Mitähän pitäisi vaihtaa kun varaavasäiliö (2000l) lämpiää hitaasti, pitää lämmittää kuusikin tuntia puulla. Eihän se kyllä vie kuin muutaman minuutin kun käy lisäämässä puuta kattilaan, mutta joskus vain on muita kiireitä. Haaveena olisi kun saisi kertalämmityksellä säiliön kuumaksi siis nousemaan 40 asteesta 80 asteeseen
Puu-öljykattila Arimax 520 vm.90 teho 25 kwh. Lämmityssysteemin varaajan kupeessa on joku termostaatti joka palauttaa alle 70 asteisen veden kattilaan, siten kattilassa on aina hyvä lämpö, lämmittäessä. . Lämmitän puulla marraskuusta maaliskuuhun ja säästän öljyä 2/3 osaa kulutuksesta. Sen jälkeen en pannuhuoneessa käy ellei öljylämmitys katkea.
Puu-öljykattila Arimax 520 vm.90 teho 25 kwh. Lämmityssysteemin varaajan kupeessa on joku termostaatti joka palauttaa alle 70 asteisen veden kattilaan, siten kattilassa on aina hyvä lämpö, lämmittäessä. . Lämmitän puulla marraskuusta maaliskuuhun ja säästän öljyä 2/3 osaa kulutuksesta. Sen jälkeen en pannuhuoneessa käy ellei öljylämmitys katkea.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Kyllä tuo kattila 2000 litran varaajan kanssa on auttamattoman pieni, siitä tuo johtuu.Lataukseen tarvitaan noin 100 kWh ja jos pakkasella sitä lataat, niin talon lämmittämisen jälkeen jää pannusta lataustehoa noin 15 kW:a eli 6 tuntia menee, niinkuin kerroit.Jos tilalle pistetään 35 kW:n alapalokattila, aikaa menee 3,5 tuntia ja kunnon puulla ei tarvitse puita lisätä lainkaan, vaan homma hoituu yhdellä pesällisellä.
Eli 520:n mäelle ja tilalle vaikkapa arimax 35 ja sinne varaajaan sähkövastukset.Säästät sekä puuta että vaivaa, voi kesälläkin hoidella vedenlämmitys puulla eli tuli pannussa kaksi kertaa viikossa
varaaja.
Jos tämä nimimerkki "varaaja" lyhyellä ja ytimekkäällä viestillään, joka siis kokonaisuudessaan kuuluu:
"varaaja."
tarkoittaa, että pitäisi hommata pienempi varaaja, niin metsässä ollaan.
Pienempi varaaja tosiaan lämpiää nopeammin, esim. 1000-litrainen kolmessa tunnissa. Tosin se täytyy sitten lämmittää kaksi kertaa vuorokaudessa. Homma vain lisääntyy.
Yksi villi idea olisi käyttää öljyä vain kunnon pakkasilla ja lämmittää puilla keväästä syksyyn, kun kattilan teho siihen paremmin rittää. Ei siinä kolmen kuukauden aikana taida ihan kahta kolmasosaa energiasta kulua, jos huomioidaan kesäaikainen käyttöveden lämmittäminenkin.
Mutta pääasia, että korvaa puilla osankin öljystä tavalla tai toisella.
Oikeinpäin toisaalta on käyttö, kun suuren kulutuksen aikana käytetään halpaa puuta ja kesäsin öljyä, kun kulutus on pieni. Se etu tuossa pannussa on, että käyttövesikierukka on myös pannussa, jolloin kesäisin voi öljyllä lämmittää pääosin vain pannua eli pientä vesimäärää.
Itselläni on myös vain 1000 litran varaaja ja veda 35(vesitila 145 litraa). Minulla kuitenkin on ylisuuri paisuntasäiliö, joten saatana varaajan mittarit vetää(sekä ylä että ala) lähes 100 asteeseen, joten tuo ihmeesti lisää kapasiteettiä. 10 asten pakkasella aika yllättäen pääsen yhdellä lämmityskerralla. Kovilla pakkasilla sis kaksi kertaa eli sytytys 12 tunnin välein. Jos vaikka pakkasella lähden pois kotoa ja lähtiessäni sytytän tulet pannuun, voin olla asioilla 14-15 tuntia, niin kauan lataus riittää. Pannusta löyty tehoa kuin pienestä kylästä, joten 3-4 tunnissa taas on mittarit piikissä, vaikka talo haukkaa 7-8 kW:n tehoa samaan aikaan. Kattilan hoito rajoittuu ainoastaan sytyttämiseen, latauspumpun käynnistää ja sammuttaa automatiikka ja myös kattilan vetoläppä menee kiinni, kun pesällinen on palanut.
on sinun ylisuuri paisari ja onko kalvomallia?
