Noina aikoina on vl liike myös saanut paljon uusia jäseniä. Jos nämä ajat ovat olleet yhtä helvettiä tämänkin palstan mukaan niin mikä sitten sai ihmiset tekemään omasta tahdostaan parannuksen ja liittymään liikkeeseen? Näin se jumala vaikeinakin aikoina ihmeellisesti johdattaa omiensa luo.
60 ja 70-luvulla myös
paljon parannuksia!
231225
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
väitteesi totta, mutta on sulla kuitenkin vähäpätöinen Jumala, kun et vaivaudu edes isolla kirjoittamaan.
Tunnen lukuisia ihmisiä jotka ovat saaneet silloin parannuksen armon ja aivan omakohtaisesti ovat kiitollisuudella liikkeeseen liittyneet. Voi voi sinua..toivottavasti myös sinulla etsikkoaika joskus koittaisi..
Moninverroin enemmän heitettiin saatanalle, kuin liikkeeseen liittyi, saldo miinuksella :(
niin sepä se vain vl:t pääsee taivaaseen ja muut menee helvetiin? Entä kun ei pysty olemaan olemaan vl, kun ei kykene noudattaman niitä sääntölistoja ja kieltoja, vaan aina hairahtuu? Parempi olla siis ulkona vl-liikkeestä, koska ei ole riittävän hyvä ihminen täyttämään vaatimuksia, joita uskomassa oleville asetetaan vl-joukossa.
Kerroit iltasadun keskellä päivää. Miksi?
Sinullekin sanon että tiedän lukuisia ihmisiä jotka ovat etsikkoaikaa eläneenä löytäneet Jumalan valtakunnan ja sen kiitollisina vastaanottaneet noina vaikeinakin aikoina.
silloin joku vl vertaa luterilaisen kirkon ei-vl ehtoollisvieraita Juudakseen, pitää heitä Juudaksena. Juudaksen maine kristinuskon perinteessä on erittäin negatiivinen, joten silloin kun vl oikein haluaa osoittaa olevansa paras uskovainen hän sanoo ehtoollisella ei-vl:lle "senkin Juudas"! En tiedä mistä tämä juttu on tullut vl-oppiin, että kaikki muut kristityt ehtoollisvieraat ovat Jeesuksen kavaltajia ja surmaan ajajia, paitsi vl:t. Mutta kai se jonkun puhujan toteamus on.
ne uudet "jäsenet" synnytettiin-muutama harhainen käännynnäinen oli ja heitä juhlittiin!
kyllä saa täysin asiallinen ja positiivisempi avaus tällä palstalla..
Moni teki parannusta 60-luvulla maailman lopun pelossa, oli Neuvostoliiton uhkaa ja kylmää sotaa ja yleisesti luultiin lopun koittavan.
ja senkin jälkeen, vaikka nämä palstalla ahkeroivat "hoitokokoushihhulit" muuta yrittävätkin väittää.
Vanhoillislestadiolaisuus oli täysin sidoksissa politiikkaan ja jos halsi menestyä taloudellisesti ja virkojen saamisen suhteen, tässä yhteiskunnassa, niin oli hyvä olla vl, koska vl-liike oli kytköksissä poliittiseen päätäntään.
Asiasta on juuri tulleessa väitöskirjassa:
http://www.teologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=166&Itemid=56
voi myöntää tätä valoisaa puolta noina vaikeinakin aikoina. Yritetään vain mustamaalata ja selittää parannuksia sillä että olisi ollut jotain poliittista hyötyä taikka jotenkin painostettu liikkeeseen. Kyllä silloin oli myös paljon ihmisiä jotka eivät tienneet liikkeestä mitään ja löysivät sitten Jumalan valtakunnan. Eräs tuttuni kertoi kokeneensa suurta lämpöä ja rakkautta saadessaan parannuksen armon silloin 70 luvun alussa. Kun jumala antaa etsivälle parannuksen armon niin ei se katso aikaa eikä paikkaa.
