Rakas Tähtitaika,
olen ollut erittäin stressaantunut viime aikoina erillaisista kivuista jotka ovat näytettävästi kaikki aiheutuneet pahasta stressistä ja pelkotiloista joista olen kärsinyt jo kauan...
Joten kysymykseni on, jatkuuko tämä sisäinen pelkotila ja stressi mikä minulla on
aiheuttaen enemmän tuhoa ja itkuisuutta elämälleni? Saanko kaipaamaani sisäistä rauhaa pian?
olen ollut erittäin stressaantunut viime aikoina erillaisista kivuista jotka ovat näytettävästi kaikki aiheutuneet pahasta stressistä ja pelkotiloista joista olen kärsinyt jo kauan...
Joten kysymykseni on, jatkuuko tämä sisäinen pelkotila ja stressi mikä minulla on
aiheuttaen enemmän tuhoa ja itkuisuutta elämälleni? Saanko kaipaamaani sisäistä rauhaa pian?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sinä itse aiheutat stressitilasi, psykosomaattiset tuntemuksesi, kiputilat ym. Ikävä kyllä näkisin, että sinun on hyvin vaikea päästä niistä eroon ja tilanteessasi eteenpäin.
Suoraan sanottuna olet sairas ja selviytyminen sairaudestasi vaatii paljona aikaa, terapiaa ja hyvin paljon motivoitumista ja itseesi tutustumista, oman itsesi oppimista ja uskomista selviytymiseen. Silti voi olla että epäonnistut. Haluaisin sanoa sinulle että kaikki järjestyy, että pärjäät, että kaikki huolesi häviävät. Niin ei kuitenkaan tule tapahtumaan. Mutta pääset pikkuhiljaa askeleen eteenpäin. Muista, että takapakkiakin voi aina tulla. En syyllistä sinua, mutta mietin MIKSI olet päästänyt itsesi tuohon tilaan ?? Tarvitset hoitoa. Asiantuntijanapua. MUTTA myös uskoa ja luottamusta huomiseen.
Kunpa voisin sinua auttaa...tunnen miten huonosti voit. Tartu pienimpäänkin toivon muruseen, sinulla on kaikki mahdollisuudet olemassa. Ethän vaivu itsesääliin, tee jotakin konkreettista oman itsesi vuoksi. Rakasta itseäsi niin huomaat miten muutkin rakastaa, välittää.
Tunnen itseni avuttomaksi. Toivon sinulle parempaa oloa ja jaksamista.
Arvelinkin näin olevan. Oma äitinikin sanoi samaa...Että nämä oireeni ovat kaikki aiheutuneet itse-aiheuttamasta stressistä.
Elämä on täynnä takapakkeja, mutta se mikä minua huolestuttaa eniten nyt, on terveydentilani.
Olotila kuitenkin parani hiukan siitä, että kerroit minun aiheuttavan kaikki nämä itse, eikä kyseessä ainakaan sinun mukaasi ole mitään vakavaa, siis fyysistä sairautta. (Ja myös samaa sanovat lääkärit.)
Ja koska kysyit...Niin olen päässyt tähän tilanteeseen pikkuhiljaa. Tuntuu, että aina kun tunnen onnea, se viedään minulta heti pois... Joten kaiken tämän jälkeen en enää uskalla heittäytyä tunteitteni kanssa missään asiassa ja voin sen takia huonosti. Onneksi jaksan vielä hymyillä ja vitsailla, sillä ilman sitä, pelini olisi jo pelattu.
En ole varma kehtaanko edes kysyä tätä, koska sain jo vastauksen pääkysymykseen...Mutta mitä on "psykomaattinen?" Eikö se liity kosmobiologiaan tjn? Ja vaikka sanot, että takapakkia saattaa tulla, näetkö minun kuitenkin jatkavan siitä eteenpäin kunnialla? Olisi mukava kuulla jotain positiivista, jos vain tietenkin näet sitä... :/
Kiitokset kuitenkin jo vastauksesta, ellet enää halua/pysty vastaamaan tähän viestiin.~
psykosomaattinen tarkoittaa käsittääkseni sitä että ihminen saa psyykkisistä syistä fyysisiä ongelmia. Esimerkiksi voi tulla päänsärkyä tai vatsavaivoja jos on ahdistunut, vihainen tai surullinen. Eli tunteet tuntuvat kehossasi...
