Sydämen kapina

Tänään suljin sydämeni oven ja lukitsin sen.
Lopullisesti.
Liian kauan annoin vieraiden tuulien
puhaltaa avatuista ovista.
Liian kauan annoin vieraiden käydä ovestani sisään nauramassa ahdasta huonettani ja sen
yksinkertaista ja köyhää kalustusta.

Nyt suljen oven.
Enkä avaa sitä enää.

Mutta ikkunan, sen avaan...
ja annan uusien tuulien puhaltaa siitä sisään.
Ja aurinko valaisee köyhän huoneeni kullallaan
ja itse istun kullattuun juhlatuoliini
ja juon sädehtivää juhlajuomaa
juhlistaakseni päivääni
jolloin päätin pukeutua omiin vaatteisiini.
5324
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

En tiedä, kumpaa runosi oli enemmän, surumielinen vai seesteinen - vai sekä että. Ehdottoman hieno joka tapauksessa, vähän liiankin hieno tänne.

Äänestä
  • Hei tee.
    Runoilla on aina oma syntytarinansa. Niin tälläkin. "Runoni" ei omasta mielestäni ole surumielinen eikä seesteinen. Olin erittäin kiukkuinen kirjoittaessani sitä)) ja kiukkuun oli omasta mielestäni syytäkin. Siitä johtuu runon nimi. Joskus kapinavaihe elämässä voi puhjeta myöhemmälläkin iällä )).
    Mutta kiitos ystävällisestä kommentistasi. Sinä jaksat kannatella tätä hataraa "runosieluani" sanoillasi.

    Äänestä

  • Annanen kirjoitti:

    Hei tee.
    Runoilla on aina oma syntytarinansa. Niin tälläkin. "Runoni" ei omasta mielestäni ole surumielinen eikä seesteinen. Olin erittäin kiukkuinen kirjoittaessani sitä)) ja kiukkuun oli omasta mielestäni syytäkin. Siitä johtuu runon nimi. Joskus kapinavaihe elämässä voi puhjeta myöhemmälläkin iällä )).
    Mutta kiitos ystävällisestä kommentistasi. Sinä jaksat kannatella tätä hataraa "runosieluani" sanoillasi.

    Oikein kaunis runo totta tosiaan =D

    Äänestä

hieno runo!

Äänestä

Briliantti ja x6x6 huomiostanne. Mukava, kun piditte )).

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Annanen kirjoitti:

Tänään suljin sydämeni oven ja lukitsin sen.
Lopullisesti.
Liian kauan annoin vieraiden tuulien
puhaltaa avatuista ovista.
Liian kauan annoin vieraiden käydä ovestani sisään nauramassa ahdasta huonettani ja sen
yksinkertaista ja köyhää kalustusta.

Nyt suljen oven.
Enkä avaa sitä enää.

Mutta ikkunan, sen avaan...
ja annan uusien tuulien puhaltaa siitä sisään.
Ja aurinko valaisee köyhän huoneeni kullallaan
ja itse istun kullattuun juhlatuoliini
ja juon sädehtivää juhlajuomaa
juhlistaakseni päivääni
jolloin päätin pukeutua omiin vaatteisiini.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu