"Keskeinen osa voittoisasti etenevää länsimaisen yhteiskunnan modernisaatiota ovat Weberin mielestä kapitalistinen talous ja moderni valtio. Molemmat toimivat rationaalisesti ja tukevat toisiaan, muuten niiden tehtävät on eriytetty toisistaan... ...Järkiperäistämisen tietä kulkeneiden tieteen, taiteen, valtion ja talouden kehityksen kannalta ratkaisevimpia ovat Weberin (1980a, 19-20) mielestä kuitenkin olleet persoonallisuusjärjestelmän tasolla ilmenneet muutokset... ...Kapitalismin hengen perusta oli Weberin mukaan kalvinistisen ennaltamääräämisopin tulkinnoissa ja niiden varaan rakennetuissa elämänohjeissa...
...Jean Calvin http://en.wikipedia.org/wiki/John_Calvin
väitti, että Jumala oli aikojen alussa säätänyt toiset pelastetuiksi ja toiset kadotetuiksi eikä päätökseen voitu ihmisvoimin vaikuttaa eivätkä ihmiset voineet tietää, kumpaan ryhmään he kuuluivat. Max Weber http://en.wikipedia.org/wiki/Max_Weber arveli, etteivät kaikki uskovaiset kuitenkaan kestäneet tällaista lohduttomuutta ja epävarmuutta. Tämä johti ihmisen "sielunhätään" ja epätoivoiseen haluun löytää jonkinlainen merkki siitä, että juuri hän olisi valittu. Jo Martin Luther http://en.wikipedia.org/wiki/Martin_Luther oli korostanut ihmisen roolia Jumalan maanpäällisenä työkaluna ja työnteon siveellistä merkitystä, mutta Calvinin kirjoitusten tulkinnoissa ajatus työnteon siunauksellisuudesta vietiin vielä pidemmälle. Menestys työssä ei ehkä tarkoittanut pelastetuksi tulemista, mutta se kertoi muille, että ihminen oli karkottanut armontilaansa koskevat epäilyt omasta mielestään, ja siksi Jumala myös siunasi hänen toimiaan. Herkeämätön työnteko ja taloudellinen menestys opittiin tulkitsemaan merkeiksi siitä, että ihminen kuului valittuihin... ...vähitellen eetoksen uskonnolliset sidokset löystyivät. Se institutionalisoitui kapitalismin hengeksi, joka alkoi pakonomaisesti määrittää ihmisten toimintaa... ...Modernille taloudelle ja hallinnolle ominainen formaalis-rationaalinen toiminnan tyyppi lyö leimansa yhä uusille alueille ihmisten elämässä. Formaali rationaalisuus on mahdollisimman abstraktia ja epäpersoonallista toimintaa. Se ei keskity sellaisiin kysymyksiin, joissa käsiteltäisiin ihmisille tärkeitä arvoja ja eettisiä periaatteita. Se on täysin välinpitämätöntä ihmisten välisen "aidon" kommunikaation mahdollisuuksista. Kaikkinaisessa laadullisten ja aitojen persoonallisten erojen kieltämisessä piileekin länsimaisen kulttuurin perimmäinen irrationaalisuus." Sosiologia, sivu 45-47.
Protestanttisesta työetiikasta..
5
764
Vastaukset
- joku
Martti Lutherin ajatuksia ei voi liittää Jean Calvinin ajatuksiin, sillä Luther itse sanoutui irti Calvinin opeista, mm. mainitusta ns. kaksinkertaisesta predestinaatio-opista. Calvinin kirjoitukset eivät myöskään todellakaan muodosta jatkumoa suhteessa Lutherin kirjoituksiin, koska hän oli Lutherin aikalainen ja perusti oman kirkkokuntansa. Yleensäkin koko ympäriinsä kuultava, jo truismiksi muuttunut vouhotus siitä, kuinka "luterilainen työetiikka" on tosi paha asia, on pelkkää isottelua, jota yleensä harrastavat ne, jotka eivät tunne kirkkohistoriaa, dogmatiikkaa eivätkä varsinkaan kristillistä uskoa Jeesukseen Kristukseen ylösnousseena Vapahtajana muuten kuin oman vapaan ajattelunsa vastakohtana.
Lutherin puhe ihmisestä Jumalan maanpäällisenä työkaluna viittaa käsittääkseni siihen, että Kaikkivaltias Jumala, joka on rakkaus, käyttää ihmisiä välineinä rakkautensa toteutumiseen. Se ei viittaa siihen, että Jumalan edessä työnteolla olisi mitään merkitystä ihmisen ja Jumalan väliselle suhteelle. Uskovan ihmisen suhde Jumalaan perustuu Jumalan Kristuksessa kertakaikkisesti suorittamaan lunastukseen, ja ihmiseltä ei vaadita tekoja ansaitakseen rakkautta Jumalalta. "- TeemuRuskeepää
Joku? Kuka?
