Tulevaisuudessa tarkoitus rakentaa 1 1/2 kerroksinen "kivitalo". Ha alle 200m2. Tontti, liittymät ja maatyöt on jo ok. Niihin meni alle 10000e. Toivon alle 200000e budjetilla selviävän jatkosta. Edulliset pintamateriaalit sisälle.
Mikä harkko tai tiili on hinta/laatusuhteeltaan kestävin ja helpoin. Ja mielellään jotain todella kestävää.
Kosteisiin tiloihin lattialämmitys sähköllä. Leivinuuni ja takka myös osittain tulossa lämmönlähteeksi talvisin, kun polttopuuta saan itse tehtyä omista puista. Miten lämmitys kannattaa toteuttaa muihin tiloihin? Ja ilmanvaihto? Mielessä käynyt ilmalämpöpumppu...
Mikä harkko tai tiili on hinta/laatusuhteeltaan kestävin ja helpoin. Ja mielellään jotain todella kestävää.
Kosteisiin tiloihin lattialämmitys sähköllä. Leivinuuni ja takka myös osittain tulossa lämmönlähteeksi talvisin, kun polttopuuta saan itse tehtyä omista puista. Miten lämmitys kannattaa toteuttaa muihin tiloihin? Ja ilmanvaihto? Mielessä käynyt ilmalämpöpumppu...
Vastaukset 36
Vanhimmat
...kivitalo syntyy 300 mm uretaanieristeharkosta muuraamalla tai virolaisesta 375 mm "siporexista" ohutsaumamuurauksena. Muurarit työsuhteisina tai pelkkä työurakka joltain muurausporukalta.
Kivitalokauppiaat tietysti ryntää vastaamaan yhtä sun toista omajohtoisuuden riskeistä ja varmuudesta, että ryssit paketin kalliimmaksi kuin kivitalopaketti olis, mutta samallahan he tulevat tunnustaneeksi, että lähtökohdiltaan omajohtoinen on edullisempi - ei vaan pidä ryssiä ;-D
pärjää hinnassa vaika itse latoisi ja valaisi???
...ei ole kovin hyviä työmenekkitietoja ladottavasta valueristeharkosta, mutta nykytiedoillani se ei olisi kovin edullinen ratkaisu.
Vielä eilen ajattelin rakentaa taloni 350 lämpöharkoista (tosijuttu) kun ajattelin sen olevan melko järkevä lämpö arvoiltaan ja hinnaltaan. Nyt aloin selailemaan tätä palstaa ja taitaa totuus olla että sille paremmalle U arvolle muodostuu hintaa turhakseen. Taitaisi mennä kaukolämmollä kymmeniä vuosia ennenkuin alkaa rahallista etua siitä saamaan. Vai mitä olet mieltä Rauno?
Aloin nyt myös lukemaan lisätietoa tuosta viron siporexista kun siitä mainitsit, Aerocia varmaankin tarkoitit? Vaikuttaa myös järkevältä kaikinpuolin. Jos sinulla on aikaa selostaa lyhyesti hyvät ja huonot puolet noista niin olisin kovin kiitollinen. Kumpikohan mahtaa muuten olla edullisempi vaihtoehto? Ruonkomateriaali päätös pitäisi tehdä kuukauden kuluessa. 380mm jämäkkä harkosta olen talon muurannut joten leca harkko luonnistusi hyvin sen takia mutta Siporex tuskinkaan on sen hankalampi kun itse tekee...
...että energiansäästöinvestointien kannattavuus on heikohko.
Aerrock seinä tulee - hintoja kyselin puolisen vuotta sitten - seinämateriaalien osalta selkeesti halvemmaksi kuin eristeharkko, mutta täytyy muistaa se, että Aerrockin yhteydessä joudutaan kompensaatiomenettelyyn - vahvistamaan muiden rakenteiden eristävyyttä.
Aerrock- tai Siporex-talon suurin heikkous on seinän kuivatusongelmat - näin ainakin väitti yksi haastattelemani rappari. Oma kokemukseni ko. materiaalista on vähäinen.
Kun aikanaan laskeskelin lammi-harkkoilla paksumman harkon lisäkustannuksen takaisinmaksuaikaa, niin meidän talossamme RakMk D5 perusteella ja sen aikaisilla sähkönhinnoilla laskettuna eristävämpään harkkoon tehty lisäinvetointi olisi kuoletettu hieman vajaassa 20 vuodessa. Yösähköllä. Ja tuolloin tuosta matalaenergiaharkosta oli vieläpä jonkinlainen tutustumistarjous. Muita (esim mahd. lisääntyneet rahdit tai mahd lisätyökulut) en tuossa huomioinut.
