Sain kuulla työkaverilta että eskareiden haku on ollut. Ihmettelin etten ollut kuullut koko hausta yhtään mitään vaikka vanhempi lapseni menee eskariin ensi syksynä. Kysyin asiasta exältä, niin sano että on ollut haku ja haettukin on. Kysyin, miksei ollut sanonut mitään mulle hausta, niin siihen en ole saanut vielä vastausta vaikka olen useampaan kertaa kysynyt. Mitähän muita lasten asioita on mennyt ohitse? Ja mitä tulee menemään. Suoraan sanoen vituttaa tuollainen.
onko tämä
60
2905
Vastaukset
- kiinnostaa niin
mikset ole kysynyt. Mikäs siinä on väärin että lapselle on haettu eskaripaikkaa? Mitä sinä sillä tiedolla teet? Etkö tapaa lasta ollenkaan? Ettekö vaihda lapsen kanssa kuulumisia? Jotkut lapset menee jo kouluun kuusivuotiaana ja varmasti kertovat etällä että ovat kouluun menossa. Mikä sinua oikeasti riepoo ja harmittaa?
- ap........
minua riepoo se ettei exä ole millään tapaa maininnut että eskarihaku on ollut. Se on ihan ok, että on haettu paikkaa. Minua riepoo se ettei etälle ole vissiin tarpeellista eikä oleellista ilmoittaa lapsia koskevia asioita, vaikka haluaisin tietää ja visssiin oon ehkä oikeutettukin??. Kysyin toki sen jälkeen kun kuulin että sellainen hakukin on ollut, mutta en ymmärrä mikä siinä asiasssa on ollut sellaista mitä ei ole voinut kertoa etälle, vasta kun itse kysyn sitä. Tapaa lapsia joka toinen viikonloppu ja pari kertaa muuten viikossa. Mutta lapset eivät ole maininneet asiasta mitään, kun eivät kuulemma tiedä itsekkään (aikuisten asiat ei kuulu kuulemma lapsille). Minua vitutttaa lasten asioiden salailu, miltä tämäkin asia vaikuttaa.
- ja riipii
ap........ kirjoitti:
minua riepoo se ettei exä ole millään tapaa maininnut että eskarihaku on ollut. Se on ihan ok, että on haettu paikkaa. Minua riepoo se ettei etälle ole vissiin tarpeellista eikä oleellista ilmoittaa lapsia koskevia asioita, vaikka haluaisin tietää ja visssiin oon ehkä oikeutettukin??. Kysyin toki sen jälkeen kun kuulin että sellainen hakukin on ollut, mutta en ymmärrä mikä siinä asiasssa on ollut sellaista mitä ei ole voinut kertoa etälle, vasta kun itse kysyn sitä. Tapaa lapsia joka toinen viikonloppu ja pari kertaa muuten viikossa. Mutta lapset eivät ole maininneet asiasta mitään, kun eivät kuulemma tiedä itsekkään (aikuisten asiat ei kuulu kuulemma lapsille). Minua vitutttaa lasten asioiden salailu, miltä tämäkin asia vaikuttaa.
Tarkoituksellista tai ei, mutta jatkossa samankaltainen toiminta jatkunee, valituksistasi huolimatta ja/tai siitä johtuen.
Mutta kerta teillä on yhteishuoltajuus, myös sinulla on tiedoksisaantioikeus esim. koulusta tahi muilta lasta koskettavista instansseista. MUTTA sinun TÄYTYY AKTIIVISESTI ITSE ottaa YHTEYTTÄ ao. viranomaisiin, että SAAT TIETOA lapsestasi. OMA aktiviisuus on siis a ja o. - Pariton Isä
ja riipii kirjoitti:
Tarkoituksellista tai ei, mutta jatkossa samankaltainen toiminta jatkunee, valituksistasi huolimatta ja/tai siitä johtuen.