Mun kuution varaajalla on 110 litraa ja
pannulla toinen 25 litraa, nämä yhteensä on nippa nappa.
Talo 125m2 yksitaso.
Varaajassa ovat molemmat kierukat, käyttövesi ja aurinkokeräimen.
Toisen otin Jämästä.
Paisuntasäiliö(siis kalvosellainen) on 200 litrainen. Talo on sellainen, että pannu ja varaajat ovat kellarikerroksessa ja maan päällä on kaksi kerrosta.Paisuntasäiliöstä on noin 6,5 metriä ylimmän patterin yläosaan, joten käytän esipaineena 0,9 baaria. Tuo talon korkeus hieman siis lisää paisuntatilavuuden tarvetta.Nyt 100 asteessa ei vielä ylipaineventiili aukea(1,5 baaria) ja toisaalta, jos vaikka mittarit menevät vaikkapa 35 asteeseen ei yläpattereissa kuplat ala kiertää.Jos varaajan pystyy pistämään vaikkapa 20 astetta lämpimmäksi, merkitsee se noin 28 kWh:a, sillä pitää kovalla pakkasella huusollia noin 4 tuntia lämpimänä.
varaajaan, Myy tai vaihda kattilas suurempaan/tehokkaampaan ja pidä varaajas.
Suurempi on parempi.
Itseäni harmittaa tuo kuution laatikko, kun ei mahtunut suurempaa, mun murheeni on hankkia uudempi ala-tai käänteispalokattila.
Omassa järjestelmässäni on kolme tapaa lämmittää.
Kovilla pakkasilla: Puu/öljy (öiseen aikaan)
Talven leudoimmilla kausilla: Puu
Auringon noustua korkeammalle: Aurinkokeräimet
(keväästä- syksyyn).
Nykyinen on Jämä Miniter -75 on kohtalainen öljy ja huonohko puukattila. Olen tämän kanssa tapellut jo 15v.
Minulle riittäisi tuo Arimax 520.
itse taistelin samanlaisen Miniterin kanssa ja kyllä puu siinä vehkeessä palaa varmaankin todella huonolla hyötysuhteella.
Noi sun aurinko keräimet on varmaan hyvä apu muutamaksi kuukaudeksi,itsekin suunittelin niiden laittoa mutta hinta oli vaan niin kallis niistä saatuun hyötyyn nähden.Yhdet käytetyt keräimet meni pilkkahintaan juuri nenän edestä, se harmitti.
Marssin pankkiin ja vippasin rahaa melko ison tukun ja laitoin maalämpövehkeet.Nyt pääsee helpolla kun ei ole kattilaa missä puita polttelisi.Pankille tosin pitää aina välillä muistaa maksaa muutama satanen.
systeemi. Minä vain halusin laittaa aurinkokeräimet katolle, ostin muuten Ricalta, yhdenkesän kokemuksella hieno homma.
Älkääkä ruvetko selittämään takaisinmaksuajasta mitään, käyttömukavuus ratkaisee ja maksaa, samalla saa kylähullun maineen ja naapurit kateellisiksi, siitä taas minä tykkään.
Niinkuin sanoin, vanha Jämä on semmoinen kuin on, mutta toimeen ollaan tultu. Ensi kesänä lähtee, ostan uuden ellen käytettyä löydä.
Laka YR30, Arimax 520, Ariterm 25 on mun suosikkeja. Tuo varaajan pienuus ja pannuhuoneen ahtaus asettaa rajoituksensa pannun koolle.
Oumanni hoitaa säädön varaajassa ja termovar-latausyksikkö lämmittäessä.
Olen parannellut Jämä-vanhusta lisäämällä rosterista auranmuotoisen esteen sen väärinpäin konventiotilassa olevan lapionnäköisen pellin päälle ja vuorannut puupesän tuumasilla tulitiilillä lakea lukuunottamatta ja laitoin tulitiilen roikkumaan ylösmenevän reiän eteen noin kolmenkymmenen millin etäisyydelle.
