Onko vanha kunnossa oleva purettu ja numeroitu lankkulattia todella tämän hintainen?
Vai onko tuossa hinnassa paljonkin ilmaa?
Numeroitu kokonainen lattia 50 e/m
http://www.metsankylannavetta.fi/lattialankut_ja-laudat/
Vai onko tuossa hinnassa paljonkin ilmaa?
Numeroitu kokonainen lattia 50 e/m
http://www.metsankylannavetta.fi/lattialankut_ja-laudat/
Vastaukset 16
Vanhimmat
Vanhoja lankkuja ei valmisteta, joten on kyse antiikista ja hinta sen mukainen.
Jollekkin entisöijälle voihan tuo hinta olla ihan sopivakin, jos haluaa että lattiakin on alkuperäistä aikakautta ja kuuluu rakennuksen henkeen.
Mutta jos halvemmalla pitää päästä niin silloin pitää kääntyä sahurin puoleen ja sahuuttaa uudet lankut.
vanha auto, jos auto 30-luvulta ja kaikki osat tallella niin hintaa pukkaa enemmän kuin uudella, sama lattialla.
Tuolla yrityksellä hinnoittelu mm. hirsikehikoiden osalta melkoisen tolkuton. Monesti kehikko myydään ns. purku-urakkana, jolloin työllään saa kehikon, tai kuten tässä taannoin purusta maksettiin purkajalle... Sieltä minäkin kävin kärrillä ehtaa tavaraa -20-luvun talosta, ovia, sähköromppeita, ikkunoita, listoja, heloja yms.
Lienee lopulliset toteutuneet hinnat kaukana pyynnöistä, tai sitten kauppa ei käy, tai Suomessa paljon löysää rahaa. Toisaalta yrityksen otettava hinta siitä, että ihminen haluaa vanhan lattian lankut "valmiina tontille", eikä jaksa/viitsi/osaa/pysty sitä itse etsimään esim. purkutaloista ja purkamaan. Itse en moista hintaa maksaisi. Saa siitä noinkin paljon maksaa, mikäli massia niin, ettei moinen tunnu. Saapahan firma hyvän katteen työlleen. Jos joku mu lattian purkanut, ja myynyt sen esim. Metsäkylälle, Rakennusapteekkiin tms., niin liekö saanut edes bensarahoja... Me ostettiin muinoin kaakeliuuni, jota myyjä oli tarjonnut eräälle em. firmalle, ja korvauksella ei olisi ostanut bensoja uunin liikkeelle vientiin...
Silti kaikki arvostus em. firmoille arvokkaasta työstä vanhan tavaran säästämiseksi, mutta kyllä joskus haiskahtaa raa'alta bisnekseltä, kun vanha taas muotia. Pelkällä "laadulla" ei voi perustella vanhojen ja vanhan mallisten uustuotanto-osien hintoja. Katetta löytyy, koska eritoten Etelä-Suomessa vanhan arvokohteen korjaus harvoin tyhjätaskujen puuhaa...
Tuossa vain tiedoksi, että ruotsinkielisellä rannikolla Skaftungin kylässä eräs pikkusaha valmistaa "kartiokkaaksi" höylättyä lattialautaa käyttötarpeen mukaan, jolloin näkö tulee vanhan tyylin mukainen, mutta laadukas kuitenkin. Lankut tehdään huonekohtaisten mittojen mukaan ja vuorokkain kartioina, eli puun kartiokkuutta mukaillen. Vain hankkia tarkempaa lisätietoa jos kiinnostaa. Firman nimi olis Skaftungin saha suomeksi ja jotain vastaavaa ruotsiksi.
Kiinnostaa kovasti. Aion rakentaa ehkä parin vuoden päästä ja vanhan tyylinen kunnon leveä lankkulattia olis unelma. Se voi olla toki ihan uusi, kyllä siihen koloja tulee.
Onko jollakin kokemusta kuinka tuollainen lattia pysyy suorana? Mäntyäkö ne aina on?