Mutta kerta teillä on yhteishuoltajuus, myös sinulla on tiedoksisaantioikeus esim. koulusta tahi muilta lasta koskettavista instansseista. MUTTA sinun TÄYTYY AKTIIVISESTI ITSE ottaa YHTEYTTÄ ao. viranomaisiin, että SAAT TIETOA lapsestasi. OMA aktiviisuus on siis a ja o.Kyllä se vain niin on ainakin vielä nykyisin, että lapsella on vain yksi osoite ja lapsella ei voi olla vanhempaa muualla kuin siellä ainoassa osoitteessa. Käytännössä siis erolapsella on virallisesti vain yksi vanhempi. Oikeastihan yhteishuoltajuus on vain kaunis sana, eikä etävanhemmalla liene mitään oikeuksia ellei lähivanhempi niitä hänelle vapaaehtoisesti suo.
Onneksi monet suovat. - jaa
ap........ kirjoitti:
minua riepoo se ettei exä ole millään tapaa maininnut että eskarihaku on ollut. Se on ihan ok, että on haettu paikkaa. Minua riepoo se ettei etälle ole vissiin tarpeellista eikä oleellista ilmoittaa lapsia koskevia asioita, vaikka haluaisin tietää ja visssiin oon ehkä oikeutettukin??. Kysyin toki sen jälkeen kun kuulin että sellainen hakukin on ollut, mutta en ymmärrä mikä siinä asiasssa on ollut sellaista mitä ei ole voinut kertoa etälle, vasta kun itse kysyn sitä. Tapaa lapsia joka toinen viikonloppu ja pari kertaa muuten viikossa. Mutta lapset eivät ole maininneet asiasta mitään, kun eivät kuulemma tiedä itsekkään (aikuisten asiat ei kuulu kuulemma lapsille). Minua vitutttaa lasten asioiden salailu, miltä tämäkin asia vaikuttaa.
mitäpä tähänkin sanois...
Meilläpäin eskariin haku ja kouluun ilmoittautumisesta ilmoitetaan lehtien palstalla.
Ei kai se sun ex:n vika oo, jos et viitsi lehtiä lukea? - Jaana__
jaa kirjoitti:
mitäpä tähänkin sanois...
Meilläpäin eskariin haku ja kouluun ilmoittautumisesta ilmoitetaan lehtien palstalla.
Ei kai se sun ex:n vika oo, jos et viitsi lehtiä lukea?AP:n exä on toiminut typerästi, omavaltaisesti mennyt ilmoittamaan toisen lapsen eskariin - mutta minkäs teet. Ei auta muu kuin olla aktiivinen ja tehdä myös selväksi lähivanhemmalle ettei tuollainen saa toistua.
- ole merkitystä;
Pariton Isä kirjoitti:
Kyllä se vain niin on ainakin vielä nykyisin, että lapsella on vain yksi osoite ja lapsella ei voi olla vanhempaa muualla kuin siellä ainoassa osoitteessa. Käytännössä siis erolapsella on virallisesti vain yksi vanhempi. Oikeastihan yhteishuoltajuus on vain kaunis sana, eikä etävanhemmalla liene mitään oikeuksia ellei lähivanhempi niitä hänelle vapaaehtoisesti suo.
Onneksi monet suovat.kun vain "itsepintaisesti" ilmoittaa esim. kouluun, vaikka onkin etä-vanhempi. Heidän täytyy ilmoittaa lapsen tekemisistä ja tekemättä jättämisistä myös etä-vanhemmalle, tosin monasti lähi-vanhempi, tiedostamatta tai tiedostain kahden kirjaimen "kikkailua" harrastaa.
Kun on olemassa YKSINhuoltajia ja YHTEIShuoltajia, sekä jotkut katsovat oikeudekseen olla, vastoin lastenvalvojan luona tehtyjä laillisia sopimuksia, YKSINhuoltajia. Kyllä todella viranomaisella olisi aika ottaa itseään niskasta kiinni ja toteuttaa lain kirjainta. - enpäs minäkään etälle
ap........ kirjoitti:
minua riepoo se ettei exä ole millään tapaa maininnut että eskarihaku on ollut. Se on ihan ok, että on haettu paikkaa. Minua riepoo se ettei etälle ole vissiin tarpeellista eikä oleellista ilmoittaa lapsia koskevia asioita, vaikka haluaisin tietää ja visssiin oon ehkä oikeutettukin??. Kysyin toki sen jälkeen kun kuulin että sellainen hakukin on ollut, mutta en ymmärrä mikä siinä asiasssa on ollut sellaista mitä ei ole voinut kertoa etälle, vasta kun itse kysyn sitä. Tapaa lapsia joka toinen viikonloppu ja pari kertaa muuten viikossa. Mutta lapset eivät ole maininneet asiasta mitään, kun eivät kuulemma tiedä itsekkään (aikuisten asiat ei kuulu kuulemma lapsille). Minua vitutttaa lasten asioiden salailu, miltä tämäkin asia vaikuttaa.
