elämässä sanonut toiselle, että haluaa olla vain ystävä tämän kanssa, vaikka todellisuudessa haluaisi olla muuta? Eikä kysymyksessä ollut se, että kumpikaan olisi ollut varattu vaan pelkästään oma huono itsetunto ja riittämättömyyden tunne..
Onko joku
muukin tosi
111377
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Varmasti on joku muukin tuon virheen tehnyt, mutta varmasti sen voi myös vielä paikata.
Älä ajattele toisen puolesta, vaan sitä mitä itse(kin) haluat. Jos haluat muutakin kuin kaveruutta, sano se myös! Ja toimi sen mukaisesti.
miksi vain ystävä, musta on aika iso juttu, jos joku haluaa olla JOPA ystävä. Ja ystävä siis oikeessa merkityksessä eikä missään tekoleikkimisessä.
Ihmisillä on niin paljon mukaystäviä, ettei oikeita edes arvosteta. Tosi ystävyys on tosi harvinaista.
ei harrasteta seksiä?! En ala saivartelemaan nykyaikamme f***buddy-mentaliteetista. Lienee kertakäyttökulttuurissamme se vähäpätöisin, mutta kuitenkin lieventävin asianhaara.
jos toinen on ihastunut tai rakastunut ja toinen haluaa olla ystävä, niin kyllä siinä tilanteessa voi sanoa vaan ystävä. Asia on ihan eri, jos molemmat haluaa ystävyyttä eikä sen enempää.
Ystävyys on hieno asia ja sitä on monenlaista, siitä voi kehittyä enemmänkin. Ystävyys on eräänlaista rakkautta. Ystävät voivat keskenään sopien harrastaa monenlaista. Ystävyys ja rakkaus on hieno yhdistelmä.
Luottamus ja kunnioitus kuuluu omalla tavallaan myös ystävyyteen ja rakkauteen.
Hienosti kirjoitettu. Niin, ystävyys voi olla niin paljon asioita. Ja voihan siinä olla rakkauttakin vaikkapa ei ollaan parisuhteessa. Mutta pystyäkseen ylläpitämään sellaista ystävyyttä miehen ja niasen välillä pitää myöskin osata olla avoin ja rehellinen. Muuten asiasta ei tule mitään. Jos yhdellä on tunteita, ja toisella ei, eikä siitä voi puhua-siitä vasta syntyy ongelmia jossain vaiheessa. Ystävyydessä-aivan niin kun rakkaudessakin- ovat luottamus, vastavuoroisuus ja vastuuntunto äärimmäisen tärkeitä. Ap. kirjoittajalle sen verran vielä-monet ovat varmaan tehneet väärin. Itse kieltäydyn kerran seurustelusta tosi ihanan ihmisen kanssa. Hän oli mielestäni vaan liian ihana, joten olin varma etten kelpaisi hänelle. Siinä hän sitten meni toisen, aivan minunkaltaisen naisen, kanssa naimisiin myöhemmin. Joten lähtökohtani oli vain väärin, liian huono itsetunto.Nykyään otan riskejä-menee kyllä paljonkin pieleen, mutta olen huomannut että olen tyytyväinen jopa silloinkin kun minut on jätety niin kauan kun olen itse ollut rehellinen suhteessa ja tehnyt kaikkeni sen eteen. Joten siitä vaan, kerro hänelle miksi teit noin, pyydä anteeksi. Se auttaa sinua eteenpäin vaikkapa hän ei antaisikaan anteeksi enää.
Kyllä sun kannattaisi asian eteen jotain tehdä.
Mikä teidän tilanne on?
Onko hän vapaa-varattu?
Ainakin omien tunteiden kertominen on tärkeää, vaikkei johtaisi minnekkään.
kaikille ei kelpaa edes se ystävyyskään. Tuntuis kummalta, et jos ei vois olla edes ystävä, et miten sitten koskaan mitään muutakaan?
Toisen ihmisen hyväkskäyttö mukaystävyyden ja teeskentelyn varjolla on niin kaukana ystävyydestä kuin vain voi koskaan olla, mutta yleisempää kuin tarvis koskaan. Ei vois enää paljon vähempää silloin ystävästään välittää.
Jos on pahassa puutteessa, sillä ei ole mitään tekemistä ystävyyden kanssa. Saa vaan ihmiset ajautumaan entistä enemmän ilkeilyyn toisten kustannuksella.
Aito ystävyys on harvinaista. Kaikki ei tunnista sitä, eikä ymmärrä mitä oikeasti voi merkitä luottamus ja kunnioitus. Ja silloin se myös näkyy kun sitä on.
En ymmärrä. Miten niin hyväksikäyttö? Eihän tässä ollut kysymys mistään hyväksikäytöstä tai puutteesta. Ap. ei vaan uskaltanut heittäytyä suhteeseen, joten valehteli tunteistaan. Onhan se tietysti teeskentelyä jos yrittää olla ystävä vaikkapa haluaisikin jotain muuta. En suosittelee siis. Mutta hyväksikäyttöä?
Tunteiden vähätteleminen on varmaan tosi vaikeata. Itse en kestäisi sellaista ja siitä vasta syntyisi ilkeilyä. Ymmärrän siis täysin jos joku ei siitä syystä voi tomia toisen ystävänä. Se ei missään nimessä tarvitse tarkoittaa sitä ettei rakastaisi toista, välittäisi toisesta. Voihan aloittaa ystävyyssuhteen sitten kun tunteet ovat pienemmät jolloin jaksaa kuunnella toisen treffikertomuksia jne.
...on sanottu niin enkä vielä tänäkään päivänä tahdo uskoa että ko.ihminen todella tarkoitti mitä sanoi.Niin monet asiat puhuvat sen puolesta että välillämme on enemmänkin,mutta hän on selkeästi sanonut minulle ettei ole kiinnostunut minusta...valetta siis?molemmat olemme sinkkuja,siitä ei ole kyse,mutta molemmat olemme myös toivottoman epävarmoja itsestämme ja tunnemme varmaankin molemmat jonkunasteista riittämättömyyttä.Hän kenties menneisyyteni ihmissuhteista ja minä niistä muista naisista jotka ovat hänen ympärillään pyörineet.Itse en enää halua koko asiaa ottaa puheeksi kun toinen on minulle sanonut ettei kiinnosta niin epävarmuuteni ei anna periksi alkaa asiaa enää ronkkimaan.Pattitilanne siis...