Mitä mieltä lastenlapsista?

Kaisa K.

Mitä mieltä olet lastenlapsista?

Minä olen oppinut pitämään niistä,
vaikka on ne aika villejä.

11

693

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • pipla*****

      minä rakastan lastenlapsiani ihan mielettömästi
      ja minulla on vielä siitäkin yksi sukupolvi eteen päin ja aina paranee, kyllähän kaikki lapset villejä on jossain vaiheessa ja jos on useampi yhdessä mutta suloisia he ovat.

    • Suopursunen

      Oppinut pitämään!?

      Entä aikaisemmin? Inhositko heitä? Omituinen asenne.

      Minä olen kyllä rakastanut lapsenlapsiani alusta asti. Kaikkia kolmea yhtälailla. Nyt nuorin on 8-vuotias. On hauskaa, kun hän haluaa yhä jäädä usein yökylään.

      Vanhin on jo 16-vuotias. Aina vain hän on yhtä mukava ja ponteva. Aina hyväntuulinen ja aina tervetullut käymään. Hän ei enää halua jäädä yökylään, mutta hänen 13-vuotias veljensä kyllä haluaa yhä.

    • Laritsa M

      ...ettet piinaa ystäviäsi loputtomilla tarinoilla kuinka älykkäitä lapsenlapsesi ovat. Älä varsinkaan tuo valokuvia näytille.

      Lastenlapsesi tuskin kiinnostavat muita ihmisiä.

      • Liisi'

        Kaikki mummot ja vaarit keskustelevat lastenlasten kehitysvaiheista ja iloitsevat, kun edistystä tapahtuu. Ressukoille ja sairaille lapsille osoitetaan vielä enemmän lämpöä ja rakkautta. Vanhempia yritetään tukea. Sellaista se on.


    • "Kuukkeli"

      Minulla yksi lapsenlapsi vasta,hän on kyllä minulle rakas,toivottavasti saan monta vielä sylissäni heijata ja satuja kertoa.Ajattelin aina,kun vielä en mummo ollut,että minun luona on oikein "vanhan ajan mummola".Minulla itelläni se oli,mutta omilla lapsillani ei ollut mummoa eikä pappaa.Tarkoitan että minulla on aikaa lapselle,haluan kertoa vanhoista ajoista ja samoin niitä asioita joita oma mummoni ja pappani kertoi minulle.Meillä on ollut tosi mukavia hetkiä tytön kanssa.

      • katariina68v

        se kun minusta tuntuu etten ole ollenkaan niin erinomainen mummu lapsenlapsille kuin pitäisi olla.Vaikka minä rakastan heitä niin silti minä väsynkin.
        Kun luen muitten tekstejä tai kuuntelen muita mummuja niin kaikki muut on niin ihastuksissaan lapsenlapsista. Niin olen minäkin,mutta totta puhuen on kauhean kiva kun tulevat mutta kiva on kun lähtevätkin. En enää jaksaisi montaa päivää peräkkäin.
        Joskus epäilen että olenkohan ihan normaali?


      • "Kuukkeli"
        katariina68v kirjoitti:

        se kun minusta tuntuu etten ole ollenkaan niin erinomainen mummu lapsenlapsille kuin pitäisi olla.Vaikka minä rakastan heitä niin silti minä väsynkin.
        Kun luen muitten tekstejä tai kuuntelen muita mummuja niin kaikki muut on niin ihastuksissaan lapsenlapsista. Niin olen minäkin,mutta totta puhuen on kauhean kiva kun tulevat mutta kiva on kun lähtevätkin. En enää jaksaisi montaa päivää peräkkäin.
        Joskus epäilen että olenkohan ihan normaali?

        Höpsistä..minä mietin joskus samaa asiaa niinpäin,että millainen äiti olen ollut lapsilleni..sanoinkin heille että en ole jaksanut,osannut olla sellainen äiti aina kun olisin halunnut.Poikani sanoi minulle "äiti se riittää kun olet tehnyt parhaasi,niillä voimilla,taidoilla ja mahdollisuuksilla mitä sinulla on ollut"olet meille meidän äiti.Tämä sama asia mielestäni pätee myös lapsenlapsiin.Väsyy itsekukin ja mukava että he tulevat ja mukava kun taas menevät omaan kotiinsa.Nautitaan heistä voimiemme mukaan,hyvää päivänjatkoa sinulle katariina68v,terv.kuukkeli


      • pipla*****
        katariina68v kirjoitti:

        se kun minusta tuntuu etten ole ollenkaan niin erinomainen mummu lapsenlapsille kuin pitäisi olla.Vaikka minä rakastan heitä niin silti minä väsynkin.
        Kun luen muitten tekstejä tai kuuntelen muita mummuja niin kaikki muut on niin ihastuksissaan lapsenlapsista. Niin olen minäkin,mutta totta puhuen on kauhean kiva kun tulevat mutta kiva on kun lähtevätkin. En enää jaksaisi montaa päivää peräkkäin.
        Joskus epäilen että olenkohan ihan normaali?