asiasta erikseen maininnut, miksi oisin? Jokainen jotain lapsista tietää, että 5-vuotiaana haetaan eskariin. Sehän on itsestäänselvyys joka jopa sinun olisi pitänyt tietää. Mitä minun olisi pitänyt etältä kysyä? Saanko hakea paikkaa? Vai että mihin eskariin lapsen tulisi mennä? Ei, lapsi asuu luonani ja menee lähimpään eskariin eli siihen jossa oli päiväkodissakin.
Ja ainakin oma etäni tiesi sanomattakin että lapsi menee eskariin. Ja yllätys, hän tietää senkin että nyt toinen lapsi 6-vuotiaana haki kouluun. Eipä tarvinnut siitäkään erikseen ilmoittaa. Lapsi puhuu näistä asiosita ihan itse! - ..............................
ole merkitystä; kirjoitti:
kun vain "itsepintaisesti" ilmoittaa esim. kouluun, vaikka onkin etä-vanhempi. Heidän täytyy ilmoittaa lapsen tekemisistä ja tekemättä jättämisistä myös etä-vanhemmalle, tosin monasti lähi-vanhempi, tiedostamatta tai tiedostain kahden kirjaimen "kikkailua" harrastaa.
Kun on olemassa YKSINhuoltajia ja YHTEIShuoltajia, sekä jotkut katsovat oikeudekseen olla, vastoin lastenvalvojan luona tehtyjä laillisia sopimuksia, YKSINhuoltajia. Kyllä todella viranomaisella olisi aika ottaa itseään niskasta kiinni ja toteuttaa lain kirjainta.taas tämä menee siihen että lähillä on vain velvollisuuksia ja etällä oikeuksia. Pitääkö sen lähin joka ikinen lääkärissäkäyntikin ilmoittaa?
Mielestäni ei ellei ole jotain isompaa/ vakavempaa! - lähis äiti
Jaana__ kirjoitti:
AP:n exä on toiminut typerästi, omavaltaisesti mennyt ilmoittamaan toisen lapsen eskariin - mutta minkäs teet. Ei auta muu kuin olla aktiivinen ja tehdä myös selväksi lähivanhemmalle ettei tuollainen saa toistua.
*toisen lapsen* *omavaltaisesti*
just, eiköhän se ilmoittanut ihan vaan OMAN lapsensa sinne eskariin. Vai eikö olisi saanut? Olet naurettava!!! - ap....
enpäs minäkään etälle kirjoitti:
asiasta erikseen maininnut, miksi oisin? Jokainen jotain lapsista tietää, että 5-vuotiaana haetaan eskariin. Sehän on itsestäänselvyys joka jopa sinun olisi pitänyt tietää. Mitä minun olisi pitänyt etältä kysyä? Saanko hakea paikkaa? Vai että mihin eskariin lapsen tulisi mennä? Ei, lapsi asuu luonani ja menee lähimpään eskariin eli siihen jossa oli päiväkodissakin.
Ja ainakin oma etäni tiesi sanomattakin että lapsi menee eskariin. Ja yllätys, hän tietää senkin että nyt toinen lapsi 6-vuotiaana haki kouluun. Eipä tarvinnut siitäkään erikseen ilmoittaa. Lapsi puhuu näistä asiosita ihan itse!joo, tiedän että lapseni menee eskariin ensi syksynä, mutten tiennyt että se haku on ollut jo nyt. Ja mikä tässä asiassa eniten riepoo, on se että tämä tuleva eskari on 30 km päässä nykyisestä päiväkodista. Eli lapsilla on tulossa osoitteenmuutos todennäköisesti kesän aikana. Ja se voi vaikuttaa sovittuihin tapaamisiin. Työajoista johtuen olen voinut nykyään viemään ja hakemaan lapsia päivähoidosta, mutta tulevaisuudessa en ehkä pysty päiväkotien asettamien aikojen rajoissa. Lapseni ei ole puhunut minulle asiasta, kun se ei itsekkään tiedä että paikkakunta ja päivähoitopaikka muuttuvat.