Edellinen kirjoittaja vastasikin tuohon kysymykseesi koskien psykosomaattisuutta, eli tarkoittaa juuri sitä että fyysisiin ongelmiin, kipuhin ym sairauksiin syy löytyy psyykkiseltä puolelta. Eli ihminen tavallaan kehittää näitä fyysisiä oireita itselleen päässään. Et ole yksin tämän ongelman kanssa, hyvin monet tekevät näin.
Voit olla hyvilläsi siitä, että olet varmasti fyysisesti terve ja se on jo paljon se !! Mutta toisaalta, tuo psyykkinen puoli on todella tärkeä ja siellä piilevät ongelmat ovatkin usein vaikeimmin hoidettavissa. Ihmisen mieli on hyvin vaikea hallita, se elää omaa elämäänsä joskus. Eikä sitä aina tiedosta.
Kunpa voisit kerätä pienimmätkin onnen muruset ja koota niistä sitten suurempia kokonaisuuksia ! Silloin pärjäisit vaikka tulisikin takapakkeja.
On sellaisia ihmisiä,joiden koko maailma on romahtanut, ovat sairastuneet todella vakavasti ja kuitenkin TOIVO elää heissä niin voimakkaana, että saavat siitä uskoa, sisua, luottamusta tulevaan. Jaksavat jopa jatkaa elämäänsä vaikka ovat menettäneet kaiken.
Tuo, mitä kirjoitit, että jaksat vielä hymyillä, vitsailla - Tuo osoittaa että sinussakin piilee kuitenn TOIVO ! Tartu siihen !
Tunteittesi kanssa ei tarvitse heittäytyä liikaa, mutta uskalla luottaa, kun sitä luottamusta tarvitaan. Kunpa minulla olisi taikasauva, niin taikoisin sinulle sitä optimistisuutta, uskoa selviytymiseen, elämäniloa ja onnistumista. Muista, ettet saavuta hyvää oloa toisten ihmisten kautta - tai voit saavuttaa tietynlaisia tunteita, MUTTA sinusta itsestäsi suurin osa on kiinni. Toisen ihmisen tuki ja välittäminen on tärkeää, tietenkin. Mutta jokainen ihminen on itse vastuussa omasta elämästään.
Näen sinullekin onnellisuuden mahdollisuuden....muista kuitenkin että kaikki vie aikaa, mikään ei tapahdu hetkessä. Varsinkin sinun kohdallasi "paraneminen" on hidasta, vie aikaa. Hyväksy se tosiasia.
Jokaisella ihmisellä on oma paikkansa tässä elämässä, oma tarkoituksensa. Sinäkin olet TÄRKEÄ ! Toivon sinulle jaksamista, uskoa ja tasapainoisuutta.
Liiku paljon, luonto ja ulkoilu tekevät ihmeitä, sekä psyykkeelle että fyysikalle. Aloita jokin uusi harrastus, tutustu uusiin ihmisiin. Kirjoita ! Kirjoittamalla ajatuksensa paperille tulee selvemmin omat ajatukse näkyviin. Sitä kautta voi työstää omaa itseään. Puhu ystäville, läheisille - MUTTA älä puhu pelkästään kivuista, ongelmista....puhukaa ihan muistakin asioista. Tartu elämään !
Kiitokset taasen vastauksesta!
Toivoa on, vaikka aina tuntuukin oudolta seurata sitä...Mutta tästä lähtien seuraan sitä vaikka miten oudolta tuntuisi!
Suurkiitos myös neuvoista ystäviä/läheisiäni kohtaan, ne auttoivat paljon. :)