Minä sain parannuksen armon vuonna -68. Ry:n nuorten illassa. Olen siitä kertonut täällä, vaikka sinulla tuskin olisi mitään sitä vastaan, että kertailisin vielä.
Minut hoidettiin ulos vl-seurakunnasta syksyllä -79. Minusta ei ollut pitemmänpäälle vl-sääntöjen ja -kuuliaisuuden noudattajaksi! En voinut yhtyä niihin lakihenkisiin painotuksiin, joita siellä oli/ on pilvinpimein.
Kun ne pystyy hyväksymään, niin ei tule mitään ongelmia. Niin se meni silloin ja menee nytkin.
Jos elät niin miten uskot ja sitä hoidat ja ylläpidät?
En vastaa näin henkilökohtaiseen kysymykseen puskasta huutelijalle.
Osoitteeni on [email protected]
Vastaan siellä sinulle.
Uskoni ei pysy elävänä minun omalla pitämisellä eikä yrittämällä.
"Elän toivossa, elän laupeudesta, elän uskossa Täytettyyn Työhön... "
Tuskin sitä kukaan haluaakaan kiistää, etteikö vl-liikkeeseen liitytty paljonkin 1960-luvulla. Huomattava määrä vl-pappeja on opiskellut nimenomaan 1960-luvulla, ovatko he "lapsuudenuskovaisia" vai liikkeeseen aikuisiällä liittyneitä? Voisi kuvitella, ettei vanhoillislestadiolaisuus ollut suuri meriitti 1960-luvun teologi ja pappispiireissä alkuvuosikymmenen hajaannuksen takia.
Edelleen, tietääkseni 1960-luvun alussa mm. Koillismaalla elettiin "herätyksen aikoja". Samanlaista ei olla sen jälkeen nähty. Syynä voi olla liikkeen jonkinlainen itseensä sulkeutuminen seuraavalla vuosikymmenellä. Vähintään yhtä paljon on vaikuttanut kuitenkin ympäröivän yhteiskunnan muutos: Hirveänkauhea televisio, vasemmiston nousu, kaupungistuminen..
Sinänsä mielenkiintoisia asioita tutkia niin vl:ille itselleen kuin ulkopuolisillekin tarkkailijoille!
Kuka olisi halunnut tulla vapaasta elämästään hoitokokousten päähenkilöksi?
Mutta asiaan on vastauskin! Tietynlaiset masokistit ovat aina halunneet tulla nöyryytetyiksi julkisesti. He siis ajautuivat vl-yhteisöön aikanaan.. seksuaalisen tyydytyksen vallassa!
En tunnista itseäni tuosta tekstistäsi. Minulla oli vilpitön halu uskoa ja saada kunnollinen seurakuntayhteys. Kuten kerroin vuosien päästä alkoi ahdistaa ja hoitokokoukset tekivät selvän lopun minun vl-vaelluksestani.
En kai sitten ole pohjimmiltani masokisti ja sen tietyn tyydytyksenkin saan normaalimmalla tavalla?
Varmaankin minä "ajauduin vl-yhteisöön seksuaalisen tyydytyksen vallassa", VAUVAIÄSSÄ.
joillekin jos joku on synnin tunnossa löytänyt Jumalan valtakunnan ja saanut parannuksen armon?
Yritetään väkisin keksiä joku muu veruke liittymiselle kuin oikea uskon saaminen sydämeen..
Tämä väitöskirja valottaa hyvin vl-liikettäkin 1960-luvulla: sen kytkökset politiikkaan, ja siihen, miksi liikkeeseen liityttiin, eikä siitä pois lähdetty:
http://www.teologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=166&Itemid=56
kokonainen perhe tuli vl-liikkeeseen mukaan: muistan, kuinka minun luokallani ollut vilkas ja avoin poika sanoi eräänä päivänä, että me ollaan nyt uskovaisia! Tuollainen vilpitön ja rehellinen uskontunnustus vahvisti minunkin heikkoa uskoani, sillä vl-herätysliikettä vastaan hyökättiin silloin(kin) voimakkaasti varsinkin "eriseuraisten" taholta.