häippäsee
Minun mies tosin alkoi suhtautua raskauteen positiivisesti vasta kun tunsi lapsen potkut...alussa hän painosti minua aborttiin..itsekkään en siihen pystynyt..sanoin miehelleni etten vaadi häneltä mitään ja että teen tämän vaikka yksin...Hän halusi olla mukana kuitenkin..Ymmärrän että tunteesi on varmasti sekaisin..niin minunkin oli, mutta nyt kun olen loppukolmanneksella raskaana niin tunnen pelkkää iloa!
Meillä myös mies ehdotti aborttia.
En pystynyt siihen ja nyt kun on loppuraskaus menossa, on mieskin innolla mukana iltatähden odotuksessa.
se mieli ainakin tossa tapauksessa.Musta kylla abortin ehdottaminen oli tarpeetonta.Jos miehella on hyva sydan ja omatunto viela tallella, niin kylla se rakkaus lasta kohtaan viela tulee. Viimeistaan synnyttamisen aikana, kun se ensimmaisen kerran raakaisee. Kuka voi vastustaa vastasyntynytta vauvaa? Ehkei miehelta aluksi suju luontevasti lastenhoito ja leikkiminen jne. Mutta ajan kanssa alkaa menna paremmin. Mun raskaus on vahinko, mutta en ole ikina nahnyt poikaystavani naamaa niin loistavana ja onnellisena kun tieto asiasta tuli...nyt han sitten soittaa joka paiva 20 kertaa ja kysyy vointiani, ja tekee minulle palveluksia.Taytyy myontaa etta ehka turhamaisuudessani kaytan hanta vahan ehka hyvakseni siina,heh.