Kartiolankku nimeltään olevaa tavaraa löytyy Skaftung Sog Ab nimiseltä pienyritykseltä Kristiinankaupungin eteläpuolella. Tietämäni mukaan lankut höylätään 33 mm vahvuisiksi ja vaihtelevan levyisenä. eli muodostuu ns. sekakuviointi. Kannattaa katsella hakusanalla "kartiolankku" ja vaikka soitella numeroon 06 2229320 niin saat lisätietoa. Hinta lienee n 25 euron luokkaa neliö, mutta en suinkaan ole mikään myyntimies millään muotoa. Mökkini sijaitee muutaman kilomertin päässä yrityksestä ja tunnen jotenkin kaverin joka tavaraa höyläilee.
Vanha haapalankkuhan sen pitäisi olla, mieluummin 40cm leveä ja käsin höylättyä sydänpuuta.Sellainen tässä taloni alakerrassa on. Osaan taloa joudun uusimaan, ja vanhan lankun sijaan olen päätynyt oregon mäntyyn. Se tunnetaan toisella nimellä douglaskuusi. Myydään suomessa ja saa tuon levyisenä. Kirkkoihin ja kartanoihin käytetään saneerauksissa.
Halpaa se ei ole, mutta ei ole vanhat lankutkaan, jos ei sitten tutuilta löydy. Ja uusi on uusi, mutta tämä on kuurattuna niin lähellä vanhaa kuin olla ja voi. Sellainen firma kuin convoy myy suomessa. Puukeskuksesta saattaa saada oregonmäntyä, joka on sinänsä vielä parempi versio samasta puusta.
Mitäs se haavan sydänpuu oikein on?
No ei siinä tosiaan ulkoista eroa juur ole. Mutta vääntyilemisessä on jo pientä eroa, jos ovat sydäntä tai sitten muuta. Koitapa laittaa puoli lattiaa toista.
Oregonin mänty ei muuten ole kovin perinteinen valinta täällä pohjolan perukoilla... ;) Kuusta ja mäntyä tuntuvat aika pitkälti täällä olevan.
Puhuin tuossa haapalankusta, joka muuten on mitä perinteisin arvokohteiden lattiamateriaali. Oregon on pirun hyvä, kun hyvää haapalankkua ei juuri saa. Pitäisi ostaa metsänomistajalta pystystä ja ohjeilla sahauttaa.
Omassa talossani haapaa suuret tilat, ja aputiloissa kuusi. Konservaattori tai ei, on jonkunlainen kokemus kartanoista ja entisöinnistä. Tietoa jota ei koulussa jaeta. No...ehkä luit vaan väärin.
>Luepas uudelleen
Luin uudelleen...
>Puhuin tuossa haapalankusta, joka muuten on mitä perinteisin arvokohteiden lattiamateriaali
Ymmärsin kyllä mistä puhuit. Käsittääkseni puhuit haapalankkujen lisäksi vielä Douglasinkuusesta sekä Oregoninmännystä. Mikään noista kolmesta mainitsemastasi puulajista ei ole PERINTEINEN täällä Pohjolassa. Haapaa on käytetty jonkinverran, mutta se ei siitä perinteistä tee. Perinteiset puulajit Suomalaisessa lattiassa ovat olleet kuusi, mänty sekä koivu (tuossa järjestyksessä).
>Oregon on pirun hyvä, kun hyvää haapalankkua ei juuri saa
Voi olla, että Oregoni on hyvä, kokemusta minulla ei siitä ole, koska se ei suomalaisessa perinnerakentamisessa ole esiintynyt. Ainakin saat asiakkaiden lattioille pirusti ylimääräistä hintaa, kun valitset ylihintaisen ja täysin sopimattoman materiaalin lattiamateriaaliksi! Haavasta voit veistellä sitten vaikka paanukaton...
>Konservaattori tai ei, on jonkunlainen kokemus kartanoista ja entisöinnistä
En sinun kokemustasi epäile, mutta ratkaisujasi kylläkin... Itse toimin enemmänkin valvonnassa sekä suunnittelussa, kun puhutaan kirkoista ja kartanoista. Iltaisin ja viikonloppuisin tulee sitten tehtyä kirvesmiehen töitä hieman pienemmän mittakaavan rakennuksissa. Olen viestejäsi täällä seuraillut ja myönnän, että perusasiat sinulla on suurin piirtein kunnossa, mutta puutteitakin tuntuu löytyvän. Ei niistä enempää tällä kertaa...