Lisäksi tein täyttöluukkuun säädettävän toisioilmaläpän. Nyt puita polttaessa on alavetoluukku vain vähän auki ja säädän toisioilmaluukusta varsinaisen palotapahtuman.
Konventiotilan harmaasta tuhkasta näkee, että palotahtuma on sanoisin aika hyvä.
Vaikka savupelti on lähes kiinni niin savukaasut vaan tuppaavat nousemaan 3-400:n
Öljyllä saan jäämään 130:n. Laiton myös öljypuolelle lisäojauspellin 0,6 rosteria
vinottain savukaasuaukon eteen, että ohjaa lämmön ensi lakeen ja vasta sitten pääsee puupuolelle.
Tämmösiä kaikenlaisia harrastuksia.
vuotta vanha arimax 520, varaaja n.1800l, talo vanha n.250m², eikä valittamista. Kuivilla koivuilla 50cm lämmitän ja kovillakin pakkasillakin riittää lämpö.
Kattilan lämmitän kovilla pakkasilla melkein 100º.
Varaaja voisi tietysti olla hiukan isompi.
Termostaatin(kolmitieventtiilin) ohitan kylmillä pakkasilla hanan avaamalla ohitusputkella, eli en kierrätä kattilan kautta. Latauspumppu on myös kattilan ja varaajan välillä täysillä.
Itsesulkeutuvasta "vetomekanismistä" olisin kiinnostunut...Onko kellään linkkiä tai selostusta, miten toimii?
Niin ja unohdin mainita, että Ouman säätää minulla kattilassa "suntin" automaattisesti ulkolämpötilan mukaan.
Mukavaa kun saa tietoa ja muiden kokemuksia. Kiitos.
Varmaan pitää laittaa isompi kattila kunhan rahkeet siihen riittää. Jos saisi sellaisen puu-öljykattilan jossa puunpoltto olisi tehokkaampaa. Ehkä pitää kokeilla tuon Arimaxin kanssa jotain konstia lämpiäisikö nopeammin esim kolmitieventtiilin ohituksella ja yms .
Olen lämmityksen aloittaessa avannut hanan säiliöön ja käynistänyt kiertopumpun ja kun loppetan lämmityksen niin laitan kiinni ne. Suljen vielä kattilassa olevan pellin. Seuraavana päivänä kattilassa on aina n. 50 asteista vettä valmiina 200 litraa vettä. Joskus joudun turvautumaan tuohon kattilalämpöön suihkua ottaessani(jos varajassa n.30astetta)
Puunpoltto on hyvä harrastus minulle ja rahaakin säästyy, en vain kyllä ala laskemaan tuntipalkkaa koska pieneksi jäisi. Puunkorjaaminen metsästä on mukavaa ja saa kuntoa.
Lämmitän keväästä syksyyn öljyllä tasaisen lämpimän veden ja helppouden vuoksi.
kuullut, että nuo kolmitieventtiilit eivät ole toimintavarmoja, se on yksi syy myös miksi laitoin ohitusputken.
Normaali pakkasilla toimin samalla tavoin, peltikiinni kattilassa ja latauspumppu kiinni kun olen lämmittänyt valmiiksi paitsi, että hanat on aina auki varaajaan. Nyt näillä kovilla pakkasilla on pelti auki ja pumppu päällä öisinkin, puita lisään ennen nukkumaan menoa(yleensä kattilassa on myös hiillosta). Niin olen toiminut alusta alkaen.
Kattilan nuohoan myös pari kertaa kuussa.
Huomioi myös, että hyvä palaminen vaatii suuren määrän happea, ei siis kannata sulkea kokonaan ilman sisääntuloa pannuhuoneeseen kovillakaan pakkasilla.
Itse en usko kaksoiskattiloiden tehoihin. Öljypolttimen laitan puiden lisäämisluukkuun kiinni tarvittaessa(valmis reikä polttimelle) esim. matkojen ajaksi.
Nyt vasta huomasin, että laitoin väärän kattilan malli numeron alkuviestiin...Minulla on siis Arimax 240K, eikä 520. Kattila on siis pelkkä puukattila. Sotkin entisen kattilan numeron, sori.