        Kyllä sinä olet yhtä erinomainen kuin me muutkin mummot, en minäkään vaikka niin mielelläni otan vastaan ja hellin ei sitä jaksa ikäihminen hyvin kauan, kun he lähtevät pois kyllä helpotuksesta huokaisee, minulle tulee huomenna perhe jossa on 4 lasta aivan ihania muutaman tunnin mutta kyllä minäkin väsyn jo siihen ääneen vaikka eivät kiukuttele vaan leikkivät mutta hiljaisuuteen tottunut rasittuu siitäkin, näin minä tunne en tiedä toisista..


      • aikansa kutakin
        katariina68v kirjoitti:

        se kun minusta tuntuu etten ole ollenkaan niin erinomainen mummu lapsenlapsille kuin pitäisi olla.Vaikka minä rakastan heitä niin silti minä väsynkin.
        Kun luen muitten tekstejä tai kuuntelen muita mummuja niin kaikki muut on niin ihastuksissaan lapsenlapsista. Niin olen minäkin,mutta totta puhuen on kauhean kiva kun tulevat mutta kiva on kun lähtevätkin. En enää jaksaisi montaa päivää peräkkäin.
        Joskus epäilen että olenkohan ihan normaali?

        Etköhän ole ihan normaali. Kyllä jokainen väsyy lapsenlapsiin tässä iässä. Ystävättären kanssa olemme monta kertaa nauraneet, että kyllä luonto on viisas kun hedelmällinen ikä päättyy siinä viisissäkymmenissä. En todellakaan jaksaisi enää olla kokopäivänen hoitaja. Lapsia on kolme ja lapsenlapsia on siunaantunut 7 kappaletta, ikähaarukka 2 – 17 vuotta, mummille rakkaita kaikki, mutta pienissä annoksissa.


    • lumikko

      En ole saanut lapsenlapsia ja tuskin saankaan ja itselläni ei ole koskaan ollut mummoja eikä vaareja, vain mummopuoli oli. Hän oli ihana ihminen, joka toi inhimillistä lämpöä hetken aikaa lapselle jolla ei ollut läheisiä ihmissuhteita ollenkaan. Minusta tuntuu, että en jaksaisi hoidella pikkulapsia kun kaikki kovat äänet koskee korviin

      • Ja 5 lastenlasta. Joskus tuntuu että rakastaa niitä enenmän kuin omiaan aikoinaan.
        Ehkä asiaan vaikuttaa sekin, kun silloin piti olla töissä , oli väsynyt, aikaa tarvi niin paljon muuhunkin kuin lasten kanssa oloon.
        Nyt on aikaa, jaksaa niiden kanssa touhuta ja pelata.
        On jo "yhden polven" nähnyt miten nopeasti ne kasvavat, ei kohta mummojen perään kysele.
        Suvun nuorin ja vanhin halusivat aina olla yökylässä. ja saivatkin olla.
        Onhan se jonkinlainen mittari, jos mummolaan halutaan tulla.
        Tunnen minäkin ihmisiä, jotka eivät pidä lasten lapsistaan. itsellenikin on sanottu, miten viitsit aina hoitaa niitä. Kun on jo omat hoidettu ,hoitakoon nyt toisetkin omansa.
        Itse en osaa ajatella niin, ja onhan niillä niin ihastutavia tarinoita, saa aina nauraa moneen kertaan.
        Mutta nämähän pitää jokaisen itse ratkaista,
        jokainen joskus väsyy, ainakin kun on itsellä kaikenlaista remppaa.
        Mutta ihania ovat kyllä lapset ja villiä !


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ootko nainen noin mustis musta

      Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t
      Ikävä
      91
      7505
    2. Sen kerran kun siellä käyn

      Voisit olla paikalla💚💛☘️
      Ikävä
      37
      3987
    3. Kumpa tietäisin. Miehelle.

      Vieläkö toivot jotain viestiä, vai suutuitko taas...kun...🤔
      Ikävä
      45
      3530
    4. Joel Harkimo ja Janni Hussi eroavat

      Tämä on ilon päivä 😊
      Kotimaiset julkkisjuorut
      237
      2852
    5. Kauan säkin jaksoit

      Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐
      Ikävä
      40
      2672
    6. rakastan sinua!

      Tule ja ota, kasvetaan yhdessä paremmiksi ❤️❤️❤️❤️ kaikki anteeksi ❤️❤️❤️
      Ikävä
      45
      2502
    7. Sä olet nainen kuuluisa..

      ..etkä mitenkään hyvällä tavalla.
      Suhteet
      132
      2421
    8. Miksi kaipaat

      Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?
      Ikävä
      29
      2319
    9. Askanmäessä Huippu esitys

      Kävimme Ystävien kanssa Askanmäen kesäteatterissa. Kaikki tykättiin esityksestä aivan valtavasti. En varmaan koko vuonna
      Puolanka
      21
      2314
    10. Siis hetkonen

      Rakastetaankohan me kummatkin toisiamme, ja aletaan tajuamaan se pikkuhiljaa 🤯
      Ikävä
      45
      1982
    Aihe