Liikuskelen veneellä Lounais-Suomessa saaristossa. Haluaisin poiketa joskus merkityiltä venereiteiltä, mutta kivien ja karikoiden vuoksi en uskalla. Onko nykytekniikan, navigaattoreiden, GPS:n yms. avulla mahdollista turvallisesti liikkua reittien ulkopuolella. Onko kivet merkitty, Näkyykö näyttö kirkkaassa auringonpaisteessa? Mikä olisi turvallinen systeemi? Mitä toimivasta systeemistä joutuu maksamaan?
tuntemattomilla vesillä liikkuminen
neuvokaa kokeneet
469141
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Aina kun liikutaan veneellä veden päällä,siihen liittyy riskejä.Väylät niinkuin sanoit,ovat turvallisempia,paremmin merkittyjä veneilypaikkoja kuin tuntemattomat vedet.Väylilläkin voi olla uppotukkeja ja muita ajelehtivia esineitä jne..
Luotaamattomat ja tuntemattomat vedet ovat luku sinänsä.Reitin etukäteissuunnittelu on kaiken a ja o,myös merilain mukaan aluksen päällikön on selvitettävä ja oltava selvillä kulkemastaan reitistä.On pystyttävä arvioimaan paperikartasta,plotterista ja/tai kyselemällä muilta merenkävijöiltä turvallisia ajoreittejä.
Samoin voi miettiä merikorttia tutkimalla,missä mahdollisesti syvyystiedoista ja maankorkeuskäyristä päätellen voi olla pohjakosketusvaara.Arvioinnissa pitää tarkoin huomioida myös vedenkorkeuden vaihtelut.Esimerkikisi Suomenlahden vedenkorkeuden saat osoitteesta http://www.fimr.fi/fi/itamerikanta/itamerinyt/vedenkorkeus.html.Alusta pitää aina kuljettaa turvallisella nopeudella.Tähystys tulee hoitaa aina asianmukaisesti.Tähystäjä keulapiikkiin ja nopeus liki nollaan.Samoin omia navigointivälineitä tulee päivittää,eli medioidin pitää itse lisätä muuntuneita tietoja,kivistä,merimerkeistä,väylistä ja hyvä myös piirtää jälki mediaan uudesta kulkemastaan tuntemattomasta reitistään.Kun kysyit näkyykö kivi ? Hyvissä olosuhteissa kirkaalla kelillä puhtaassa ja kirkkassa vedessä voi vedenalaisen kiven havaita ajoissa,mutta yleensä havainto tulee liian myöhään,jos ei ole varuillaan.Sähköinen GPS-plotteri on vain apuväline,pidä aina päivitetty paperikartta mukana.
http://www.fimr.fi/fi/itamerikanta/itamerinyt/vedenkorkeus.html
ole apua? Luulisi, että (anturista riippuen) kunnon kaiku osaisi näyttää ainakin mateluvauhdissa kivet riittävän aikaisin?
..kaiun tyypistä. Normaalin syvyyttä näyttävän kaiun anturi on joko veneen pohjassa suurin piirtein sen syvimmässä kohdassa(siten lähellä perää)ja lähellä kölilinjaa tai sitten peräpeiliin asennettuna. Siinä vaiheessa kun havaitset ja tajuat että kaiun mukaan alla ei ole vettä syväyksen edellyttämää syvyyttä, olet jo käytännössä kulkenut kiven, karin tms yli..
Eteenpäin näyttävästä kaiusta saattaisi olla parempi apu ainakin hiljaisella nopeudella.
Silmin tapahtuva tähystys on kuitenkin kaiken a ja O.
Kiitti perusteellisesta selvityksestä. Mites ne navigaattorit, maantiellä neuvovat tosi tarkkaan, onko merellä vastaava mahdollista.
Kyllähän kaiusta osviittaa saa vaikka perinteinen kaikuhan näyttää vain suoraan alapuolella olevan syvyyden (ja senkin vielä yleensä veneen perästä). Mutta jos kaiku näyttää 10 metriä niin kivilleajovaara on aika pieni, jos kaiun lukema sen sijaan vähenee silmissä niin siitä voi tehdä omia johtopäätöksiä.
Tottakai erilaisista vedenpäällä kulkemista helpottavista laitteista on apua.GPS on hyvä apuväline oikein käytettynä ja päivitettynä.
