Hei! Onkohan täällä muita näin alkuvaiheessa kuin minä, jolla on samanlaisia tuntemuksia keskenmenon pelosta. Odotan siis toista lastani rv:lla 5 ja jotenkin koko ajan pelkään keskenmenoa, vaikka mitään merkittävää syytä siihen ei ole. Olen nuori, ei mitään sairauksia, edellisen raskauden kanssa ei mitään ongelmia, mutta kuitenkin kokoajan odotan vain, että menisipä nyt pian se alku kolmannes niin voisi huojentua. Lapsi on todella toivottu, että voi olla että senkin takia hermoilen. Odotamme jo innolla toista, vaikka ensimmäinenkin vasta 11kk. Tuntuu, että näin toisen kohdalla jännitän enemmän kuin ensimmäisen ja kuuntelen koko ajan erilaisia oireita, että viittaako tämä vihlaisu tai selkäsärky keskenmenoon vai miksi vatsani on niin sekaisin ja sitä särkee. Tallaisia oireita ei ollut olleenkaan ensimmäistä odotellessani. Vessassa käyntikin jännittää, että ei vain ole mitään punaista siellä housuissa.
Tämä tuntuu kyllä todella ylireakoimiselta, mutta en voi itselleni mitään. Sitten kuulen vielä juttuja kuinka sille tai sille ihmiselle on tapahtunut keskenmeno. Löytyykö kohtalotovereita :)
Tämä tuntuu kyllä todella ylireakoimiselta, mutta en voi itselleni mitään. Sitten kuulen vielä juttuja kuinka sille tai sille ihmiselle on tapahtunut keskenmeno. Löytyykö kohtalotovereita :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mua mietityttää kans koko ajan. Terve ja nuori olen myös. Tämä on minulle toinen raskaus,ja olen tosi onnellinen ja innoissani. Silloisen tilanteeni takia tein abortin ensimmäisellä kerralla. Jostain syystä pelkään vielä enemmän tuulimunaa tai kohdunulkoista. Olis jotenki kiva tietää kuinka todennäköstä on, että raskaus on oikeassa paikassa ja etenee normaalisti. Mulla on kans maha ja selkä kipee, mutta ekalla keralla oli myös. Tosin nyt on ollu pari päivää maha kuralla, inhottavaa, mut varmaan ihan normaalia. Mulla on eka neuvola vasta 13.3, et joutuu nyt vaa oottelee. Mut täytyy pysyy positiivisena, koska jos jotain kävis, niin uskon, että siihen on joku tarkoitus. Eikä noihin juttuihin ilmeisesti juurikaan itse pysty vaikuttamaan. Tsemppiä!
Minulla esikoinen kyseessä, mutta koko ajan pelkään että jos tämä meneekin kesken....
Tulin raskaaksi heti ensi yrittämällä, niinpä senkin takia ajattelen että jos tämä meneekin kesken, koska jo ekasta kerrasta raskaaksi tuleminen oli suoranainen voitto! Niinpä pelkään ettemme saa nauttia tästä loppuun asti - se olisi liian hyvää ollakseen totta.... :(
Heissan samoja mietteitä myös mulla. vessasssa käynti pelottaa et jos onkin verta. itellä esikoista kovin odottelen yritystä takana 8kuukautta ja yks kesken meno viikolla 6. pelottaa et jos nytkin käy niin.. tuntuu oudolta et miksi mulle käy näin olen parinkymmenen, en polta ja juon tosi harvoin nyt en 8 kk lainkaan. ulkoilen joka päivä ja muutenkin syön aika tervellisesti, mutta silti ei vauvaa oo vielä suotu.. Nyt toivon niin paljon et tämä vaavi pysyis mukana.. eka neuvola on vasta kun olen viikolla 10.
Nyt täytyy olla vaan vahvana!Esikoista odotan ja lupasin itelleni et hyväksyn kaiken mitä vastaan tulee,nää ei ole itsestä kii.Heti ku taakka pois harteelta,en ajattele asiaa vaan nautin vaik kuin kipunen ja sitä punaa tarkkailen minäkin mut en hysterisoi.
Muistakaa et te ette ole yksin,kumppani on sitä varten et tukee jne,nojatkaa siihen olkapäähän ja odottakaa yhdessä ilolla.Eipä sitä voi kun toivoa et kaikki menis hyvin mut menee vielä paremmin kun rentoutuu ja elää suht norm ilman pelkoja.
Hei!
Kuulostaa todella tutulta. Minulla toinen tulossa, ensimmäinen jo koulussa. Ensimmäisen kohdalla tällaiset pelot eivät olleet näin vahvoja, mutta silloin ei ollutkaan tällaisia palstoja tai ainakaan en niitä lukenut. Täällä voi lukea surullisia kertomuksia ja oma herkistynyt tila tietysti reagoi niihin voimakkaasti. Aiemmin surut surtiin lähipiirissä ja ne eivät kantautuneet kauas, nyt osallistumme monien tuntemattomien perheiden iloihin ja suruihin reaaliajassa ja hyvin aidosti kuvattuna. Tämä varmasti hämmentää monia, vaikka toisaalta tiedonjanomme ajaa lukemaan sellaisiakin asioita, jotka aiheuttavat meille ahdistusta ja myötätuntoa. Toivotaan, että kaikki ollaan onnellisia mammoja syksyllä :)