Eli kovinkaan kannattavaa tuo seinän lisäeristäminen ei ole varsinkaan lämpöpumpputaloissa. Toinen asia sitten on matalaenergiaharkon mielikuvien kautta mahdollisesti talolle tuleva lisäarvo esimerkiksi siinä tilanteessa, jos talo myydään.
Miten olet laskenut investointien takaisinmaksuajan? Oletettavasti sähkön hinta tulee nousemaan tulevaisuudessa merkittävästi enemmän, kuin aiempi kehitys antaisi ymmärtää. Eli investointien takaisinmaksuajat ovat tämänpäivän tietämyksen mukaan aikalailla pessimistisiä arvioita.
...käyttänyt rakenteiden kuoletusaikana 50 vuotta. Ihan yhtä perinteisesti mun tapani arvioida investointien kannattavuutta on investoinnin tarjoama sijoitetun pääoman tuottoprosentti tuona pitoaikana.
Suurin osa rakenteisiin tehtävistä energiansäästöinvestoinneista tuottaa "ykkösprosentteja" - harvat reilusti ylikeskimääräisen inflaatiovauhdin.
paljon, että LAmmin rakentajana en usko, että on kustannustehokain ratkaisu.
teet rungoltaan selkeän mallisen talon, halkaistu sokkeli, muurari tiilipalkalla ja apumiehet tuntipalkkalla, hommaat itse telineet ja myllyn, tai sitten kilpailutat ja otat muuraustyöt kokonaisurakalla, poltettu reikätiili sekä runkoon että julkisivuun, villoitat itse kun runko muurattu jne.
tulee hyvä ja halapa
pääasiassa itse rakennettuun pienehköön Sipotaloon. On ensimmäinen talonrakennusprojektini ja näyttäisi onnistuneen ilman kovin suuria munauksia. Tuli tehdyksi massiivinen rakenne, eikä ollut tietoa tuosta Viron vaihtoehdosta.
No, paikallinen (Tampere) Sipon suunnittelija on ollut miellyttävä yhteistyökumppani ja tehtaan toimituspaketti ja toimitusten täsmällisyys ovat olleet esimerkilliset. Näin amatöörinä taitaisin tehdä saman valinnan nytkin.
Muuten, minusta nykyiset rakennusvaatimukset menevät jo liian pitkälle ja hyödyttävät ennen kaikkea teollisuutta ja kauppaa. Veikkaan että toteutuksen huolellisuudella on suurempi merkitys talon lämpötalouden kannalta kuin ylimitoitetuilla seinä tai eristepaksuuksilla. Olisi mielenkiintoista tehdä talo vapaa-ajan asunnon kriteereillä ja mitata energian kulutukset ensin ja vasta sitten ryhtyä lisätoimenpiteisiin jos on aihetta ja/tai viranomaisilla keinoja painostaa riittävästi.
Pystytytkö itse rungon? Kai siinä yksi apuri tarvitaan? Vai olisko sinulla joku porukka tai muurari töissä?
Siksi kyselen kun pitäisi kanssa alkaa sipotaloa pirkanmaalla pystyttämään. Eli kaikki vinkit ovat tervetulleita
puolen päivän talonrakennuskurssilla Ikaalisten tehtaalla. Siellä järjestetään muutamia kertoja vuodessa moisia kursseja. Meilläkin (siis vaimon kanssa) oli kurssille mennessä vielä ajatuksissa massiivuhirsitalo, mutta kurssilta palatessa oli runkomateriaali muuttunut. Ratkaisevana tekijänä oman työn osuus, Sipon eduksi.
Pari henkilöähän siihen seinien tekoon on sopiva porukka. Meillä oli pienet ammattiporukat laittamassa välipohjan ja yläpohjan puolitoista kerroksiseen taloon.
mutta hyvästä kaukana.
M.Postin kautta / vinkeillä? Eli siis teit itse rungon muutoin paitsi väli/yläpohjat? Oliko pitkä projekti olen käynyt taannoin saman kurssin. Olen siinä käsityksessä että muuraus sinänsä on melko helppoa mutta vaatii amatöörinä aikaa. ja sitä välttämättä ei mielinmäärin ole...
Ensinnäkin pitää nostaa hattua Rauno Kangakselle. Hyvin olet asioista selvillä kun nyt näitä keskusteluja lukenut.
mita tuo kuivatusongelma tarkoittaa. sitäkö että ulkopuolinen rappauskerros ei läpäise tarpeeksi vesihöyryää ja kuivata siporex-harkkoa.
Mistä materiaalista sinun talosi on tehty?
...perustui täysin yhden ainoan rapparin - tosin hyväksi mainostetun - lausuntoon eli tämä ei ole nyt mun mitenkään tieteelliseen dataan perustuva lausunto, vaan enempikin kuulopuheiden toistoa:
Sipo-talon ongelmana on ensisijaisesti se, että ulkoseinän rappauskuivaksi kuivatteluun ei suomalainen ilmasto suo riittävän pitkiä jaksoja riittävän alhaista ilmankosteutta.
Toivottavasti joku luotettava taho todistaa muuta tai tuon oikeaksi (asiattomuuksia nimimerkkien suojasta suoltavia ei lasketa ;-)
...on kellarin osalta muurattu kevytsoraharkoista (UEH-300) ja siihen päälle tehtiin paikallavalulaatta. Kivikellarin päällä sitten kohoaa puurunkoinen ja puuverhottu talo tiilikattoisena. Taloon tulee kaukolämpö, juokseva vesi ja sähkötkin. Ihan perustalo siis.
Kaikilla harkkotaloilla on sama kuivatus ongelma joka ratkeaa sillä että rappaus tehdään vasta yhden lämmityskauden jälkeen. Syyt miksi liian aikaisin ei kannattaisi rapata ovat:
1) Rappaukseen saattaa kertyä ensimmäisenä talvena liikaa kosteutta jos harkoissa on ylimääräistä rakennekosteutta jäljellä. Tämä taas saattaa aiheuttaa pakkasvaurioita.
2) Värilaasteihin on taipumus tulla kirjavuutta jos alusta on epätasaisesti kostea. Tasaiseksi kuivimisessa auttaa myös aika.
pääasiassa täältä netistä ja sitten tuolta kurssilta ja kirjoista.
Oli meillä (minä ja vaimo) osan ajasta enemmänkin rakennushommia tehnyt kaveri liimailemassa seiniä. Nuo väli- ja yläpohjat rykäistiin sitten ammattiporukan toimesta.
Tuo liimaus käy yllättävän nopsaan kun on pari henkilöä hommassa ja saa hieman tuntumaa asiaan. Minusta siihen muurarin kokemus on pikemminkin haitta kuin hyve. Siis reipas, tekevä kaveri avuksi ja hyvä valmistelu töihin ml. linjapukit ja narut.
Mää latoisin Lammista 1 (yksi) kerroksisen, jolloin ei vielä tarvitsisi telineitä/nostureita. Rapppauskin on halvempi em. syystä. Katoksi peltikatto (kevyet kattotuolit)...jos puuta on niin laita ehdottomasti puukattila suurella varaajalla, johon voit liittää vaikka aurinkopaneelin tai lämpöpumpun. Hullu ajatus perustaa lämpökeskus olohuoneeseen. Ja vesikiertoinen lattialämmitys, tietty.
Kivitalo tulee kalliiksi vain mikäli käytät ulkopuolista työvoimaa...yllätys. Jos se muurattavilla harkoilla tulee vielä halvemmaksi niin hyvä...mutta itseäni arveluttaisi osaisinko tehdä ylityksiä (palkkivaluja). Lammissa ne oli lapsellisen helppoja.
Juha
IV-koneeksi mikä tahansa kone, jossa on vesikiertoinen jälkilämmitys...siis mikäli teet vesikiertoisen järjestelmän
Tuohon nykyiseen olen tällä hetkellä ihan tyytyväinen. Talossani on melko massiivinen ja varaava leivinuuni, jossa tulee vielä ruuan lämmitysmahdollisuus kaupanpäälliseksi. Ja lämmittää tasaisesti. Huoneistoala 119m2 ja vesikiertoinen lattia lämmitys melko viileällä.
Vesikiertoinen jälkilämmitys ei helposti maksa itseään takaisin. Sopii harrastaa matematiikkaa.
Sinun tulisi tutustua aiheeseen. Pelkkä matematiikan harrastus ei riitä.
Esim. kuutiokone, Pohjois-Suomi ja maalämpö, klapilämmitys tai pelletti...mitä sun matematiikkasi tähän antaa vastaukseksi? Sopii harrastaa matematiikkaa, aloita vaikka heti.
Jussi
betonista valamalla...
Itselle..kun EN saannut kaavan takia tehdä rapattua julkisivua..päädyin tämmöiseen rakenteeseen:
Ehkä ei mikään "huippu"rakenne mutta näin "köyhälle" mielestäni edullinen ratkaisu.