- Jaana__
lähis äiti kirjoitti:
*toisen lapsen* *omavaltaisesti*
just, eiköhän se ilmoittanut ihan vaan OMAN lapsensa sinne eskariin. Vai eikö olisi saanut? Olet naurettava!!!Miten lähivanhempi olisi suhtautunut jos etävanhempi olisi ilmoittanut lapsen eskariin? Yhtä lailla se on etävanhemman lapsi ja tuollaiset päätökset tehdään yhdessä. Väitätkö tosiaan ettei eskarivalinta kuulu vanhemmille?
- selvyys
Jaana__ kirjoitti:
Miten lähivanhempi olisi suhtautunut jos etävanhempi olisi ilmoittanut lapsen eskariin? Yhtä lailla se on etävanhemman lapsi ja tuollaiset päätökset tehdään yhdessä. Väitätkö tosiaan ettei eskarivalinta kuulu vanhemmille?
että lapsi menee eskariin ja kouluun. Ja yleensä siihen lapsen kotia (jossa osoite on) lähimpään! Ei siinä tarvita etältä lupaa.
Itsestäänselviä asioita!!! - oikeus muuttaa!
ap.... kirjoitti:
joo, tiedän että lapseni menee eskariin ensi syksynä, mutten tiennyt että se haku on ollut jo nyt. Ja mikä tässä asiassa eniten riepoo, on se että tämä tuleva eskari on 30 km päässä nykyisestä päiväkodista. Eli lapsilla on tulossa osoitteenmuutos todennäköisesti kesän aikana. Ja se voi vaikuttaa sovittuihin tapaamisiin. Työajoista johtuen olen voinut nykyään viemään ja hakemaan lapsia päivähoidosta, mutta tulevaisuudessa en ehkä pysty päiväkotien asettamien aikojen rajoissa. Lapseni ei ole puhunut minulle asiasta, kun se ei itsekkään tiedä että paikkakunta ja päivähoitopaikka muuttuvat.
ja lapsen edun mukaista on, että hän kulkee eskarissa joka on lähimpänä hänen kotiaan. Vai olisiko mielestäsi parasta lapselle että häntä kuljetettaisiin 30km päähän eskariin jotta sinulla olisi helpompaa? Pitäisikö ex:si kysyä sinulta lupa saako muuttaa? 30km ei ole kaukana. Ja ihmiset joutuvat usein muuttamaan esim. työn perässä paljon kauemmaksikin!
- Judas76
.............................. kirjoitti:
taas tämä menee siihen että lähillä on vain velvollisuuksia ja etällä oikeuksia. Pitääkö sen lähin joka ikinen lääkärissäkäyntikin ilmoittaa?
Mielestäni ei ellei ole jotain isompaa/ vakavempaa!Kyllä se menee ihan päinvastoin! :D
Etällä on velvollisuuksia ja lähillä oikeuksia.
Käsittääkseni LÄHIN niinkuin ETÄNkin on toimittava aktiivisesti vuorovaikutussuhteen kehittymisessä toiseen vanhempaan.
Ja kyllä; olisi tietenkin ihan hyvä jos lähi ilmoittaisi etälle jokaisen lääkärissäkäynnin. Ei ole esim. kauhean kiva jos LÄHI jättää kertomatta vaikkapa jostain allergiasta ETÄLLE. Tai, jos ajatellaan se asia toisinpäin; Lapsi on ETÄllä hoidossa, ja joutuu lääkäriin, niin kuuluuko ETÄN kertoa LÄHILLE tästä lääkärikäynnistä? Kuulostaa jotenkin ihan Loogiselta, että Kyllä. Kyllä ETÄn kuuluu kertoa LÄHILLE. - Eräs äiti
Jaana__ kirjoitti:
Miten lähivanhempi olisi suhtautunut jos etävanhempi olisi ilmoittanut lapsen eskariin? Yhtä lailla se on etävanhemman lapsi ja tuollaiset päätökset tehdään yhdessä. Väitätkö tosiaan ettei eskarivalinta kuulu vanhemmille?
keksimällä keksitty epäkohta.