Minulla on tuon Veda 35:n ja varaajan välissä Ladomat 21:n, jossa 78 asteinen termosaatti. Tulen sytyttämisen jälkeen, kun savukaasuut ovat 70-80 asteisia, lähteevät sekä kattilan puhallin että latauspumppu käyntiin.Aluksi kattilavesi kiertää ainoastaan laddomaatin kautta, mutta kun lämpötila nousee 78 asteeseen, kiertää vesi myös varaajan kautta eli lataus alkaa. Kun tulet ovat sammuneet kattilasta, niin patterijärjestelmä käyttää ainoastaan kattilan lämpökapasiteettiä, kunnes sen lämpö alnee 78:aan ja ventiili kattilan ja varaajan välillä menee kiinni.Tuon jälkeen vasta alkaa järjestelmä käyttää varaajaan ladattua tehoa.On siinä suuri etu siinä, että ei järjestelmä jäähdytä kattilaa, vaan siellä säilyy ihan kohtuullinen lämpötaso ja kun seuraavan kerran sytyttää, on se lähes heti käyttölämpöinen ja polttaa puhtammin.Tuollainen Laddomatin tapainen järjestelmä on ihan ehdoton juttu, hoitelee automaattisesti systeemien sulkemiset ja säästää myös kattilaa, kun sinne ei ajeta liian kylmää vettä, joka syövyttää kattilaa.Kattilassani on myös asennettuna danfossin kattilatermostaatti, joka sammuttaa kattilan puhaltimen, jos kattilaveden lämpötila nousee liian korkealle, silloin kuitenkin latauspumppu jää päälle.
Minä olen kuvitellut, ettei puukattiloita ole ainakaan 20 vuoteen kytketty ilman noita härveleitä. Ainakin valmistajia on pilvin pimein.
Periaatteenahan noissa kaikissa on sama aikoinaan Osyvarin kehittämä idea, joka edelleen lyö laudalta uudet tulokkaat. Osyvarilla nimittäin termostaatti oli portaattomasti säädettävissä.
Tuossa Laddomatissa on vielä ventiili, joka mahdolistaa ohivirtauksen, jos vaikka virta katkeaa kesken lämmityksen. Ainakin silloin, jos ei lataus ole ihan loppuvaiheessa, se pelaa.
hakukoneelta katsomassa tuota Laddomaattia ja on ilmeisesti sähköinen venttiili, kiinnostavaa. Oma kolmitieventtiilini on mekaaninen(merkkiä en muista).
Jokatapauksessa varaajan lataus onnistuu minulla nopeammin kun kierrän venttiilin ohitusputkella kovilla pakkasilla. Mikäli kattilasta loppuu suihkuvesi, voin myös avata hanan, jolloin varaajasta tuleva lämminvesi lämmittää kattilan veden(esim.kesällä, edellyttäen, että varaaja on lämmin) ja saan tällä tavoin lämmintä vettä, eikä tarvitse tulia laittaa(erilasia kytkentöjä taitaa olla yhtä monta kuin on kattiloitakin):).
Termostaatilla varustettu latauspumppu olisikin hyvä, sitä minulla ei vielä ole.
Olen myös tietoinen siitä, että kattila pysyy lämpimänä venttiilin avulla mutta tämä tapa toimii minulla...
Olisin vielä kiinnostunut siitä vetoluukun automaattisesta sulkumekanismista, jos jollakin olisi tietoa sellaisesta.
Hienolta kuullostaa nuo laddomatit.
Itselleni jolla on tuo Kolmitie termostatti pitää aina muistaa vääntää oikeat vivut ja napit. Kävi kerran että latauspumppu oli unohtunut laitaa päälle lämmittäessä, kiehui ja vettä tuli paisuntasäilöstä. sai ilmailla pitkään järjestelmää. Hyvältä tuntuisi tuo laddmatin automatiikka kun puullalämmitetty vesi jäähtyisi niin öljypoltin hurahtaisi automaattisesti päälle. Olen asunut tässä talossa pari vuotta enkä ole oikein uskaltanut jatkaa puulämmitystä öljyllä.
Mitenkähän hyötysuhteet jos lämmitäisi vuorotellen öljyllä ja puulla samana päivänä ja kierrättäisi öljylämmityksekin varaajaan. Haittaisiko jos puulämmityksen veto luukku joskus unohtuu auki?
