Nyt haen täältä vertaistukea:
Sain tänään kuulla, että avopuolisoni kärsii masennuksesta. Häneltä on opintotuki katkaistu suorittamattomien opintojen vuoksi, jotka taas johtuvat juurikin tuosta masennuksesta.
Ei ole uskaltanut kertoa tätä minulle, ja tilanne on vaan pahentunut. Hän panikoi, kun meillä on laskuja todella paljon ja ei saa mitään aikaseksi ja ei osaa hoitaa mitään asioita.
Sanoin että huolehtii nyt vaan siitä, että saa ajan lääkärille ja apua masennukseensa, ja minä
hoidan raha-asiat. Sainkin sossusta ajan jo tälle viikolle, josta voin käydä hakemassa meille toimeentulotukea.
Miten parhaiten pystyisin tukemaan kultaraukkaani tästä eteenpäin? Onko jollain kokemuksia
samantyylisistä tilanteista?
En halua olla liian päällekäyvä, mutta haluan tietää missä mennään ja haluan että HÄN tietää että välitän. Vaikeaa löytää raja... mistä voi kysellä ja mistä ei.
Hän on hyvin tunteilla elävä mies, taiteilijaluonne, hänelle arkielämä on vaikeaa. minä käytännön organisoinnin hallitseva ja realistinen ajattelija.
Sain tänään kuulla, että avopuolisoni kärsii masennuksesta. Häneltä on opintotuki katkaistu suorittamattomien opintojen vuoksi, jotka taas johtuvat juurikin tuosta masennuksesta.
Ei ole uskaltanut kertoa tätä minulle, ja tilanne on vaan pahentunut. Hän panikoi, kun meillä on laskuja todella paljon ja ei saa mitään aikaseksi ja ei osaa hoitaa mitään asioita.
Sanoin että huolehtii nyt vaan siitä, että saa ajan lääkärille ja apua masennukseensa, ja minä
hoidan raha-asiat. Sainkin sossusta ajan jo tälle viikolle, josta voin käydä hakemassa meille toimeentulotukea.
Miten parhaiten pystyisin tukemaan kultaraukkaani tästä eteenpäin? Onko jollain kokemuksia
samantyylisistä tilanteista?
En halua olla liian päällekäyvä, mutta haluan tietää missä mennään ja haluan että HÄN tietää että välitän. Vaikeaa löytää raja... mistä voi kysellä ja mistä ei.
Hän on hyvin tunteilla elävä mies, taiteilijaluonne, hänelle arkielämä on vaikeaa. minä käytännön organisoinnin hallitseva ja realistinen ajattelija.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mutta erään läheisen mielenterveysongelmien vuoksi ostin kirjan löytääkseni vinkkejä asiaan.
En ole ennättänyt kuin vähän selailla vasta. Mutta olemassa on kirjojakin aiheeseen, mm. tämä:
YHDESSÄ YKSIN? Mielenterveysongelma parisuhteessa ja perheessä (Jari Koskisuu, Tarja Kulola, Edita 2005)
"Kirja perustuu elämäntarinoihin, joissa perhettä on kohdannut toisen puolison vakava, pitkäkestoinen mielenterveysongelma."
Ihan hyvältä vaikuttaa kirja..
Toivon että löydät jostain apua tilanteeseenne. Ja ehkäpä joku kohtalotoverikin tänne ilmaantuu.
Hyvää laskiaistiistaita :)
elämällä siinä vierellä: kuuntelemalla, olemalla tavoitettavissa ja läsnä sekä kertomalla, että välität.
Voit lisäksi auttaa häntä ihan arkipäivän rutiinien hoitamisessa. Masentuneelle siitä on suurta apua.
Masentuneelle ei kannata "työntää" liikaa uusia ajatuksia tai kehottaa tekemään sitä tai tätä. Paras tuki tulee todella siitä kuuntelemisesta ja läsnäolon tunteesta: siitä, että välittää.
Voisiko parempaa neuvoa antaa. Edellinen kirjoittaja kiteytti hienosti sen, mikä on tärkeintä. Masennuksesta jo lähes toipuneena voin allekirjoittaa kaiken. Vielä: ole lähellä, mutta anna tilaa. Masis kyllä kömpii sieltä kolostaan, kun sen aika on.
Vaatii voimia myös Sinulta, AP, mutta palkinnot jaetaan loppupeleissä. Toivon teille myötätuulta ja kevätaurinkoa! Muista huolehtia myös omasta jaksamisestasi.
hänen yäpuolelleen.
Kulta-raukka, säälittelevän kuuloista. Ja sääli masentaa.