Miksi?
Oletko yksin?
niin minäkin (m)
142703
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Olen yksin, olen niin tajuttoman ujo ja nykyään väsynyt, ei jaksa etsiä seuraa, helpompi hyytyä yksin kotiin.
..ettei ole kohdalleni osunut miestä,jolla olisi samoja periaatteita,kuin minulla.Olen perinteisiä arvoja kunnioittava nainen.En vain pysty tähän nykyajan,kertakäyttökulttuuriin,jossa kumppania vaihdetaan,kuin paitaa.
koska kaverit ei tänäänkään leiki mun kanssa ;)
No saanpahan pitää itselläni koko hiekkalaatikon :)
yksin mutta en yksinäinen :)
Siksi koska Sinä puutut elämästäni ♥
En uskalla tehdä siirtoa hänen suhteensa. Ujoa pelottaa liikaa....nainen.
Hän voi hyvinkin vastata tunteisiisi toivomallasi tavalla! Ota yhteyttä vaan, älä pelkää häntä kenestä välität...
Minut jätettiin. Se suhde oli elämäni hienoin asia, mutta sittenkin liian hyvä ollaakseen totta. Olen täysin sopeutunut yksin elämiseen niin, että ajatus liian lähelle tulevasta ihmisestä kammottaa. En halua enää kärsiä rakkauden vuoksi, enhän kärsi yksinäisyydestäkään. Elämässä on niin paljon tekemistä ja koettavaa - yksin ja kavereiden kanssa.
ja saanut syvän haavan sydämeesi miehen petturuuden tähden, olen pahoillani:(((
Älä silti sulje silmiäsi rakkaudelta, sillä se voi kohdata Sinut koska tahansa, varsinkin näin kevään korvalla...
Kaikkien kohdalla se ei vaan toimi noin eli koska on kevät tai kassajonossa hauskan näköinen mies. Nimitettäköön tunnevammaksi, kyynisyydeksi, herkkähipiäisyydeksi tai miksi tahansa, mutta romahtanut usko ja luottamus toisiin ihmisiin eivät palaudu kepeästi. Ja vielä: syyllistäminen ei nopeuta toipumista.
itselläkin luottamus mennyt, mutta ei naisiin vaan tiettyyn naiseen! En halua yleistää, muutaman naisen perusteella en vielä menetä luottamustani koko naissukukuntaan.
Edelleenkin teistä naisista tykkään tosi paljon ja jopa jumaloin teitä, enkä voisi millään tavoin satuttaa yhtäkään naista, enkä niin ole ikinä tehnytkään.
Tämä kärvistely on tuskallista. On vaikea ymmärtää itsekään, miksi on niin syvälle joutunut jonkun vuoksi, joka oikeasti ei edes välittänyt. Joskus todella toivoo, että olisi kevytmielinen pintaliitäjä, joka pystyy tarttumaan hetken hupiin tuosta vaan, eikä odota muuta kuin iloisia kertakäyttösuhteita.
on paljon tänä aikana, ota-käytä-heitä pois-unohda-älä kiinny -aikana...
Onkohan ennen aikaan ollut enemmän sellaista, että on tutustuttu "pitkän kaavan" mukaan, ihastuttu ja rakastuttu ja oltu loppuelämä yhdessä...
Nyt on valinnanvaraa ja houkutuksia sekä mahdollisuuksia runsaasti, kun ihmiset eivät halua sitoutua vain yhteen, vaan on jopa rinnakkaissuhteita...
Iloisen kevyesti pitäisi ihmissuhteissakin liidellä ja ottaa nautinto silloin, kun sitä tarvitsee ja unohtaa saman tien...Kukasta kukkaan ja suhteesta toiseen...
yksin. Tai yksin ja yksin. Läheistenkin ympäröimänä tunnen välillä olevani ihan yksin omien ajatusteni kanssa. Niinkuin kaikki muut puhuisivat jotain ihan eri kieltä. Se on surullista kun välillä tuntuu siltä. Parisuhteessa en ole, kaipaan sitä kyllä välillä, varsinkin toisen ihmisen kokonaisvaltaista läheisyyttä. Olisi kauheaa huomata olevansa parisuhteessakin täysin yksin. Niin, että toinen olisi fyysisesti läsnä, mutta henkisesti jossain kaukana. Henkisen puolen pitää ehdottomasti toimia.
Olen joskus kokenut sitä, joten tiedän siis ainakin, mitä se parhaimmillaan on ja miltä se tuntuu. Sellaisen ihmisen kanssa voisin jopa viettää loppuelämäni.
Haluaisin olla erään ihanan miehen kainalossa, mutta se ei tule toteutumaan. Tässä olen puoli vuotta yrittänyt päästä vain eteenpäin, nyt on alkanut onneksi helpottamaan :)