Minäkin ilmoitin lapseni(ts. täytin yhden lomakkeen)ilman isää eskariin ja myöhemmin kouluun. Sijoitushan määräytyy yleensä lapsen asuinpaikan mukaan ja jos isä asuu toisaalla, niin mihin isän suostumusta tai siunausta tarvitaan? Toki itsekin jälkeenpäin ilmoitin, että näin on tehty ja lapsen isä oli asiasta tyytyväinen.
Ei yhteishuoltajuus tarkoita sitä, että mennään yhdessä käsi kynkässä hoitamaan joka ikinen lasta koskeva asia. - Jaana__
selvyys kirjoitti:
että lapsi menee eskariin ja kouluun. Ja yleensä siihen lapsen kotia (jossa osoite on) lähimpään! Ei siinä tarvita etältä lupaa.
Itsestäänselviä asioita!!!Kuten ap sanoi niin eskareita on monia - ja sen takia pitää valita mitä parhaiten sopii kummallekin vanhemmalle.
Mutta - miten itse suhtautuisit jos etä olisi ilmoittanut lapsen eskariin joka olisi 30 km päästä?
Etävanhempikin voi ilmoittaa lapsen eskariin ja kouluun. Voikin olla ihan hyvä vaihtoehto - sitten lähivanhempi joutuu nöyrtymään ja pyytää että hänelle ilmoitettaisi myös mihin kouluun lapsi on menossa. Ehkä yhteistyö sen jälkeen pelaisi paremmin. - Pariton Isä
oikeus muuttaa! kirjoitti:
ja lapsen edun mukaista on, että hän kulkee eskarissa joka on lähimpänä hänen kotiaan. Vai olisiko mielestäsi parasta lapselle että häntä kuljetettaisiin 30km päähän eskariin jotta sinulla olisi helpompaa? Pitäisikö ex:si kysyä sinulta lupa saako muuttaa? 30km ei ole kaukana. Ja ihmiset joutuvat usein muuttamaan esim. työn perässä paljon kauemmaksikin!
Jo 30km päähän muutto voi vaikuttaa ratkaisevasti etän ja lapsen tapaamisiin. Mutta kuten sanottu: lähi voi niin halutessaan tehdä mitä huvittaa ja mikä itselleen parhaiten sopii ja etän täytyy tähän sopeutua ja tehdä suunnitelmat lähin mielihalut huomioiden.
- Eräs äiti
Jaana__ kirjoitti:
Kuten ap sanoi niin eskareita on monia - ja sen takia pitää valita mitä parhaiten sopii kummallekin vanhemmalle.
Mutta - miten itse suhtautuisit jos etä olisi ilmoittanut lapsen eskariin joka olisi 30 km päästä?
Etävanhempikin voi ilmoittaa lapsen eskariin ja kouluun. Voikin olla ihan hyvä vaihtoehto - sitten lähivanhempi joutuu nöyrtymään ja pyytää että hänelle ilmoitettaisi myös mihin kouluun lapsi on menossa. Ehkä yhteistyö sen jälkeen pelaisi paremmin.Edelleen liioiteltu ongelma.
Esikoulun kohdalla tilanne on suurimmassa osassa kunnissa se, että lapsi menee lähialueen eskariin ts. mahdollisesti oman päiväkodin eskariryhmään. Vaihtoehtoja ei siis juurikaan ole.
Kouluissa sen sijaan valinnan varaa on esimerkiksi harrastuneisuuspainotteisuuden mukaan, mutta tämäkin yleensä vasta 3. luokasta ylöspäin. - sitttenkin
Jaana__ kirjoitti:
Kuten ap sanoi niin eskareita on monia - ja sen takia pitää valita mitä parhaiten sopii kummallekin vanhemmalle.
Mutta - miten itse suhtautuisit jos etä olisi ilmoittanut lapsen eskariin joka olisi 30 km päästä?
Etävanhempikin voi ilmoittaa lapsen eskariin ja kouluun. Voikin olla ihan hyvä vaihtoehto - sitten lähivanhempi joutuu nöyrtymään ja pyytää että hänelle ilmoitettaisi myös mihin kouluun lapsi on menossa. Ehkä yhteistyö sen jälkeen pelaisi paremmin.valita se, mikä sopii lapselle parhaiten?
Lapsen etu on käsittääkseni se, että hänellä pääsääntöisesti on lyhyt matka eskariin tai kouluun.
Vai onko se lapselle parasta jos hänen eskari- tai koulumatkansa kasvaa paljonkin siksi, että vanhemmat pääsisivät tasapuolisen helpolla?
Te unohdatte jatkuvasti lapsen edun näissä keskusteluissa. - Eräs äiti
Jaana__ kirjoitti:
Kuten ap sanoi niin eskareita on monia - ja sen takia pitää valita mitä parhaiten sopii kummallekin vanhemmalle.
Mutta - miten itse suhtautuisit jos etä olisi ilmoittanut lapsen eskariin joka olisi 30 km päästä?
Etävanhempikin voi ilmoittaa lapsen eskariin ja kouluun. Voikin olla ihan hyvä vaihtoehto - sitten lähivanhempi joutuu nöyrtymään ja pyytää että hänelle ilmoitettaisi myös mihin kouluun lapsi on menossa. Ehkä yhteistyö sen jälkeen pelaisi paremmin.Vielä kommentoin: eiköhän tässä eskari- ja kouluvalinnassa ole syytä ottaa huomioon myös se kuuluisa lapsen etu?
Väittäisin, että suuremmassa osassa tapauksista lapsen etu on lähes poikkeuksetta se lähialueen koulu ja eskari (poikkeuksena tietysti koulut, jossa lapsen turvallisuus tai mahdollisuus opiskella kykyjensä edellyttämällä tavalla vaarantuisi). Tällöin lapsi voi kävellä koulumatkat ja tutustua myös lähialueen muihin samanikäisiin.
Meillä isä asuu muuten myös n. 30 kilometrin päässä meistä, eikä ole millään tavalla nostanut koulusijoituksestä älläkkää. Uskoisin, että on tyytyväinen siitä, ettei joudu aamuisin ajelemaan kymmenien kilometrien lenkkejä heittääkseen lasta kouluun.
Uskoisin, että vanhempien välinen yhteistyö sujuu parhaiten silloin, kun kummatkaan osapuolista eivät tee pienistä asioista suurempia ongelmia. - sitttenkin
Eräs äiti kirjoitti:
Vielä kommentoin: eiköhän tässä eskari- ja kouluvalinnassa ole syytä ottaa huomioon myös se kuuluisa lapsen etu?
Väittäisin, että suuremmassa osassa tapauksista lapsen etu on lähes poikkeuksetta se lähialueen koulu ja eskari (poikkeuksena tietysti koulut, jossa lapsen turvallisuus tai mahdollisuus opiskella kykyjensä edellyttämällä tavalla vaarantuisi). Tällöin lapsi voi kävellä koulumatkat ja tutustua myös lähialueen muihin samanikäisiin.
Meillä isä asuu muuten myös n. 30 kilometrin päässä meistä, eikä ole millään tavalla nostanut koulusijoituksestä älläkkää. Uskoisin, että on tyytyväinen siitä, ettei joudu aamuisin ajelemaan kymmenien kilometrien lenkkejä heittääkseen lasta kouluun.
Uskoisin, että vanhempien välinen yhteistyö sujuu parhaiten silloin, kun kummatkaan osapuolista eivät tee pienistä asioista suurempia ongelmia.kukaan enää välitä lapsen edusta näköjään.
On vain minä haluan, minä teen, minun oikeudet, minä, minä, minä, minä, minä, minä.
Paskat lapsista ja heidän oikeuksistaan ja hyvinvoinnista.