Mutta ongelmia syntyy jos pelkästään luottaa GPS:ään ja kaikuun.Jos veneesi nopeus on 20 knots ja GPS:n päivitysväli on 1 s viive 0,2 s,olet kulkenut jo 1,2*20*1852/3600 eli toistakymmentä m:ä ohi havaintopisteen,kun siihen vielä lisätään toinen sekunti reagointiaikaa,päässään tasolle 30-40 metriä ohi paikkapisteen.Taas jos reitti on etukäteen suunniteltu ja ympäristö tähystetty,turvallisuus lisääntyy huomattavasti.
Itselläni on käytössä veneessäni paperikartan lisäksi kaksi erillistä plotterijärjestelmää.
Toinen on Raymarine ja toinen on ammattimerenkulun käyttöön tarkoitettu järjestelmä.Jos näkee vähän vaivaa ja ottaa asoista selvää,järjestelmiä tänä päivänä saa melko edullisesti.Toimivan järjestelmän saa varmasti alle parin tonnin,viisikin tonnia saa helposti tosin palamaan.Älä osta aina uutta,pari vuotta vanhat ovat jo aivan eri hinnoissa kuin uudet.Tutka on yksi tärkeimmistä välineistä aluksella yhteentörmäysvaaran pienentämisessä ja sään havainnonnissa.Kapteenin tärkein tehtävä aluksella merilain mukaan muuten on yhteentörmäyksen estäminen,törmäys voi olla myös pohjakosketus.
on yhdestäkään plotterista kun liikutaan väylien ulkopuolella? Kuten sanoit törmäys voi olla myös pohjakosketus. Kun liikutaan reittien ulkopuolella ja kortista nähdään syvyyksiä ja onko pohja kiveä vai jotainmuuta osataan nopeus sovittaa vallitsevien olosuhteiden mukaan. Tuskin kukaan täyspäinen ajaa 20kn väylän ulkopuolella.
Tutka on toki oiva väline huonon näkyvyyden vallitessa, mutta silloinhan kannattaakin olla jokasuhteessa varuillaan normaalia enemmän.
"Tuskin kukaan täyspäinen ajaa 20kn väylän ulkopuolella."
Valtaosa veneilystä tapahtuu väylien ulkopuolella. Ja liukuvilla veneillä ajetaan pääosin yli 20 solmun nopeuksilla.
Navigointitaito, on sellaista, jota ei voi täällä opetella.
Vaaditaan maileja ja jälleen maileja oppiakseen lukemaan ja tulkitsemaan karttaa... plotteria ym muita välineitä. Kaikkien näiden sujuvalla yhteiskäytöllä voi turvallisin mielin liikkua missä tahansa.
Joku arvostelee, että plotteria ei tarvita... toinen on sitä mieltä, että kartta ja kompasssi riittää.
Kaikki vehkeet joita on tähän hommaan kehitelty ovat yhdessä toisiensa kanssa hyvänä apuna.
Esim. plotterilta on kiva seurata ja varmistella paperikartalta tulkitsemaansa paikkaa...kaikua oikein tulkitessaan voi päätellä kartalla omaa olinpaikkaansa jne...
Niille "yhden laitteen käyttäjille" sanoisin... älkää olko ahdasmielisiä... elektroniikka on tullut jäädäkseen ja se myös oikein käytettynä helpottaa monia asioita.
Toki nyt oli kyseessä sellaiset vesialueet joita ei ennestään tunne! Totta helvetissä voi ajaa vaikka kuinka lujaa ja huolettomasti, kun tietää mistä menee. Jos taas etsiskelet uusia paikkoja ja erikoisia nähtävyyksiä on syytä ajella hissukseen ja varoen, tällaisesta oli käsittääkseni kyse. Joten kaada itsellesi vaan.
Olen pahoillani jos tulin väärin ymmärretyksi.
Olen lukenut monia raportteja karilleajoista,viimeisin inhimillisestä erehdyksestä johtuva karilleajo,jota seurailin, tapahtui Pihlajasaaressa muistaakseni.Aluksessa oli kaikki vermeet,mutta kun vahinko sattui niin se sattui kun mentiin kepin väärältä puolelta.Veneenhän omisti Teemu Selänne,niinkuin muistat sinäkin.En tarkoittanut esimerkissä muutakuin laskentaesimerkkiä,jos ajat puolet pienemmällä nopeudella,kuljettu matka puoliintuu ja silviisii.Inhimillisiä erehdyksiä sattuu myös ammattipiireissä saatikka sitten amatööripuolella jos ei olla varuillaan.
Minulla muuten kulkee 6 tn painava vene 34 solmua,mutta niin kiirettä ei minulla ole vaan 15-19 knotsia riittää hyvin tunnetuillakin vesialueilla.
...tässäkin on taas kyse siitä, että saariston sisäväyliä ajavat eivät oikein huomaa, että pääosa Suomen merialuetta on sellaista, mihin väyliä ei ole syvyyden takia tarvinnut edes merkitä. Ylivoimaisesti suurin osa merialuetta on sellaista, johon väyliä ei ole merkitty vähäisen tai olemattoman kauppamerenkulun vuoksi. Näillä vesillä on kuitenkin aina veneilty, eikä merkityn väylän puute ole vauhtia haitannut. Merikortin lukeminen vaatii tietysti vähän enemmän vaivaa ja taitoa kuin keppien välissä ajaminen.
jos menee kepin väärälle puolelle vahingossa. Käsittääkseni kyse oli nimenomaan tarkoituksellisesta uusien itselle tuntemattomien vesialueiden tutkimisesta jolloin on syytä noudattaa erityistä tarkkaavaisuutta. Toki osaava veneilijä kykenee siirtymään reippaastikkin kun osaa lukea korttia ja kaikua tai kaiku/plotteria, on kuitenkin mielestäni syytä tietää millaisia kareja, matalikkoja mahdollisesti alueella on. En nyt oikein osaa ilmaista itseäni, mutta kokeneena veneilijänä tiedät mitä tarkoitan.
Mielestäni silloin kun on tippunut kartalta ei voi muuta kuin katsoa peiliin ja sieltä se syyllinen löytyy. Sellainen on omaa tyhmyyttä. Nykyään on paljon hyviä apuvälineitä joilla voidaan asia varmentaa, mutta kaiken a ja o on kartan ja kompassin käytön osaaminen ilman muita välineitä. Mielestäni elektroniikkaan ei koskaan voi 100% luottaa.
Tuosta mainitsemastasi haverista tulee mieleeni ainoastaan tyhmyys. Kokematon kippari, paljon ihmisiä yö, iso vene, kova vauhti... jotain puuttui. Järki. Se siitä.
Tuohonko Ellinore jysähti viime kesänä,Pihlajasaaren ja Hernesaaren välissä olevalle 1,1 metrin kivelle ?
http://kotisivu.mtv3.fi/ellinore/
Etkö tiedä että merellä kaikki kivet on merkattu, veneen pohjamaalilla.
Mulla on veneilykokemusta vasta 40 vuotta ja kolmekertaa on kolahtanut, muttei kertaakaan vakavasti.
Omasta veneilystä noin 50% tapahtuu merkattujen reittien ulkopuolella. Veneeni on 10m ja syväystä 1.30m ainoat välineet ovat kartta, kompassi ja kaiku. Kortista selviää pohjan laatu ja syvyys noin suurinpiirtein. Jos olet kivikkoisessa paikassa on syytä edetä erittäin hiljaa sekä seurata kaiusta syvyyttä. Silloinkun kaiku rupeaa näyttämään alle metriin on syytä antaa veneen lipua eteenpäin ja antaa pieniä potkuja eteen, jolloin ei vene vaurioidu mikäli kolahtaa.
Yleensä kaiusta huomaa milloin kannattaa noudattaa erityistä varovaisuutta. Harvoin kari tai matala tulee suoraan pohjasta ylös yleensä matalenee loivemmin.
Itse saan enemmän irti veneilystä, kun koluaa merkkaamattomia alueita joissa ei juurikaan ole liikennettä paitsi pikkuveneitä kalassa. Kaikuni on pohjan muodon piirtävä ja suoraan alas näyttävä läpi pohjan anturilla oleva edullinen laite johon olen täysin tyytyväinen. Plotterit tai gepsit ovat tarpeettomia tähän tarkoitukseen, sillä kartalla täytyy pysyä aina kun vesillä ollaan. Muutoin apuvälineinä ne ovat kivoja leluja joskin turhia. Kölirauta kannattaa kiinnittää kunnolla ja potkuri ei saa olla köliä alempana.
Vtt testasi ja totesi että kölirauta siirtää tehokkaammin vauriot runkoon, kuin vene ilman kölirautaa. Vähän kuin vasaralla iskisi;)! Mutta jos köliraudan alla on muovi- tai puulista, kölirauta vaimentaa iskua ja pienentää vaurioita.
Kysymys oli kuitenkin suuremmista nopeuksista.
Silmällä ja perseellä tuolla ajetaan varmimmin. Ei millään gps plottereilla.
Täytyy hallita navigointi kartalla ja kompassilla ennen vesille lähtöä. Sama muuten kuin sokkona ajelisi.
Joo. Kyllä se väylien ulkopuolella on mahdollista, mutta suosittelen hidastamista pariin solmuun ja tähystäjä keulaan jos meinaat alle 5 metrin käyrillä ajella. Nuo pinta- ja uppokarien merkinnät heittää joitakin kymmeniä metrejä ja osin puuttuvat kokonaan. Eli tunnusteluksi menee. Ja pitää tehdä sitten niitä omia väyliä kartalle, kun sellaisen onnistuu ensin varoen luotaamaan...silti hissukseen mennään.
Ei kannata ainakaan kalliimmalla kalustolla tuollainen oikominen.
Varmaankin lähes kaikki vesillä liikkujat tietävät ja tuntevat kiviä ja kareja, joita ei ole merkittyy karttoihin ja kortteihin. Voiko niistä ilmoittaa jollekin taholle, jotta ne saataisiin merkittyä seuraaviin painoksiin?
Merenmittauslaitokselle voi ilmoittaa, mutta lieko heitä kiinnostaa lähteä ihan sivupoluille mittaamaan? Joutuvat kuitenkin. Mutta virheistä väylien lähistöllä ovat varmaankin kiinnostuneita.
Merenmittauslaitosta ei liene olemassakaan. Ainakaan kuukkeli ei sellaista tunne.
Oman kokemukseni (noin 40 vuodelta) perusteella sanoisin että hyvä navigointitaito on kaiken perusta. Paperikartalla ja kompassilla ja harpilla pitää joka tapauksessa pärjätä.
Tähystäminen ja paikan, tilanteen ja olosuhteiden huomoiminen ja vauhdin soveltaminen tähän on seuraava tärkeä asia. Hyvä kippari osaa tämän.
Näiden jälkeen kaikuluotain on apuväline jota en jättäisi käyttämättä. Useimmissa malleissa voi asettaa hälytysraja esim kahteen tai vaikkapa viiteen metriin (veneen syvyydestä ja alueesta keskisyvyydestä riippuen) - tuota ominaisuutta kannattaa aina käyttää. On minulla säästänyt ainakin parilta kolhulta.
Ja viimeisenä varsin oivana apuvälineenä sitten tuo karttaplotteri, joka toimii erinomaisena 'moraalisena tukena' navigoinnille. Kannattaa vaan muistaa että plottereiden karttamateriaalissa on vähintään yhtä paljon virheitä kun paperikartoissakin. Ja niitä löytyy. Lisäksi plottereiden signaalivoimakkuus ja sitä mukaa virhenäyttämä vaihtelee jatkuvasti, joten sitäkin kannattaa huomioida.
Väylien ulkopuolella on mukava liikkua, ja saaristomme antaa siihen runsaasti turvallisiakin mahdollisuuksia kunhan osaa tulkita syvyyskäyrät oikein ja pitää järki mukana. 20 solmun nopeudella ei kannata liikkua täysin tuntemattomilla vesillä jos syvyydet ovat alle 10 m. Viidestä-kymmenestä metristä tuo karikko nousee erittäin nopeasti pintaan...
Halpojen pienvenetutkien ominaisuudet ovat navigoinnin välineenä tavalliselle tutkailijalle erittäin huonoja.
Tutkaharjoittelun pitää olla päätoimi.
Jos ajat yleensä hyvän näkyvyyden vallitessa, niin plotteri on monin verroin monipuolisempi ja heti käyttöönotettavissa sekä helppokäyttöinen valinta. Kartalla näet varmasti ja turvallisesti mm. sijaintisi, satamatiedot, syvyydet, reittisi ja ajolinjasi. Katselet vain ulos, niin tiedät varmasti missä menet.
useamman vuoden kokemuksella plottereista, eri karttajärjestelmillä sanoisin karkeana yhtenvetona, että plotterien nykyisillä kartoilla täsin luottavaisesti niiden kanssa voi edetä vain merkityillä väylillä. Paperikortti on tarpeen väylien ulkopuolella, koska plottereiden kartoissa on jäänyt pois paljonkin sellaisia kivieä, jotka pn merkitty jo vanhoihinkin paperikarttoihin. Syytä em juttuun en tiedä.
Kalastusharrastuksen takia liikun pääosan ajasta väyliltä poissa, joten tiedän mistä puhun. Toisaalta ei plotteri ole hyödytön väylän ulkopuolellakaan. Se antaa varmuuden sijainnista silloin kun on hilkulla pudota kartalta, tai on hämärää sumua jne, mutta plotterin näyttämä pitää tarkistaa paperikartasta.
Väylällä sitten voi posottaa menemään rauhassa. Olen sitä mieltä, että plotterin käyttö tekee veneilystä nautittavampaa, helpompaa ja turvallisempaa ja vaikutus kasvaa mitä huonommaksi sää käy.
Eli suosittelen ehdottomasti plotterin hankintaa, mutta jos et luota paperikarttaan, niin plotteri ei tuo helpotusta. Toisaalta jos osaat lukea paperikartttaa, mutta olet epävarma sijainnistasi, on plotteri juuri oikea apu pulmaan.
Itse suosittelisin plotteria hintaluokassa 500-1000 euroa joltakin tunnetulta merkiltä.
Plotterien kartat on vielä varsin harvoin tehty valmiiksi digitoidusta lähdemateriaalista, yleensä ne on tehty käsin digitoimalla paperikartasta. Lähdekartan tiedot pitäisi löytyä plotterikartan dokumentaatiosta.
Virheitä siis syntyy paitsi itse käsityöstä, mutta eri lähdemateriaaleissakin on eroja. Eikös pari vuotta sitten MHK:n digitoidustakartasta puuttunut saarikin - pienemmmistä kivistä puhumattakaan.
Plotterin valmistajalla ei ole osutta karttojen oikeellisuuteen, vaan kartat toimittaa esim. C-Map tai Navionics.
Laitteen hankinnassa on tärkeää miettiä paljonko halutut kartat maksavat, halpa voi lopulta tulla yllättävän kalliiksi.
Itse en suosittelisi kenellekään pelkkää karttaplotteria ilman paperikarttoja. Mutta en myöskään karttaplotterin ostoa pelkkään sijaintitiedon varmistamiseen. Kas kun hyvän GPS-laitteen (esim. Garmin 152) saa n. puolella siitä, mitä joutuu pulittamaan halvimmista karttaplottereista. Ja karttanäyttö on surkean pieni noissa...
Ehdotan siis, että nojaa navigointi ajantasaisiin paperikarttoihin ja pidä mainitunlainen perusgepsi tukena. Ja jos sitten joskus haluat panostaa kunnolliseen plotteriin, niin vakavasti harkinnanarvoinen vaihtoehto on kannettava PC karttaohjelmalla ja GPS-antennilla.
"Itse en suosittelisi kenellekään pelkkää karttaplotteria ilman paperikarttoja. Mutta en myöskään karttaplotterin ostoa pelkkään sijaintitiedon varmistamiseen."
Näitähän ei ole kukaan muukaan suositellut, ei tässä eikä muissakaan vastaavissa keskusteluisssa. Mitenkäs tällainen lipsahdus, että olet kerrankin muiden kanssa samaa mieltä;-)
Joskus olen käynyt suomenlahdella avomerellä karttasarjan ulkopuolella etelässä jossa ei kai pitäisi kiviä olla, vai onko ja mistä tietoa näistä?
Miltä alueelta haluat tietää,ilmoita hehtaarit niin katsotaan ?
Lähinnä pääkaupunkiseudulta etelään tai Pellinki - Inkoo tai vaikka koko suomenlahti. Onko noista alueista olemassa joku oma karttasarja, tuskin siellä montaa kivikkoa on avomerellä?
Viron rannikolta löytyy omansa ja Suomenpuolelta löytyy omansa.
