Mistä tekijä kaivolle?

Täällä niin monesti parjattu ympäristöministeriö on tuottanut infoa hyvästä kaivosta. Löydät ympäristöministeriön sivustot ja printatut ja nettijulkaisut googlettamalla vaikka sanoilla kaivo-opas, tai hyvä kaivo.

Varsinkin jos joudut käyttämään erikoistumatonta kaivurimiestä kaivon tekoon, niin sinun pitää itse tietää hyvän kaivon yleisperiaatteet ja teknisistäkin ratkaisuista: vähän maaperäoppia jotta läydät jätevesiltä ja pintavesiltä suojatuimman paikan, ja pystyt arvioimaan pohjaveden korkeutta = kaivon syvyyttä. Vähän kaivamisesta, että osaat arvioida millaisilla leikkauksilla kaivetaan, että on turvallista ja että päästään tarvittaessa riittävän syvälle. Pitää myös tiedostaa, että on erikseen juomavesikaivonrenkaita ja likavesikaivon renkaita, ja että ne asennetaan erilailla, että ylimmät rengasvälit tiivistetään ja millä, että pintavesien valuminen estetään ja miten jne. Millaisia kansia ja routaeristyksiä, tuuletuksia, radonin poistoja, mitä on mangaani ja miten käyttäytyy rauta, ...

hyviä vinkkejä kirjoitti:

Täällä niin monesti parjattu ympäristöministeriö on tuottanut infoa hyvästä kaivosta. Löydät ympäristöministeriön sivustot ja printatut ja nettijulkaisut googlettamalla vaikka sanoilla kaivo-opas, tai hyvä kaivo.

Varsinkin jos joudut käyttämään erikoistumatonta kaivurimiestä kaivon tekoon, niin sinun pitää itse tietää hyvän kaivon yleisperiaatteet ja teknisistäkin ratkaisuista: vähän maaperäoppia jotta läydät jätevesiltä ja pintavesiltä suojatuimman paikan, ja pystyt arvioimaan pohjaveden korkeutta = kaivon syvyyttä. Vähän kaivamisesta, että osaat arvioida millaisilla leikkauksilla kaivetaan, että on turvallista ja että päästään tarvittaessa riittävän syvälle. Pitää myös tiedostaa, että on erikseen juomavesikaivonrenkaita ja likavesikaivon renkaita, ja että ne asennetaan erilailla, että ylimmät rengasvälit tiivistetään ja millä, että pintavesien valuminen estetään ja miten jne. Millaisia kansia ja routaeristyksiä, tuuletuksia, radonin poistoja, mitä on mangaani ja miten käyttäytyy rauta, ...

Otamme vain pesuveden kaivosta. Ns. ruokavesi tuodaan kaupungista kanistereilla.

Syksyllä kaivo meni täyteen pintavettä. Siitä on humus yms. laskeutunut talven aikana. Pohjalta kun pumppaan keväällä puoli kaivollista vettä pois, tulee taas kirkasta.

Muuan2 kirjoitti:

Otamme vain pesuveden kaivosta. Ns. ruokavesi tuodaan kaupungista kanistereilla.

Syksyllä kaivo meni täyteen pintavettä. Siitä on humus yms. laskeutunut talven aikana. Pohjalta kun pumppaan keväällä puoli kaivollista vettä pois, tulee taas kirkasta.

Kun tekee varman päälle isoilla renkailla ja syvän kaivon niin ongelmaksi tulee jopa veden liian suuri määrä ja hidas kierto. Joutuu koko ajan käyttämään pitkään seisonutta vettä, kun nopeampi kierto pitäisi veden raikkaana. Jos tietää pohjaveden tason, niin voi mitoittaa vesitilan sellaiseksi, että se ei kulutushuippunakaan lopu kesken, ja vesikerrosten veden anto riittää pitämään vedenpinnan pumpun oton yläpuolella. Ei tiedettä, mutta arkijärkeä ja osaamista.

tehdä liian isoa kirjoitti:

Kun tekee varman päälle isoilla renkailla ja syvän kaivon niin ongelmaksi tulee jopa veden liian suuri määrä ja hidas kierto. Joutuu koko ajan käyttämään pitkään seisonutta vettä, kun nopeampi kierto pitäisi veden raikkaana. Jos tietää pohjaveden tason, niin voi mitoittaa vesitilan sellaiseksi, että se ei kulutushuippunakaan lopu kesken, ja vesikerrosten veden anto riittää pitämään vedenpinnan pumpun oton yläpuolella. Ei tiedettä, mutta arkijärkeä ja osaamista.

Pumppu tyhjentää kaivon puolessa tunnissa, jos on tarpeen. Vedenvaihto on siis helppo homma.

Aamulla pinta on taas entisellään. Kaivo on kyllä hyvä. Vesi ei haise edes keitettäessä.

