Rankka Päivä

Viimein pääsin tänne asti
omaan synkkään sänkyyni
riisuin tuon kaiken saastan
tähän sängyn pohjalle ja nyt
on mieleni valmis - alasti

On vuoden synkin päivä
tulimeri polttaa rinnassani
kuolon kiduttava ääni korvissa
silmäni sirissä
sänky kyyneleitä täynnä
painavia jalkojani myöten lirissä

On lippuni puolitangossa
tullessani katsoin itseäni peilistä
kuin vainajaa omissa hautajaisissani
jonka sielu kirkuu vielä luurangossa

Rikki on mielen kattoni jiiri
pakkastuuli talooni kiiri
ja nyt pyörii
kuin tuuliviiri
hullun lailla sekaisin kuin
kärähtänyt sähköpiiri

Tässä sängyssä
murheitteni vettyvässä
valtakunnassa
keskellä epätoivoisen
tahdonvoiman
on sydän särkynyt
kuin murrettu näkkileipä

Ei toivoa paremmasta
näen nämä murheeni
nyt niin alastomana
haavoitettu ja särkynyt
kuin pommitettu kaupunki
vailla auttajaa, vailla toivoa
on mies tässä, sängyssä vettyvässä

Tästä enää tuskin nousen
sillä eilen tein
maailman pahimman teon
ammuin myrkkyjousen
läpi oman sydämeni
ja tunteeni sinuun kuolivat
1113
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Runosi on täyttä tunnetta. Päällimmäisenä esiin pilkistää epätoivo. Monenlaisia kuvia hautajaisista pommitettuun kaupunkiin. Näkkileipä on aika hellyttävä. Lopun selitys on paikallaan. Se on kaunis.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Mystico kirjoitti:

Viimein pääsin tänne asti
omaan synkkään sänkyyni
riisuin tuon kaiken saastan
tähän sängyn pohjalle ja nyt
on mieleni valmis - alasti

On vuoden synkin päivä
tulimeri polttaa rinnassani
kuolon kiduttava ääni korvissa
silmäni sirissä
sänky kyyneleitä täynnä
painavia jalkojani myöten lirissä

On lippuni puolitangossa
tullessani katsoin itseäni peilistä
kuin vainajaa omissa hautajaisissani
jonka sielu kirkuu vielä luurangossa

Rikki on mielen kattoni jiiri
pakkastuuli talooni kiiri
ja nyt pyörii
kuin tuuliviiri
hullun lailla sekaisin kuin
kärähtänyt sähköpiiri

Tässä sängyssä
murheitteni vettyvässä
valtakunnassa
keskellä epätoivoisen
tahdonvoiman
on sydän särkynyt
kuin murrettu näkkileipä

Ei toivoa paremmasta
näen nämä murheeni
nyt niin alastomana
haavoitettu ja särkynyt
kuin pommitettu kaupunki
vailla auttajaa, vailla toivoa
on mies tässä, sängyssä vettyvässä

Tästä enää tuskin nousen
sillä eilen tein
maailman pahimman teon
ammuin myrkkyjousen
läpi oman sydämeni
ja tunteeni sinuun kuolivat

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu