Joo elikkäs meillä asuu yläkerrassa pieni perhe. Vanhemmat ja pari vuotias lapsi. Ja on se kumma että hirveä juoksuralli alkaa siinä klo22 jälkeen kun hiljaisuuden pitäisi alkaa ja jatkuu pari tuntia. muinakin aikoina hirveä metakka päällä. Musiikkia kuunnellaan kovalla, huonekalujen siirtelyä joka päivä, tavaroiden kolistelua lattiaan ja seiniin.Ihan kuin tarkoituksella pompittaisiin kantapäillä lattiaan. Hirveet huudot melkein joka ilta. Itse kuitenkin täytyy herätä aamulla aikaisin, joten alkaa pikku hiljaa tuollainen elämä rasittaa. Olen odotellut että josko se menis ohi, mut ehkä teenkin valituksen jo maanantaina. Siinäpähän oppivat ottamaan muutkin huomioon kerrostaloissa.
Kohta menee hermo lopullisesti
hamsteri
213641
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Mikä pakko oli neukkukuutioon änkeytyä,omakotitalo hyvällä alueella huomattavasti mukavampi.Lisäksi ei haittaa vaikka itse/naapurit tupakoivat tai hakkaavat lapsen päätä seinään,ei kuulu meiän huusholliin.
10 vuotta meni hyvin ja sitten alkoi niitä häirikkönaapureita tulemaan.Edellisestä asunnosta muutettiin vuosi sitten pois metelin takia.Puoli vuotta meni ok kunnes alakertaan tuli uudet naapurit ja kaikki alkoi kuten vanhassa kämpässä.Taas haemme uutta ja yhden kävimme jo katsomassakin mutta hymy tuli oikein huuleen kun kyselin että miksi pois muuttavat: naapurien takia.
Taitaa olla häiriköitä koko Suomi täynnä.Lapsista kasvatetaan eläimiä niin siitähän ei parempia voi edes toivoa.Bassojen käyttö pitäisi kerrostalossa kieltää lailla koska se ei anna hetkeäkään rauhaa jos naapuri sitä kuuntelee tai ainakin osassa taloyhtiöitä että olisi edes toivoa omasta rauhasta. On se vaikeata kun koko elämä menee muuttamisessa ja paremman toivossa.
Asutaan ns. hyvällä alueella kaksikerrosrivitalossa. Asuttu jo viisi vuotta (omistusasunto). Ihanat isot pihat, autotallit, asunto on unelmamme! Naapurit ihania. Vuosi sitten toinen naapurimme lähti ulkomaan komennukselle ja asunto vuokrattiin.... Helvetti alkoi. Jyskettä seiniin yötä myöten, lasten parkua yötä myöten, aikuisten huutoa samoin.... Ei mitään ns. normaalia elämän järjestystä. Vanhemmat eivät sano mitään kun lapset repivät puita, heittelevät kiviä... Onneksi naapuri tulee pian takaisin!!!!
En usko että lapsia edes "kasvatetaan" tuollaisissa perheissä. Ovat olosuhteiden uhreja, kun vanhemmilla ei riitä jaksamista/ymmärrystä. Läheltä olen joutunut seuraamaan tapauksia, joissa vanhemmat ovat aivan täysin "ulkona" kaikesta. Mitä voi lapsiltakaan odottaa silloin? Olen pahoillani niiden puolesta, jotka joutuvat moisten naapureiksi.
Tokihan niitä perheitä on paljon missä vanhemmilla aivojen tilalla on jokin muu elin mutta kokemuksesta tiedän että myös ihan aivollisten vanhempien lapset tekevät mitä haluavat.Esimerkkinä 2 krs paritalo missä asuttiin niin lapset hyppivät päivästä toiseen rappusia pitkin ja meille se kuului kun sota olisi irti.Nyt asumme kerrostalossa ja alakerran rouva harrastaa hiissillä leikkimistä eli menee noin 2-3 v lapsensa kanssa hissiin ja antaa lapsen aina painella kaikki 6 kerrosta.Siinä se hissi sitten ajelle edestakaisin ja rouva vain nauraa että onpas pojalla hauskaa.Jos olisi mies niin vetäisin turpiin mutta kun on yksinhuoltaja niin vielä kestän.
Olen itse saanu semmosen kasvatuksen, ettei ole tarvinu riehua ja hillua kenenkään naapurissa. Olen kokenut koivuniemen herrasta tuppivyöhön selkäsaunat. Silloin itketti, mutta olen kiitollinen siitä, että minut kasvatettiin siten. En ole koskaan ollu naapureille haitaksi. Noudatan hiljaisuus aikoja, en popita sillä mikään muu ei ärsytä itteenikään niin hirveesti kuin se yöllinen jumputus, en polta enkä käytä alkoa. Ainoa asia mitä teen niin kiroilen ihan hirveesti. Varsinkin silloin, kun jokin menee mönkään ihan totaalisesti, mutta eipä tuosta ole vielä kukaan valittanu. :) Lapset saamme tulevan miehen kanssa vasta sitten, kun omakotitalo on hankittu. Pidän omasta rauhasta ja uskon naapurinkin pitävän hyvistä yöunista. Tämä talo missä asun ei sovi lapsiperheelle. Taivahan vanha niin äänieristys on todella huono.
Pyrin olemaan samanlainen naapurille kuin haluan sen olevan minulle. Että semmosta. Ei kaikki ole reuhakkeita.
että kun itse elelee hiljaisesti, niin naapurit silti aiheuttaa jatkuvaa häiriötä.
Eli ei siinä omasta kiltteydestä mitään hyötyä siinä mielessä ole.
En silti ala reuhaamaan.
Meille muutti yläkertaan uudet asukkaat,siitä alkaen ei nukkumaan meno ole aina onnistunut.Olen paljon valvonut sillä kantapäillä jumputtaen siellä kävellään ja juostaankin,kaappien ovia kolistellaan ja tämä alkaa yhdentoista jälkeen,ei siinä ole hiljaisuutta ja uniaikaa.Päivällä osaavat olla hiljempaa.Neljä kuukautta tätä on jo jatkunut alussa meinasi kyllä hermot mennä minultakin.Pumpulit ja tyyny korvilla on nukuttava jos meinaa saada unenpäästä kiinni.On laiteltu hiljaisuus muistutuksia mutta ei näytä menevän perille,paska juttu.Kaikki eivät osaa olla kerrostaloissa,sillä siellä olisi otettava huomioon myös toisten rauha,eikä vain omat edut.
paikkoja asua jos sinne muuttaisi vain ihmisiä mutta kun niitä eläimiä mahtuu paljon joukkoon niin siellä ei kyllä viihdy.
Odottelen aikoja milloin aletaan rakentamaan taloja missä on tiukat hiljaisuus säännöt ja helposti saisi häädön jos niistä poikkeaa.Siinä olisi mahdollisuus rauhaa rakastaville perheille.
Näinhän se ikävä kyllä nykyään on.Ihana huomata etten ole ainut jonka elämä on käynyt vaikeaksi naapureiden takia.Minunkin talossa aletaan kummasti ryskämään vasta kun hiljasuus alkaa.2 vuotta olen saanut kärsiä.Olen muuttanut kerran,mutta samaa paskaa tässä talossa.Nukkuminen on vaikeaa,miltei mahdotonta joskus.Tulppia olen käyttänyt nyt vuodenajan joka yö,jonka takia korvakäytävät ovat ihan rikki,meinaa itku tulla kun joutuu väkisin tunkemaan tulppia visvaa valuviin arpisiin korviin.Viimeaikoina korvasärytkin ovat olleet aivan kamalat.Tämä asumisongelma kerrostaloissa alkaa olemaan sen verran iso juttu,että luulisi että siihen alettaisiin jo puuttua.On jotenkin hullua että joutuisi syömään unilääkkeitä sen takia että voi nukkua omassa asunnossa.
Yläkertaani muutti myös uusi vuokralainen. Kumma kun vedenlorotus ja puhe alkaa vasta kun kello lähenee yhtätoista. Tässä kerrostalossa kun kuuluu puhe kuuntelemattakin... yritä siinä sitten saada unenpäästä kiinni.
Olenpahan ottanut opikseni, enkä toiste kyllä aio maksaa kymmeniä tuhansia kusenlorinan kuuntelemisesta iltaisin.
Toisaalta, pelastuin ihmekorvatulppien avulla! Aamulla kun ottaa ne pois korvista, niin alkaa kuulumaan koiran ulvontaa, lasten kiljuntaa, tömistelyä ja hissin kolinaa.
Jos haluat hyvää äänieristystä, hankkiudu ennen sotia rakennettuun kivitaloon. Sen jälkeen maahan on rakennettu pelkkää paskaa neuvostoliiton oppien mukaisesti ja mitä uudemmpi talo, sen surkeampi äänieristys on.
lääkärintodistuksen!
Menet sen kanssa häirikkönaapurin kelloa soittamaan.
Sen jälkeen vielä näytät paperin isännöitsijälle. Ehkä voisi vähän auttaa tilannetta.
Tuli oikein paha mieli sun puolesta, ajattelin myös että olenko itse kohta samassa pisteessä kanssasi.
Just, joo. Vanhat "kivitalot", missä huoneistoja on yhdistelty / jaettu monet kerrat ja viemärit yms. putket tungettu jälkikäteen milloin minnekin ovat tosiaan tunnettuja huippuhyvästä ääneneristyksestään.
..ja sitten sä heräsit.
Talo on rakennettu 2005. Huomioon on otettu vain se, ettei ulkoa kuulu mitään sisälle, mutta kaikki mitä talon sisällä tapahtuu ylhäältä alas, kuuluu ihan selvästi. Omat puheet ja naapurin puheet kuuluu erinomaisesti jos satutaan saunomaan samaan aikaan. Sama juttu keittiössä, tavallinen puhe kuuluu läpi talon. Ei se häiritse, mutta ottaa päähän.
Olen aivan ihmeissäni näistä kertomuksista. Asun omistusasunnossa ja välillä tuntuu jopa siltä, että asukoohan tässä talossa muita kuin minä. Mitään ei kuulu naapureista. Joskus yläkerran mummo kolistelee aamulla, mutta se tuntuu turvalliselta, koska silloin tiedän, että hän edelleen on elossa (täyttää tänä vuonna 85 v.). Ainoa murheeni on muutama huoneisto,jotka on annettu vuokralle. Niissä meno on viikonloppuisin välillä melko kamalaa ja melu tosiaankin alkaa juuri hiljaisuuden aikana. Miksiköhän näin? Näillä meidän asukeilla ehkä siksi, että ravintolat sulkeutuvat vasta silloin. Mutta eivät nämäkään tätä taloa pilaa, aina löytyy keskustelufoorumi missä heille voi kertoa, että hiljempääkin voi kotiin tulla.
Ja siitä olen samaa mieltä, että bassot olisi hyvä kieltää kerrostaloissa (mutta miten???). Aikaisemmassa asunnossani oli naapuri joka soitti musiikkia täysillä, mutta nimenomaan se basson jumputus oli pahinta.
vuokralle, ovat vuokralaiset aika heikoilla, jos muut rupeavat heidän elämöinnistään valittamaan.
Ja hyvä niin!
Meillä asuu joka puolella lapsiperheitä, täällä on paljon porukkaa, lisääntyvät kuin kanit, talossa ei mitään äänieristystä, rakennettu 2003, joka puolelta kuuluu hirveä meteli, voi kunpa minulla olisi varaa ostaa asunto Kalliosta ihmisten ilmoilta!
Me asumme kerrostalon kolmannessa kerroksessa, minä (24-vee äiti), avopuolisoni ja 1,6- vuotias tyttäremme sekä 3- vuotias irlanninsetterimme. Luojan kiitos koiramme ei hauku yksin ollessaan, on ikää jo sen verran eikä rotukaan onneksi haukkuherkkä. Olen sanonut naapureillemme silloin kun muutimme, n. 6 kk sitten, että ilmoittakaa heti jos koira yksin ollessaan haukkuu..! ja olen aina välillä rapussa törmätessämme naapureilta kysellyt että haukkuuko, niin naapurit kiitelleet että on kyllä ihme koira kun ei hauku eikä ulvo.. eli onneksi koirasta ei tarvitse ottaa paineita.. mutta sitten onkin tämä tyttäremme.. voih.. hän herää öisin 1-5 kertaa yössä itkemään ja hänet siis täytyy laittaa takaisin nukkumaan ja tuttia äkkiä suuhun, no se itku ei kauan kestä mutta voi hyvinkin naapurin öisin herättää.. sitten päivät..itkumaratooneja toisensa perään ja alkaa uhmaikäkin astella päälle.. eli varmasti kuuluu naapureille ja olen heille siitä sanonut, että olen pahoillani, kun ei tyttöä vuorokautta kyllä saa itkemättä olemaan.. mutta kukaan naapuri ei IKINÄ ole minulle päin naamaa sanonut että voisit joskus tukkia tuon itkukoneen turvan.. eivät kai sitten kehtaa.. mutta asiaan, me siis muutamme itse pois, rivitaloon kun yläkerran juopot riitelee, rellestää ja ryyppää pe-su välisen ajan (koskus viikollakin)ja itse me molemmat käymme töissä niin unta pitäisi saada.. muutenkaan en oikein tykkää kerrostalossa asua,kun ei täällä ikinä edes törmää naapureihin rapussa, että välillä tuntuu että asuuko täällä edes ketään..
Jaahas, Kallion slummissa "kivitalossa", jossa "palvelut" ovat lähellä asuva hyyryläinen taas heittää läppää kauteuden & täydellisen tietämättömyyden suomin voimin.
Puolen metrin ulkoseinät ei paljoa lämmitä, kun asuntojen väliset äänieristykset ovat ihan mitä sattuu (riippuen siitä, millaisia muutoksia taloon on vuosien saatossa tehty). Ja parhaissa "kivitaloissahan" on jopa puiset välipohjat...
on ollut kotini jo yli 20v, sama asunto, monen monet uudet naapurit. Samat paineet kun täällä muillakin. Yläkertaan viimeksi muuttanut vanha pariskunta meinasi lopullisesti viedä hermot, kun olin selvinnyt ed. "opiskelijatytön" yö elämästä, pelkällä hermoromahduksella. Silloin piti aamulla mennä klo. 06.00 töihin ja yläkerran meno loppui vasta viiden maissa. Olin ehtinyt juur päästä uneen, kun kello soitti herätyksen. Lopulta tein monta valitusta, ennekuin menivät läpi, mutta asunnon irtisanominen kesti 3 kk, sinä aikana nuoret pisti paikat uuteen kontoon!