Kirja tosiaan väittää Lutherin korostaneen työnteon siveellisyyttä. Mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että Luther oli Calvinin kannattaja. Se tarkoittaa vain sitä, että protestanttisuus loi työnteolle myönteiset yhteiskunnalliset arvot, ja peilasi 1500-lukulaisen katolisen yhteiskunnan luomaa arvotyhjiötä ihmisten mielissä. Jos Luther korosti työnteon siveellisyyttä, se vaikutti siihen samalla tavalla kuin Calvinkin, vaikka Luther ei ollutkaan samaa mieltä Jumalasta. Tällä ei myöskään ole mitään tekemistä Jumalan todellisen luonteen kanssa, vaan kirja keskustelee tuolloisen Jumala-käsityksen vaikutuksesta kulttuuriin. Sinun pitää käsittää kuinka tämä kysymys eroaa Lutherin Jumala-käsityksestä. Viittaus Lutheriin tarkoittaa vain sitä, että kun Luther oli protestanttina luonut työntekoa painottavia arvoja, vanhojen säätymaisten luterilaisten arvojen paikalle, niin jatkaen samasta aiheesta, Calvin vei sen pidemmälle. Asiayhteys pätee työn arvojen tasolla, ei teoreetikkojen tasolla.
Lutherin ja Calvinin kirjoituksia käytetään kuvailemaan protestanttisen uskon vaikutusta työkulttuuriin, ja se selittää hyvin mistä kapitalismi on peräisin ja miksi se on olemassa. Silläkään ei ole väliä, miten sinä näet ajatuksen työnteon vaikutuksesta uskoon tai Jumalaan, koska ihmiset kalvinistisissa maissa kuitenkin omaksuivat kovan työnteon parantaakseen suhdettaan Jumalaan.
Kirjoitus lisäksi avaa meille näkökulman siihen, kuinka kalvinista periytynyt ja sittemmin maallistunut ja kapitalismiksi muuttunut talousjärjestelmä edustaa vain yhtä mahdollista arvomaailmaa eikä se edes ole enää rationaalista. Kirjoituksen avulla näemme kuinka tämä objektiivinen todellisuus onkin vain yksi monien joukossa. - -sosiologi-
TeemuRuskeepää kirjoitti:
Joku? Kuka?
Kirja tosiaan väittää Lutherin korostaneen työnteon siveellisyyttä. Mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että Luther oli Calvinin kannattaja. Se tarkoittaa vain sitä, että protestanttisuus loi työnteolle myönteiset yhteiskunnalliset arvot, ja peilasi 1500-lukulaisen katolisen yhteiskunnan luomaa arvotyhjiötä ihmisten mielissä. Jos Luther korosti työnteon siveellisyyttä, se vaikutti siihen samalla tavalla kuin Calvinkin, vaikka Luther ei ollutkaan samaa mieltä Jumalasta. Tällä ei myöskään ole mitään tekemistä Jumalan todellisen luonteen kanssa, vaan kirja keskustelee tuolloisen Jumala-käsityksen vaikutuksesta kulttuuriin. Sinun pitää käsittää kuinka tämä kysymys eroaa Lutherin Jumala-käsityksestä. Viittaus Lutheriin tarkoittaa vain sitä, että kun Luther oli protestanttina luonut työntekoa painottavia arvoja, vanhojen säätymaisten luterilaisten arvojen paikalle, niin jatkaen samasta aiheesta, Calvin vei sen pidemmälle. Asiayhteys pätee työn arvojen tasolla, ei teoreetikkojen tasolla.
Lutherin ja Calvinin kirjoituksia käytetään kuvailemaan protestanttisen uskon vaikutusta työkulttuuriin, ja se selittää hyvin mistä kapitalismi on peräisin ja miksi se on olemassa. Silläkään ei ole väliä, miten sinä näet ajatuksen työnteon vaikutuksesta uskoon tai Jumalaan, koska ihmiset kalvinistisissa maissa kuitenkin omaksuivat kovan työnteon parantaakseen suhdettaan Jumalaan.
Kirjoitus lisäksi avaa meille näkökulman siihen, kuinka kalvinista periytynyt ja sittemmin maallistunut ja kapitalismiksi muuttunut talousjärjestelmä edustaa vain yhtä mahdollista arvomaailmaa eikä se edes ole enää rationaalista. Kirjoituksen avulla näemme kuinka tämä objektiivinen todellisuus onkin vain yksi monien joukossa.Sulla on hyviä pointteja, mutta on ajatuksissasi myös muutamia virheoletuksia. Esimerkiksi katolilaisissa maissa ei ollut arvotyhjiötä, vaan katolinen uskonto painotti työntekoa ja aineellista materiaalia enemmän yksilön uskoa ja henkisyyttä.