Vaikka oli kuiva aika, minun kaivooni tuli vettä sellaisella vauhdilla, että piti kiireesti laittaa renkaita, ettei monttu sorru sisään.

Kyllähän noin tehdään esim. Salpausselän seudulla. Rakennellaan kaivo kaikessa rauhassa ja odotellaan vedentulon alkamista.

Muuan2 kirjoitti:

Vaikka oli kuiva aika, minun kaivooni tuli vettä sellaisella vauhdilla, että piti kiireesti laittaa renkaita, ettei monttu sorru sisään.

Kyllähän noin tehdään esim. Salpausselän seudulla. Rakennellaan kaivo kaikessa rauhassa ja odotellaan vedentulon alkamista.

noissa ohjeissa onkin tuo pintakerrosten teko ja kallistukset kun usein hyvä kaivovesi pilataan sillä, että jätetään yksi rengas ostamatta ja pintamaa viettää kaivoon päin jolloin sadevedet pääsee suoraan kaivoon.

ja kyllä nuo alemmat kerroksetkin suunnilleen noin saa tehtyä kun laittaa alimman renkaan ja kaivurilla sinne sisälle hieman hiekkaa ja sen jälkeen nostaa hiukan sitä rengasta jolloin sitä hiekka menee renkaan alle.

Tiedän paikan missä kaivo jouduttu kaivamaan siten, että renkaiden sisältä kaivettiin käsipelillä maa-aines pois ja kaivonrenkaat painuivat melkein itsellään maahan, tarvittaessa autettiin painamalla kaivinkoneenkauhalla.

Rakennusmies kirjoitti:

noissa ohjeissa onkin tuo pintakerrosten teko ja kallistukset kun usein hyvä kaivovesi pilataan sillä, että jätetään yksi rengas ostamatta ja pintamaa viettää kaivoon päin jolloin sadevedet pääsee suoraan kaivoon.

ja kyllä nuo alemmat kerroksetkin suunnilleen noin saa tehtyä kun laittaa alimman renkaan ja kaivurilla sinne sisälle hieman hiekkaa ja sen jälkeen nostaa hiukan sitä rengasta jolloin sitä hiekka menee renkaan alle.

Tiedän paikan missä kaivo jouduttu kaivamaan siten, että renkaiden sisältä kaivettiin käsipelillä maa-aines pois ja kaivonrenkaat painuivat melkein itsellään maahan, tarvittaessa autettiin painamalla kaivinkoneenkauhalla.

Minulla menee suurilla sateilla pintavesi kaivoon pohjalta lukien toisen ja kolmannen renkaan välistä. Vesi imeytyy peltoon ja sitä kautta kaivoon.
Ei kai kukaan niin tyhmä ole, että jättää ylimmän renkaan maanpinnan tasalle.

Eipä tuo pintavesi suuremmin haittaa. Vanhan pumppuoppineen aika kuluu mukavasti vesien kanssa läträtessä.

vettä löydä vaikka minkälaisia taikakaluja käyttää. Parempi vaan kun suon reunaan kuopan tempasee niin johan vettä piisaa.

Voihan sen viinapullon juoda itsekin tai kaivurimiehen kanssa, ei siinä varpumiestä tarvita, ellei hän satu muuten olemaan hauska tarinaniskijä. Varpujen ja rautakankien kanssa leikkiminen on perinnehupailua, jolla ei ole mitään tekemistä maaperässä olevien vettäläpäisevien ja -läpäisemättömien kerrosten kanssa.

Minä olisin kaivattanut kaivon kauemmas mökistäni, mutta kaivurikuski sanoi, että eiköhän vesi tule lähempääkin.
Paikka tosin oli otollinen kaivolle, kauttaaltaan.

Teetin uuden kaivon 2000-luvun alun kuivuusvuoden jälkeen maaliskuussa. Paikallinen kylän kaivurimies viipyi maanantai-aamulla 3 tuntia ja kaivon renkaat olivat paikoillaan (kunnon tarraimet hänellä oli). Tunti vielä sorastukseen, täyttämiseen ja kaivumaiden muotoiluun kummuksi - siinä kaikki.
Renkat olivat 1 metrin korkuisia (850 kg/kpl)ja niitä ladottiin päälletysten 6 kpl. Itse kaivon pohja on n. 5 m syvällä ja viimeinen metri on maan päällä puoliksi kummun sisällä.
Vesi on kirkasta ja sitä riittää.

Jos otat pienen kaivurin, niin tulee aika iso aloituskuoppa jotta kaivuri yltää kuuteen metriin. Malli on melkoinen monttu, se täytetään renkaiden asennuksen jälkeen.
Muutaman tunnin homma yleensä, mutta ihan paikasta ja maaperästä kiinni.
Noista muovisista tie / rumpuptkista en tiedä... Jos juomavedeksi, niin pitäisi olla elintarvikelaatua.