Meillä on tilanne tämä; Naimisiin menoa ja häitä ollaan suunniteltu aika kauan. Tarkoitus oli pitää vajaan 100 hengen tanssihäät. Siis ihan perinteiset. Nykyinen tilanne on sellainen, ettei me voida oikein toteuttaa suunnitelmaa. Toisen puolen suku ei enää hyväksy liittoa. Tai ei ole koskaan hyväksyny, mutta nyt se on ilmoitettu selkeästi. Joten emme näe, että voisimme pitää häät, jossa on vain toisen puolen suku. Nyt ollaan mietitty vaihtoehtona kaksistaan naimisiin menoa tai ihan muutaman ihmisen kera. Ulkomaitakin ollaan mietitty.
Mä vain epäilen, että mä petyn jos me tehdään noin. Eihän sen juhlan pitäisi olla pääasia, eikä se olekaan, mutta se on silti jotain mitä mä olen kauan halunnut.
Mä yritän näyttää miehelleni, että kaikki on kunnossa, mutta silti mä salaa suren jo nyt. Mä pelkään, että hääpäivänä en enää pysty pidättelemään itkuani.
En viitsisi asiasta puhua miehellenikään, koska hän tuntee jo muutenkin syyllisyyttä tilanteesta. Ja vaikka mä tiedän, että se on väärin, mäkin tunnen, että tilanne johtuu miehestäni.
Mä haluan päästä yli tästä omasta surkuttelustani ja astua avioon hänen rinnallaan. Mutta haluaisin osata olla onnellinen sen tapahduttua.
Mä vain epäilen, että mä petyn jos me tehdään noin. Eihän sen juhlan pitäisi olla pääasia, eikä se olekaan, mutta se on silti jotain mitä mä olen kauan halunnut.
Mä yritän näyttää miehelleni, että kaikki on kunnossa, mutta silti mä salaa suren jo nyt. Mä pelkään, että hääpäivänä en enää pysty pidättelemään itkuani.
En viitsisi asiasta puhua miehellenikään, koska hän tuntee jo muutenkin syyllisyyttä tilanteesta. Ja vaikka mä tiedän, että se on väärin, mäkin tunnen, että tilanne johtuu miehestäni.
Mä haluan päästä yli tästä omasta surkuttelustani ja astua avioon hänen rinnallaan. Mutta haluaisin osata olla onnellinen sen tapahduttua.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Nyt ryhtiä! Se ei ole yhdestä suvusta kiinni! Jos haluatte häät, järjestätte juuri sellaiset häät kuin itse haluatte. Jos toinen puoli sukua ei tule paikalle, niin omapa on häpeänsä. Tuskin kuitenkaan haluatte häihinne irvistelevää hääkansaa? :) Kutsukaa sen sijaan paljon kavereita, jotka todella haluavat juhlia kanssanne!
Ihan turha on mökötellä moista. Järjestätte häät, ja ne tulevat, jotka tulevat. Ei muutaman yrmynaamaisen sukulaisen puuttuminen pilaa juhlianne!
Tietenkin järjestätte sellaiset häät kuin haluatte! Ei kannata antaa sukulaisten tehdä kiusaa teille, hääjärjestelyiden muuttaminen olisi voitto suvaitsemattomuudelle ja vihanpidolle. Niuhoon sukuun syntyminen ei ole mikään syy pitata elämäänsä.
Meidänkin häissä oli vain toisen puoli suvusta ja paljon kavereita. Kivaa oli.
olen samaa mieltä muiden kanssa !
järjestätte sellaiset häät kuin haluatte. kutsutte ketä haluatte ja pyydätte ilmoittautumiset ajoissa. sen jälkeen voitte mitoittaa tarjoilut yms tulijoiden mukaan. sieltä suvaitsemattomasta suvusta saattaa joku yllättää ja ilmoittautuakin mukaan. ellei, se on heidän häpeänsä. eivät pääse ainakaan ikinä sanomaan ettei olisi kutsuttu.
heittäkää pallo sukulaisille ja katsokaa kuka ottaa kopin ja kuka jättää ottamatta.
ajattele, jos jätätte koko häät järjestämättä - onko se reilua niitä sukulaisia kohtaan, jotka mielellään juhlistaisivat tilaisuutta kanssanne ?
musta tuntuu, että se olisi aika nolo tilanne puolisolleni koko häät, vaikka ei se suvustaan vastuussa olekkaan. Siksi yritän päästä eroon omista haaveistani.
Miksi ihmeessä se olisi puolisollesi nolo tilanne? Luulen kyllä, että sieltä nihkeämmästäkin suvusta muutama ilmaantuu paikalle, jos vaan kutsutaan. Ja kirkossa voi hyvin ohjeistaa kavereita istumaan siellä vähemmän ahtaalla puolella ;)
Kysy nyt edes mieheltäsi!
Me ollaan puhuttu sen verran asiasta, että tiedän puolisoni häpeilevän tilannetta. Tiedän, että osa suvusta tulisi paikalle, mutta puolisoni vanhemmat ei. Sen he ovat tehneet selväksi. Tästä syystä puolisoni ei halua kutsua koko sukua, koska joutuisi selittelemään. Enkä mä voi siinä painostaakaan.
Taitaa olla ainoa ratkaisu, että mä nyt vain hyväksyn tämän tilanteen. Siihen jos jollain olis toimivia neuvoja niin ne olis enemmänkin kuin tervetulleita.
Harmi, että puolisosi ottaa tilanteen niin raskaana ettei halua suunnittelemianne häitä.
Meillä minun puoli suvusta loisti poissaolollaan, mutta itse en kokenut sitä noloksi. Minä olin asiallisesti kutsunut heidät kaikki. Ei ollut mielestäni minun häpeä, jos jättivät saapumatta.
En joutunut selittelemäänkään. Käsittääkseni vieraille jäi aika paljon epäselväksi kuka nyt olikaan kenelle sukua ja kuka ei. Olimme laatineet istumajärjestyksen, joka suloisesti sekoitteli sukua, tuttuja ja kavereita keskenään.