Katso
http://www.karttakeskus.fi/workspace.client_organization/PublishedService?file=page&action=view&pageID=3&groupID=326&
http://www.karttakeskus.fi/kuvat//Uusi_Loisto/ViroEE1_3.jpg
Itselläni on käytössä digitaalinen aineisto alueista.
Karikkoja löytyy kyllä aika arvaamattomistakin paikoista.Muunmuassa Viron rannikko on erittäin karikkoinen.Tietenkin keskellä Suomenlahtea ei kovin montaa pahaa karikkoa ole joihin huviveneellä tapaisi.
Aloittelijana reviirini ei ole vielä kovin suuri. Liikuskelen pääasiassa Turun ja Rauman välillä. Ahvenanmaalle tokko uskaltaudun ainakaan nykyisellä veneelläni.
Kyllä mulla on koko Suomenlahden pohjoispuoleisen rannikon paperiset kartat mutta kyse oli avomerialueesta Suomen ja Viron rannikon välissä jota ei näissä karttasarjoissa näy.
http://kotisivu.mtv3.fi/hkitallinna/
http://kotisivu.mtv3.fi/veneretki/
Suomenlinnan vierasvenestamasta Mamalabayn Pear Haborin vierasvenesatamaan linnuntietä isoympyräpurjehduksena ?
Kaikista lähelle laskenut/arvannut saa kunniamaininnan.
Kai noilla kauppalaivoilla sentään on kartat suomenlahden avomerialueille jotta pääsevät Pietariin, vaikka kiville ajelevatkin. Mistäköhän niitä saa?
Kauppalaivasto käyttää tietenkin perinteisiä merenkulun varmistamisen tapoja ja tietenkin sähköistä uutta tekniikkaa apunaan.Laivojen ohjailujärjestelmät ja ohjailulaitteet eivät välttämättä aina vähän vanhemmissa aluksissa ole yhteydessä automatiikkaan.Vaikka tiedetään tarkka paikka missä ollaan,ruorikulmaa kääntää ihminen,jonka pitää ottaa huomioon hyvin monta fysikaalista seikkaa,ennenkuin toimenpide johtaa toivottuun lopputulokseen,sanalla sanoen ammattilaisten hommoo...se siitä
minulla on käytössä http://www.maxsea.com/
järjestelmä "leikkikaluna" ja alueena koko maailma teoriassa.
Missä näitä mahdollisia "perinteisiä merenkulun varmistamisen tapoja", joihin kuuluu keskeisesti paperikartat, siis myydään (suomenlahden avomerialueelle, ei rannikkoväyliä)??
Käytän pääasiassa silmä-aivo-kädet-menetelmää ja gps-koordinaatteja.
Perusmerikarttoja,lisäksi tarkemmat kartat rannikoilta löytyvät samasta osoitteesta.
http://www.fma.fi/palvelut/merikartat/merialue/index.htm
Kiitos, löytyihän lopulta näitä myös, eli siis ovat nimeltään yleiskarttoja.
Harpilla ja viivoittimella ilman sekstanttia
21°18.6419 N 157°57.7686 W,Mamalabay
Tosisuunta 359 °
Matka 5910.4 Nm
60°08.7832 N 024°58.9174 E,Suomenlinnan vierasvenelaituri
Yleisiä merikortteja,muuten hyviä huoneentauluja kun raameihin laittaa.
Pelkillä reiteillä pysyminen on vähän tylsää. Tekniikka auttaa paikantamisessa ja on hyvänä tukena suunnistuksessa kartan lisäksi aloittelevalle veneilijälle.
Kartta, kompassi ja kaikuluotain riittävät. Opettele paikantamaan itsesi maisemanavigoinnilla, jolloin pysyt kartalla myös väylien ulkopuolella. Ajelemalla uppoumanopeuksilla ja seuraamalla kaikuluotaimen lukemaa pystyy hyvin ajelemaan vaikka minkälaiseen kivikkoon. Aina kun syvyyttä on alle 5m täytyy varautua isojen kivien löytymiseen eli tähystää kunnolla. Jos veneen kulkusyvyys on alle 1,5m niin kivet näkyvät ulkosaaristossa hyvin. Reitin ennakkosuunnittelu on tärkeää ja kannattaa etsiä kartasta sopivia syvänteitä, joiden reunoja pystyy kaikuluotaimella seurailemaan.
Itse ajelen saaristomerellä pääasiassa väylien ulkopuolella.