Harkko 200mm/uretaani 100mm/ilmarako/poltettu tiili.
Rungon neliöhinta tuli halvemmaksi kuin
eriste-harkolla.
Järkevyys on aina tietysti kiinni miten kokee asiat.
Julkisivu kustannukset löytyy:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000022182844
Muuta hölinää:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000022263293
asuintilat vieläkin siporexista (375) itse liimaten.
Jalusta (kellaritilainen tuli muurattua Lammista). Myös väli- pohjat sipoa tai variaxia ja samoin yläpohja yläpohjan suuntaisesti asennettuna, jolloin 'kattotuolit' voi tehdä paikalla (mitallistettu 2x5'' lankku).
Vaikka ostaisit kivet ulkomailta tai mistä tahansa, teetä kuitenkin suunnitelmat alan henkilöllä Suomessa, niin on mistä kysellä detaljeja. On muuten aikamoinen röykkiö kiviä, kun se 'talopaketti' tulee pihalle 40 tonnin lasteina ja pakahduttaa hengityksen aina saapuessaan. Vuoden mittaan kuitenkin hengitys tasaantuu sitä mukaa, kun lavakot tyhjenevät. Ainakin Etelä-Suomen pakkasiin riittää hyvin 375-harkko, kerrosalaahan vie vain 25 senttiä tästä.
...tuosta alempaa, eli EPS-valuharkkokeskustelussa. Lue se huolella, niin huomaat mitä tarkoitan. Paikalla valettu kantava betonirunko on takuulla pitkän päälle se kestävin, joskaan erolla ei käytännön elämässä ole merkitystä. Lisäksi seinän rakenne on kylmäsillaton ja toteuttamisen työmäärä muuraukseen verrattuna naurettavan pieni.
Kuten sanoin, lue harvinaisen asiallinen ketju huolella ja kokonaan läpi ennen kuin teet mutun perusteella hätäisiä. Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.
Mikäs tuosta sitten tekee järkevimmän? Se, että "harkot" ovat kevyitä käsitellä ja helppoja työstää? Tuolla on tietysti jollekin merkitystä sillä hetkellä kun runkoa tehdään, mutta onko tuo kuukauden-parin ajanjakso sitten koko rakennuksen käyttöikään suhteutettuna oleellinen asia? Teknisesti tuo kuitenkin painii eri sarjassa harkkotalojen kanssa: ei lämpöä varaavaa massaa, sisäseinät kipsilevyä ja ulkoseinät eristerappausta - vastaavat saisi myös puurunkoiseen taloon.
Itse EPS-valuharkkokeskustelun avanneena voin suositella kaikille, että lukisitte sen huolella läpi. Oikeastaan yhtään negatiivista kommenttia ei tullut esille. Itse aion aloittaa rakentamaan kesällä 07 ja kuvia pitäisi suunnitella... ;) Toki myös kilpailutan muutaman puutalotoimittajan ja sitten teen lopullisen valinnan. Vaihtoehdot ovat EPS-valuharkko tai suurelementteinä toimitettu puurunkoinen talo. Itse pystyttäisin "sukulaisia" apuna käyttäen EPS talon. Puurunkoisena ottaisin suurelementti ratkaisun... Vaikein on vaan miettiä kustannusten ja oman työn osuutta ja suhdetta...
...onkin siinä, että on kevyt ja nopea rakentaa. Voit käyttää vaimoasi/naisystävääsi apuna rakentamisessa. Vaimo ojentaa harkkoa, kun itse olet kahdessa metrissä telineillä. Ja seinän u-arvo on 0,18 josta on hyvä lähteä rakentamaan matalaenergia taloa... Kun harkkoa pitää muokata, otat vain tavallisen käsisahan ja 15 sekunnissa harkko on puolittunut...
Kivitalo tulee kuitenkin kalliimmaksi kuin puu/levytalo. Eikö kannattaisi viedä omasta metsästä tukit sahalle ja hakea nippu levyjä rautakaupasta kevytsoraharkkoperustuksen päälle - jos on rahasta tiukkaa?
On jo 1996 rakennettu puutalo 167m2/119m2. Kyllä nyt olisi jo aika vaihtaa vähän jykevämpään. Ei oikein nappaa nuo haprakat kipsilevyseinät ja portaitten natinat. Ja kohta on tarvis maalata ulkoseinät.
ilman julkisivun huoltotoimenpiteitä kivitalossa.
Vai mitä tarkoitat paremmalla. Puutalo ei ole koskaan paras. Tai ehkä hirsirunkoisena ihan OK.
äläkä uikuta.