Moi! Minun 3,5-kuukautinen tyttöni suostui syömään tänä iltana tuttia. Hän söi useita kertoja tuttia muutaman minuutin kerrallaan. Jaksoimme iloita tästäkin saavutuksesta, sillä yleensä tyttö raivoaa, kiemurtelee ja sylkee tutin heti ulos.
Nyt te arvoisat tuttilasten äidit: imaisiko lapsenne tutin kerralla omakseen? Vai tapahtuiko oppiminen tutille vähitellen eli joka päivä syötiin pikkuisen enemmän.
Jos tyttö olisi ollut pahalla tuulella, tutin syönnistä ei olisi takuulla tullut mitään. Nyt hän oli hyväntuulinen ja ehkä vähän väsähtänyt.
Kirjoittakaa ja rohkaiskaa minua, että minunkin lapseni on vielä mahdollista oppia tutille vaikka noin "vanha" onkin.
Nyt te arvoisat tuttilasten äidit: imaisiko lapsenne tutin kerralla omakseen? Vai tapahtuiko oppiminen tutille vähitellen eli joka päivä syötiin pikkuisen enemmän.
Jos tyttö olisi ollut pahalla tuulella, tutin syönnistä ei olisi takuulla tullut mitään. Nyt hän oli hyväntuulinen ja ehkä vähän väsähtänyt.
Kirjoittakaa ja rohkaiskaa minua, että minunkin lapseni on vielä mahdollista oppia tutille vaikka noin "vanha" onkin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
vasta viiden kuukauden jälkeen tutin mussutuksen. Mielestäni tuttia ei kannata tyrkyttää, mutta itse tarjosin sitä nukkumaan mennessä, koska siinä hommassa se kyllä auttaa!
Tosin, ei se tutti nytkään aina kelpaa, mutta välillä väsyneenä tyttö sen ottaa ja mielestäni se rauhoittaa. Myös vaunuihin laittaessa tai kaukalossa autossa jos tulee huuto niin tutti saattaa kelvata (ehkä sen vuoksi kun ei pysty nyrkkiä tai jotain lelua pistämään suuhun).
En kuitenkaan tarjoa tuttia jos tyttö on tyytyväinen ilmankin.
Meillä mentiin taas askel eteenpäin. Tyttö kärttyili, ja kun annoimme tutin suuhun, niin siihen loppui kitinät. Kätsy kapistus! Nukahtaako lapsesi itsekseen sänkyyn tutti suussa?
Me tuossa pari-kolme viikkoa sitten (nyt 6kk) alettiin kokeilla siltä osin unikoulua, että yritetään nukuttaa vauvaa sänkyyn. Aikaisemmin kun oltiin kokeiltu, alkoi aina huutamaan välittömästi kun laski sänkyyn. Oli sitten kuinka uninen vain.
Yllätykseksemme nyt ei tapahtunutkaan niin, vaan jäi unikaverin (ja tutin) kanssa sänkyyn. No kitinä-älinä alkoi melko pian, mutta ei semmosta kunnon itkua. Sillä tavalla ollaan nyt menty nämä viikot. Käyn parin minuutin välein katsomassa ja laitan tuttia suuhun jos huolii. Yleensä huolii vasta kun on ihan nukuksissa. Yleensä uni tulee noin puolen tunnin päästä. Se puoli tuntia on kuulemma semmonen jonkinlainen raja, että jos sittenkään ei oo yhtään uninen niin pitäs ottaa pois sängystä ja yrittää myöhemmin uudestaan. Siis neuvolan ohjeita. Saattoi olla myös Mannerheimin lastensuojeluliiton unikouluoppaassa.
varmaankin samoihin aikoihin kuin teillä. Nyt syö tuttia oikeastaan vain nukkumaan mennessään eikä sitä kaipaa juuri muulloin, suuhun laittaa kyllä jos sattuu jostakin käsiin. Poika on nyt yksi vuotias ja on mennyt "itse" nukkumaan tutin kanssa jo viime keväästä. Meillä oli iltaisin univaikeuksia ja nukutin pojan usein rinnalle ja siitä sänkyyn. Siitä pikku hiljaa sitä kautta jäi rintanukutus pois ja nukkumaan mentiin tutin kanssa.Luulen ettei poika olisi tuttia oppinut syömään ellei häntä siihen olisi "pakotettu".
Meillä poika oppi kyllä heti tutin syömisen salat kun sairaalasta kotiuduttiin. Nyt 1-vuotiaana ollaan alettu jo reilusti vähentään tutin syöntiä ja yleensä poika kaipaileekin sitä vain nukkumaan mennessään ja autoillessamme.
Varsinkin pimeällä meidän perheen automatkat olisi ihan tuskaa jos tuttia ei olisi saatavilla...
Meillä luovuttiin juuri tutista, kun siitä tuli iso riesa. Sitä sai olla koko ajan tuppaamassa takaisin suuhun, erityisesti pitkin öitä. Poika ei ole reagoinut tutin poistamiseen juuri mitenkään, kun ei ole neljän kuukauden kypsään ikään mennessä ehtinyt siihen juurikaan rakastua.
Miksi tuttia kannattaa ottaa ollenkaan käyttöön vanhemmalla lapsella? (Ekojen kuukausien aikana vauvan luontainen imemisen tarve on suuri, mutta sittenhän se vähenee, eikä tutilla ole enää samaa merkitystä.)