Laddomat on ihan ruotsalainen tuote, jossa siis mukana tulee latauspumppu.. Se ventiili on ihan kuten vaikka auton termostaatti eli aukeaa määrätyssä lämpötilassa. Termostaatteja saa eri lämpötiloille, kuulemma tuo 78 on kokonaistaloudellisin. Alkuun voi käyttää vaikkapa 72:sta, koska ainakin uudella patterivedellä ja tehokkaalla pannulla muodostuu melkoisesti kuplia ja mitä korkeampi lämpötila sen enemmän. Ongelma poistuu, kun happi muutaman lämmityskerran jälkeen poistuu vedestä.
Minun Laddomatissani on tosiaan ohjainkaappi, josta menee anturijohto savusolaan, säätimestä voi määritellä, missä lämpötilassa kattilan puhallin sammuu, kun pesällinen on palanut. Kyllä tuosta samasta systeemistä varmaankin saa relettä käyttäen systeemin, että kun sähkö releeltä katkeaa, niin vetoläppä menee kiinni.Tuossa laddomatin ohjainkaapissa on myös liitäntä kattilan termostaatille. Kattilatermostaatti on normaali kaksoistermostaatti, jota käytetään ohjaamaan öljypoltinta.Kun kattilan lämpötila saavuttaa säädetyn arvon(max 95 C), niin se katkaisee virran kattilan puhaltimelta, mutta laddomatin latauspumppu jää päälle.Vedan systeemissä puhallin käynnistyessään avaa paineellaan vetoläpän ja kun puhallin sammuu, niin läppä menee kiinni.
Laddomatin sivuilla on selvät kaaviokuvat, miten se toimii ja myös Rican sivuilla samaiset kuvat, Rica kun myös myy Laddomaattia.Se etu tosiaan on, että latauspumppu lähtee aina päälle, kun savukaasut saavuttavat määritellyn lämpötilan, ei tule vahingossa kiehautettua pannua.
ja ruotsalainen tuote, eikä yhtään honompi kun kilpailijansa vaan halvempi.
meillä(lue vaimo, itse en myönnä:)) on pari kertaa unohtunut laittaa latauspumppun päälle, sillä seurauksella, että vedet tuli ulos.
Tietääkseni öljyllä lämmittäessä, ei kannata varaajaa lämmittää(osa lämmöstä menee hukkaan, eristykset saattavat varaajassa päästää lämpöä läpi jne, ilman varaajaa menee lämpö suoraan verkostoon). Minulla öljylämmitys on varaajan kautta ainut vaihtoehto tällähetkellä(en ole viitsinyt muuttaa, kun harvoin käytän öljyä).
Puilla varaaja lämpimäksi ja sitten öljypoltin ja käyntiin. En usko kuitenkaan, että vuorotellen on järkeä, en osaa sanoa hyötysuhteesta.
Vetoluukku käsitykseni mukaan kannattaa pitää kiinni, koska öljypoltin ottaa tarvitsemansa vedon itse polttimen kautta, haitasta en osaa sanoa.
Olen myös kuullut, että jotkut polttavat kaksoiskattilassa, kovilla pakkasilla, sekä puita, että öljyä, jos tehoo ei tahdo riittää.
Ehkä muilla on kokemuksia siitä.
kiitos vastauksesta, nyt ymmärsin toiminnan.
Yllättävän monella tuntuu olevan vielä käsikäyttöisiä venttiilejä ja käsin kytkettäviä pumppuja. Nuo ovat olleet mennyttä tekniikkaa jo lähes 30 vuotta myös omakotitaloissa. Samoin ovat olleet puun/öjyn/sähkön automaattiset yhteiskäytöt arkipäivää jo yhtä kauan. Ehkä sitä on sitten vaan säästetty.
Termomat on muuten Suomalaisen Hanatuotteen tekemä plagiaatti Ruottalaisesta.
automatiikka hoitamassa varaajan latausta?
Nyt olis jo aika herätä ja hankkia nuo Laddomatit tai Termovarit sekä latauspumpun ohjaus termostaattiohjauksella, ei niin vaikeeta ole.
Ei tartte juosta pannuhuoneessa kääntelemässä ventiileitä
Johtuu ehkä osaksi kustannus-syistä, osaksi tietämättömyydestä. Pitäähän kattilaan puitakin laittaa, samallahan sitä niitä kääntelee.