Kalvinismi, erityisesti pietismissä, jossa vaikutti predestnaatio-oppi, puritaanista ammattieetosta. Erityisesti kutsumusammattissa (Beruf) täydellistä työn teolle omistautumista, ja tällä tavoin, ja ainoastaan tällä tavoin "tekemällä velvollisuutensa" ja saamalla armon siitä, että on valittu.
Tämän aikainen omaisuuden kartuttaminen askeettisen säästäväisyyspakon kautta (vrt. mm. Franklinin ajatukset) ei tähdännyt rahan tekemiseen (työn teon funktiona), vaan omaisuuden kasvu oli toissijainen seuraus.
Yksilö halusi/täytyi omistautua täysin työlleen ja kieltäytyä maallisista nautinnoista, koska se oli tie "taivaaseen", ts. keino saada varmuus siitä että Jumala puhuttelee häntä valittuna.
Kun sitten myöhemmin tämän ajatustavan levittyä ja kapitalismin saatua alleen mekaanisen perustansa, uskonnollinen ammattieetos sai väistyä, ja maallinen yrityskapitalismi puhkesi kukoistamaan. Rationaalisesta kapitalismista tuli yhteiskunnan "rautahäkki", jota ohjasi näkymätön käsi.
Kapitalismi ei ole irrationaalista, vaikka se paljon siltä näyttää. Tällä hetkellä näyttää että sitä ei voi pysäyttää, mutta ihminen on sen luonut, joten ihminen voi sen myös lopettaa.. - TeemuRuskeepää
-sosiologi- kirjoitti:
Sulla on hyviä pointteja, mutta on ajatuksissasi myös muutamia virheoletuksia. Esimerkiksi katolilaisissa maissa ei ollut arvotyhjiötä, vaan katolinen uskonto painotti työntekoa ja aineellista materiaalia enemmän yksilön uskoa ja henkisyyttä.
Kalvinismi, erityisesti pietismissä, jossa vaikutti predestnaatio-oppi, puritaanista ammattieetosta. Erityisesti kutsumusammattissa (Beruf) täydellistä työn teolle omistautumista, ja tällä tavoin, ja ainoastaan tällä tavoin "tekemällä velvollisuutensa" ja saamalla armon siitä, että on valittu.
Tämän aikainen omaisuuden kartuttaminen askeettisen säästäväisyyspakon kautta (vrt. mm. Franklinin ajatukset) ei tähdännyt rahan tekemiseen (työn teon funktiona), vaan omaisuuden kasvu oli toissijainen seuraus.
Yksilö halusi/täytyi omistautua täysin työlleen ja kieltäytyä maallisista nautinnoista, koska se oli tie "taivaaseen", ts. keino saada varmuus siitä että Jumala puhuttelee häntä valittuna.
Kun sitten myöhemmin tämän ajatustavan levittyä ja kapitalismin saatua alleen mekaanisen perustansa, uskonnollinen ammattieetos sai väistyä, ja maallinen yrityskapitalismi puhkesi kukoistamaan. Rationaalisesta kapitalismista tuli yhteiskunnan "rautahäkki", jota ohjasi näkymätön käsi.
Kapitalismi ei ole irrationaalista, vaikka se paljon siltä näyttää. Tällä hetkellä näyttää että sitä ei voi pysäyttää, mutta ihminen on sen luonut, joten ihminen voi sen myös lopettaa..Kyllä siellä jokin arvotyhjiö oli, kun Luther sai kritiikillään aikaan talonpoikaiskapinoita, kommunistisia kaupunkikokeiluja ja kirkkoreformeja.
Luulin sanoneeni, että omaisuuden kasvu oli toissijaista. Ensisijaista työetiikassa oli pelastautuminen, jota palveli sekä askeettinen työnteko että korkea elintaso.
Kapitalismi on irrationaalista ja juuri siitä syystä se on lopetettava. Se on irrationaalista, koska se on sokean voitonlisäysprosessin ajama. Kapitalismi on lopetettava selvänäköisten ihmisten toimesta, jotka tuovat toisenlaisia näkökulmia elämään, joita porvareilla ja työläisillä ei ole. Lopettaminen on käytännössä näiden näkökulmien esilletuloa, jolloin ne haastavat sokean arvonlisäysprosessin ja saavat aikaan poliittista eriytymistä.
- juttujasi
ja mieleeni tulee väkisinkin ajatus.. älä sitten hyvä mies vaan jää minnekään ylipistolle työhön, koska älykkyytesi riittää pidemmällekin.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102520- 851940
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei381469- 2601398
Yli puolella maahanmuuttajalapsista ei ole tietoja ja taitoja, joilla selviää yhteiskunnassa
Miksi Suomeen otetaan väkeä jolla on älyvajetta? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730220.html2731018- 66883
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47871Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77850- 51826
- 44755