>Tietoa jota ei koulussa jaeta. No...ehkä luit vaan väärin
En lukenut väärin eli älä suotta hermoile. Jos itsekkin olisit lukenut jotain muutakin kuin Panu Kailan Talotohtorin, niin voit sitten alkaa pätemään netin keskustelupalstoilla...
Haapalattiaa on laitettu yleensä navetoihin ja kostedenkestoa vaativiin tiloihin aikoinaan. Varmaan myös jonkinverran asuinrakennuksiin.
Haapa on metsien hi-tech materiaalia. Lähes havupuiden kestävyys, huippu lahonkesto, kevyt, nopea kasvu eli tuotto.
Haapa tulee olemaan tulevaisuuden materiaali...
Ja jos itse olisit jo selkeämmin ylittänyt rippikouluiän, niin menisi varsin paljon paremmin nuo arvauksesi materiaaleista. Haapa nyt on juuri se perinteisin lankku, jota arvokohteisiin on ennen laitettu.
Vaikka alle rippikouluikäinen sattuisinkin olemaan, niin ei se tosiasia noista lattiamateriaaleista miksikään muutu! Haapa ei ole perinteinen lattiamateriaali edes arvokohteissa. Voi olla, että sitä on joskus johonkin laitettu, mutta se ei siitä yleistä tee. Tammeakin löytyy lattiasta enemmän, kuin haapaa. Arvokohteessa törmää todennäköisemmin pari sataa vuotta vanhaan parkettilattiaan, joka on tehty mosaiikkina useammasta eri puulajista, kuin pelkkään haapalattiaan.
Ja mitä tulee navetan lattioihin, niin aika hakeminen on, jos meinaa puulattian navetasta löytää... Maalattia ja erilaiset laatat on huomattavasti tutumpia ratkaisuja navetassa, kuin haapa (tai mikään muu puulaji). Ja onpa siinä navetassa haapa tai kuusi, niin molemmat on jo vuosikymmenet sitten lahonneet pois. Siihen on aika luonnollinen syy, että hirsinavetat korvattiin kivinavetoilla ja see syy on se, että puu ei kestä niissä kosteusolosuhteissa, onpa se sitten haapaa tai havupuuta.
Haapako tulevaisuuden materiaali? Jos haavasta aikoo tehdä kirkkoon paanukaton, niin haavat joutuu tilaamaan Virosta, koska täällä ei tarpeeksi laadukkaita haavikoita ole.
Onnistumaan pätemiseen netin keskustelusivustoilla laaditaan hiukan muutakin, kuin perinnerakentamiseen viittaava nimimerkki... Eikä siitä tarvitse hernettä nenäänsä vetää, jos joku sinun osoittaa väärässä olevan. Luulisi sinun kaltaisen "ammattimiehen" väärässäolemiseen jo tässä vaiheessa tottuneen, eli ei pitäisi tulla yllätyksenä, että tieto ei vaan yksinkertaisesti riitä...
Haapa on Suomalaisessa perinnerakentamisessa käytetty materiaali vain muutamassa paikassa/kohteessa. Lattia ei ole yksi näistä kohteista.
Navetta tai talli, mutta tiedän Etelä-Pohjammaalla ainakin hevostallin lattioissa käytetyn puuta ja vielä pystypölkkyinä. En tiedä mikä oli homman idea mutta näin itse yhden tuttavani, hevosmiehen laittavan tätä pölkkyä lattiaan. Liekö ollut kestävyysominaisuus, parempi lämpöominaisuus, vaiko sitten joku kosteudenkestävyys. Voisi kuvitella haapaa hyvinkin kestäväksi tähän käyttöön. Mene ja tiedä, mutta tuo tuttavani kuoli jo pari vuosikymmen sitten, mutta tuskin oli ainut puunkäyttäjä pohjanmaalla. Tämä on nyt sitten tositarinaa, tiedä sitten kartanoissa ja muualla.