tapahtuneen tunsin liikuttavan minua. Kun olohuoneen sohvaan juutuin äsken muistelemaan sinua. Mietin kuinka tosissani silloin rakastinkaan sinua..
mahdatko sä koskaan ajatella minua?
Elin uudelleen ne pienet suuret hetket sisälläni
kunnes tyhjän olon vain.. eteeni mä sain. Olet nyt "kauakana".. sydämeni vain kaipaa Sinua, joka silloin mulle hymyilit..
suljin muistot sisimpään ja istuin hiljaa vain..
mahdatko sä koskaan enää ajatella minua?
mahdatko sä koskaan ajatella minua?
Elin uudelleen ne pienet suuret hetket sisälläni
kunnes tyhjän olon vain.. eteeni mä sain. Olet nyt "kauakana".. sydämeni vain kaipaa Sinua, joka silloin mulle hymyilit..
suljin muistot sisimpään ja istuin hiljaa vain..
mahdatko sä koskaan enää ajatella minua?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ajattelen Sinua paljon...
liian paljon
haava sydämessä tuletko paikkaamaan sen?
taannoin katselemaan kuvia sohvan nurkkaan. Muistan kyllä sen hymyn, mutta enää se ei sykähdyttänyt, kuten silloin.
Kuitenkin ajoittain kaipaan ja tiedän kyllä, mitä ajattelet minusta. Se yhteys on.
Tämä siis hänelle, sinne jonnekin, ei kovin kauas, mutta riittävän kauas, ettemme näe juuri koskaan. Aika tekee tehtäviään, niin on tarkoitettu. Silti en koskaan unohda! (n->m)
ja en
ajatuksin