ihastukselleni viestejä ja tämä on vastannut niihin usein, ei aina. Nyt hävettää että oon koskaan erehtynyt laittamaan yhtään ainutta viestiä, koska tulee jotenkin roikkuja-fiilis. Toisaalta toivoisin, että jos toinen osapuoli ei ois kiinnostunu ni laittais sitte jonkinlaisen vihjeen asiasta. Olen tehnyt kyllä päätöksen, joka tällä kertaa pitää, etten yhtäkään viestiä enää lähetä kyseiselle henkilölle.
En vain oikeen ymmärrä, miksi mun on pitänyt alunperin laitella mitään viestejä kun toista ei ilmiselvästi kiinnosta. Kai se on tätä jos nyt vaikka kuitenkin se ois kiinnostunut- ajattelutapaa. Siitä on nyt päästävä kyllä eroon ja alkaa ettimään uutta ihastusta. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta en mä voi enää jatkaa roikkumista ajatuksentasolla siinä äijässä, joka varmaan nauraa mun viesteilleni. Elämähän tässä menee ohi...
En vain oikeen ymmärrä, miksi mun on pitänyt alunperin laitella mitään viestejä kun toista ei ilmiselvästi kiinnosta. Kai se on tätä jos nyt vaikka kuitenkin se ois kiinnostunut- ajattelutapaa. Siitä on nyt päästävä kyllä eroon ja alkaa ettimään uutta ihastusta. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta en mä voi enää jatkaa roikkumista ajatuksentasolla siinä äijässä, joka varmaan nauraa mun viesteilleni. Elämähän tässä menee ohi...
Vastaukset 11
Vanhimmat
on aatokset täälläkin. En ymmärrä, miksi miesten pitää pyytää ottamaan/pitämään yhteyttä, kun ei sitten kuitenkaan vastailla viesteihin. Kun nähdään, silloin ollaan kyllä niin hellyyttäviä että...minä päätin myös, ettei kyseinen mies saa enää yhtään viestiä, en roiku kiinni...
samat mietteet,ei mitään syytä odotella,että
hän vastaisi.Liian monta pettymystä jo tullut.
viestien sisällöstä mut jos ne on jotain neutraaleja mitä kuuluu -viestejä, ni mitä nolostelemista siinä on. Normaalia ihmisten välistä kanssakäymistä.
nolostella, mutta ei sille vaan voi mitään. Tulee vaan tyhmä fiilis ku toista ei kiinnosta ja itse vainoaa viesteillä.
toista kiinnosta? Tietääkö hän että olet ihastunut?
oon ihastunut. Voi tietysti olla, että tämä on mun oletus ja ei oo siitä ihan varma. Hän on asian ilmaissut niin ettei häntä kiinnosta alkaa mun kanssa mitään. Ja silti elättelen toiveita, en ymmärrä itseäni.
Tein joskus saman asian, lähetin vietin ja se oli ihan neutraali...mutta toinen ei halua olla mun kanssa varmaan silleen tekemisissä tai haluaa, mutta taustalla on esteitä. En enää voi lähettää mitään, vaikka tekis mieli...on tunne, että parempi kun ei.
Minäkin sain sekavia..ihan sekaseks meni.Mutta hän on aina mielessä, haluaisin pois tästä tilanteesta.
ylitulkitset tai liioittelet asiaa päässäsi, normaalia tietty sekin. Itse esim. keskiviikkona laitoin ystävänpäivätervehdyksen viestillä about kaikille ketä nyt puhelimessa oli (sukulaisille, kavereille, eksille, tuttaville, ystäville) ja kaikki ei vastanneet, mut enpä asiaa sen enempiä miettinyt - meitä on moneen junaan. Varsinaista ihastusta mulla ei ole mut olisin varmasti laittanut sillekin jos olis. ;)
done that, doing it all over again.. Toiset ei vaan koskaan opi, minä ensimmäisenä siinä jonossa! Taas tuli nähtyä että eipä kannata panostaa tunteitaan yhteenkään miehenpuolikkaaseen (ja tarkoitan tosiaan puolikasta koska oikea Mies ei tekisi näin!).
Mä sanoin hänelle että nopeemmin musta eroon pääsee jos ilmottaa ihan suoraan että sori, nyt ei nappaa, kuin että toivoo mun ymmärtävän hiljaisuudesta ja vastaamattomuudesta (jos alkaa tuntua että mun seura ei ole haluttua). Kyllä se niinkin perille menee mutta kestää kotvan kauemmin. Noh, kovin herra väitti kertovansa suoraan... Paskanmarjat, samaa sontaa eri paketissa tuntuu olevan tämäkin tapaus, kuin kaikki muutkin joihin minä olen törmännyt.
Miten se onkaan niin vaikeeta sanoo suoraan että kiitos mutta ei kiitos? Luulisi olevan helpompaakin kun ei tarvitse aina puhelimen piipatessa tekstaria kiroilla että taas se eukko laittaa viestiä. Ja ei, en ole mikään tekstiviestiterroristi!!!
voisin itsekin sanoa naisenpuolikkaista - oikea nainen ei tekisi niin. :) Ja luku on kaksinumeroinen.
P.S. pitäis se känny antaa edunvalvojalle, ettei aina nolais itseään. ;D
Taidan olla itse sortunut samaan syntiin. Kerrotaanpa nyt taustat ensin:
Olen varattu mies ja tapasin sattumalta kauniin, nuoren ja vapaan naisen muutamia päiviä sitten. Pienessä humalassa oltiin molemmat ja ongelmiahan siitä sitten tuli. Sanoin heti, että olen varattu, mutta pussailemaan päädyttiin silti hänen aloitteesta jo hetken päästä.
Numerot vaihdettiin ja siitä se sitten alkoi. Hän lähetti viestin seuraavana päivänä ja sen jälkeen on ollut vilkasta viestittelyä suuntaan ja toiseen. Tiedän kyllä ettei tässä ole järjenhäivää, kun
elän tyytyväisesti hyvässä suhteessa jo ennestään. Yritin jo viestittelyn lopettaa ja taukoa kesti kokonaiset 2 päivää, mutta itse hölmönä sorruin siihen taas. Ja siitäkös vasta viestikarkelot taas alkoivatkin..
Tuntikausia saatetaan viestitellä toisillemme, mutta olen huomannut, että minä lähetän aina ensimmäisen ja viimeisen viestin. Taidan myös olla se osapuoli, joka kertoo itsestään asioita vapautuneesti ja hän melko varautuneesti. Mielessäni olen kehittänyt kuvitelman, että tämä johtuu siitä, että olen varattu ja hän tavallaan haluaa kunnoittaa sitä. Ehkä ei halua häiritä parisuhdettani (jossa olen kertonut olevani onnellinen) lähettämällä ensin minulle viestiä. Taitaa olla nämä ajatukset vain omaa harhakuvitelmaani.
Olenkohan nyt sortunut roikkumaan tässä naisessa? Voi tätä elämän järjettömyyttä! Ei meistä edes mitään voisi ikinä tulla, mutta silti kiinnostaa tämä nainen ihmeen paljon. Pakko lopettaa tämä tyhmyys...ja pian.