Mulla on hirveä vauvakuume ja sekoan kohta =) Olemme seuustelleet reilut kolme vuotta, asumme omassa asunnossa ja nyt etsimme omakotitaloa ja kihloissakin olemme. Ja minuun on iskenyt tai on ollut jo kauan vauvakuume ja viime kesänä päöätimme yrittää, mutta jotenkin se on nyt unohtunut tosin en tiedä oliko se mieheni päätös hiukan hätiköityä tai jotain. Mutta nyt kuitenkin tämä asia on hiukan jäänyt ja kun yritän jutella näistä, en saa mieheltäni oikein selvää/mitään vastausta. Itse haluan olla nuori kun saan lapsen, no toki täytän vasta 22 eli onhan tässä aikaa, mutta kun ei se nyt ikää niinkään katso kun se vauvakuume tulee. Taloudellinen tilaamme on hyvä. Huomaan itsestäni miten turhaudun jo pelkästä omakotilaon katselemisestä pikkuhiljaa, mieheni haluaa sitä paljon ja minä kun lausahdan että ei me mitään omakotitaloa tarvita kun ollaan näköjään kahdestaan.....Mutta nyt en enää osaa ottaa asiaa oikein esille enää miehelleni??Tai en oikeen enää edes uskalla tai jotain sinne päin ....outoa....
Pillerit lopetin kesällä ja en ole vieläkään alottanut uudestaan ja miehelleni sanoin että en aio aloittaakkaan enää...
Onko teillä vastaavia tilanteita??
Pillerit lopetin kesällä ja en ole vieläkään alottanut uudestaan ja miehelleni sanoin että en aio aloittaakkaan enää...
Onko teillä vastaavia tilanteita??
Vastaukset 5
Vanhimmat
nähdäkseni olet asian puhunut. Kyllä mies sen tajuaa jos et syö pillereitä, eikä ole muutakaan ehkäisyä. Ette kai te selibaatissa ole. Kun on yritystä, lapsi tulee ajallaan. Jos ei ala vuoteen kuulua, kannattaa mennä varmuuden vuoksi lääkärin tutkimuksiin. Onnea vain!
tuo miehesi sitten sellaista "asia kerrallaan" -tyyppiä? Että nyt ensin on päällimmäisenä mielessä se taloasia?
Vaan jos hänelle sopii, että lopetat pillerit, niin suostumushan se silloin on =)
Joo taitaa asia niinkin olla. Mieheni haluaa tosin että kaikki olisi täydellistä kun lapsi tulee, mutta mielestäni elämämme on jo riittävän ´´täydellistä´´ =) Yritys vaan nyt on hiukan lopahtanut mieheni osalta. Luulempa tosin että mieheni ehkä pelkää ajatusta olla isä, koska hänen omat perhesuhteensa pienenä olivat monimutkaisia ja siitä syystä jänistää hiukan. Ja seksi elämämmekin on hiukan hiljentynyt, joka ehkä johtunee myös minun vauva hömpötyksestä. Ja luulempa että se voi jollain lailla ahdistaa. Ehkä olisi järkevämpi jatkaa hetken aikaa pillereitten syömistä ja olla ahdistamatta miestä. Tuntuu vaan että en jaksa odottaa. Tai sitten ehkä ottaa asia vielä kerran puheeksi ja tehdä yhteinen päätös jatketaanko pillereitä vielä vaiko ei....hankala tilanne!!
Tämä pillereitten lopettamis juttu oli minun päätökseni josta ilmoitin miehelleni, tiedä sitten hyväksyykö hän sen kuitenkaan niin hyvin. Kun ei sano juuta eikä jaata, niin ota siitä sitten selvää. Voisin kuvitella että ei mieheni ehkä oikeen itsekkään tiedä mitä haluaisi, olen varmasti sekoittanut hänenkin ajatukset...=)Välillä seksin aikana olen muutaman kerran ilmoittanut että ei sitä ehkäisyä ole ja olen jättänyt miehen haltuun valinnan ja se sitten riippuu päivästä meneekö sinne mihin pitääkin=) Niin että otapa sitten selvää...Joten tuskin hän ihan omista ajatuksistaan on ihan selvillä. Ja kai se miehenikin sitä lasta kuitenkin haluaa mutta kun vaan tuntuu siltä että olisin yksin tämän vauvahömpötyksen kanssa!
Itellä ehkä hieman sama tilanne, itse täytän kohta myös 22-vuotta, ollaan oltu yli kolme vuotta yhdessä ja kihloissa myös ollaan ja kesällä mieheni avautui tuosta vauva-asiasta, että olisi sellainen kiva saada vielä ennenkuin hän vanhenee liikaa.Hän täyttää nyt maaliskuussa 30-vuotta.
Nooh, kuume mua vaivannut jo pitkään ja nyt sitten syksyllä rupesin juttelemaan, että entä jos jätän pillerit pois. Mieheni ei siihen oikeen sanonut mitään, mutta en kuitenkaan lopettanut pillereiden syömistä, koska haluan, että hänkin antaa suostumuksensa asiaan! Mutta olen huomannut kun mitä itse esim. netissä käyn vauvasivuilla jne. niin hän kyllä mielenkiinnolla tulee katselemaan ja lukemaan juttuja mitä itsekin luen. Että annan nyt asian kuitenkin hänen mielessään hautua, koska hän kuitenkin tietää kuinka paljon lasta itse haluan.
Mutta kyllä tämä asia vielä lähtee tästä eteenpäin rullaamaan, tiedän sen mieheni tuntien.:)
Jaksamista sinne!