Kaikkista tärkeintä on se, että toisen vanhemman ei saa käyttää aivojaan ollenkaan ja se kuinka saa toisen vanhemman NÖYRÄKSI. - Pariton Isä
Eräs äiti kirjoitti:
Vielä kommentoin: eiköhän tässä eskari- ja kouluvalinnassa ole syytä ottaa huomioon myös se kuuluisa lapsen etu?
Väittäisin, että suuremmassa osassa tapauksista lapsen etu on lähes poikkeuksetta se lähialueen koulu ja eskari (poikkeuksena tietysti koulut, jossa lapsen turvallisuus tai mahdollisuus opiskella kykyjensä edellyttämällä tavalla vaarantuisi). Tällöin lapsi voi kävellä koulumatkat ja tutustua myös lähialueen muihin samanikäisiin.
Meillä isä asuu muuten myös n. 30 kilometrin päässä meistä, eikä ole millään tavalla nostanut koulusijoituksestä älläkkää. Uskoisin, että on tyytyväinen siitä, ettei joudu aamuisin ajelemaan kymmenien kilometrien lenkkejä heittääkseen lasta kouluun.
Uskoisin, että vanhempien välinen yhteistyö sujuu parhaiten silloin, kun kummatkaan osapuolista eivät tee pienistä asioista suurempia ongelmia.»Uskoisin, että vanhempien välinen yhteistyö sujuu parhaiten silloin, kun kummatkaan osapuolista eivät tee pienistä asioista suurempia ongelmia.»
Mutta tämähän nimenomaan edellyttää että kaikista lapseen liittyvistä asioista keskustellaan yhdessä? Eikö?
Mitä sellainen yhteistyö on, jossa toiselle vanhemmalle ei edes ilmoiteta tärkeistä päätöksistä? - ap....
Pariton Isä kirjoitti:
»Uskoisin, että vanhempien välinen yhteistyö sujuu parhaiten silloin, kun kummatkaan osapuolista eivät tee pienistä asioista suurempia ongelmia.»
Mutta tämähän nimenomaan edellyttää että kaikista lapseen liittyvistä asioista keskustellaan yhdessä? Eikö?
Mitä sellainen yhteistyö on, jossa toiselle vanhemmalle ei edes ilmoiteta tärkeistä päätöksistä?pointtini koko asiassa on että olisin kaivannut etukäteen vähän keskustelua, vaikka exän muutto ei minulle kuulukkaan. Mutta kun siinä muutossa menee lapset mukana, niin se asia kuuluu minulle.
- lapsenkin paras on se
Pariton Isä kirjoitti:
Jo 30km päähän muutto voi vaikuttaa ratkaisevasti etän ja lapsen tapaamisiin. Mutta kuten sanottu: lähi voi niin halutessaan tehdä mitä huvittaa ja mikä itselleen parhaiten sopii ja etän täytyy tähän sopeutua ja tehdä suunnitelmat lähin mielihalut huomioiden.
että lapsen lähis asuu lapsen kanssa työttömänä samalla paikkakunnalla kuin etä vaikka hänellä olisi mahdollista saada töitä toiselta paikkakunnalta ja vain siksi että lähiksellä olisi kaikki hyvin ja saisi olla lähellä lasta. Nojoo, okei sitten vaan korotusta elareihin! Paitsi et siinäkin tapauksessa lähi on niin niiiin vaikee tapaus että... ja taas surkutellaan kun etän pitää vaan nöyrtyä.
Kuinka moni lähis on alunalkaen muuttanut vieraalle paikkakunnalle lapsen isän (esim. työn) vuoksi. Mies on sitten lähtenyt käveleen ja lähin pitäisi jäädä lähes yksin lapsen kanssa samalle paikkakunnalle... vain jotta etällä olisi kaikki hyvin.
Asiat eivät ole noin mustavalkoisia! Turha puhua mitään että etä joutuu nöyrtymään! - Jaana__
Eräs äiti kirjoitti:
Vielä kommentoin: eiköhän tässä eskari- ja kouluvalinnassa ole syytä ottaa huomioon myös se kuuluisa lapsen etu?
Väittäisin, että suuremmassa osassa tapauksista lapsen etu on lähes poikkeuksetta se lähialueen koulu ja eskari (poikkeuksena tietysti koulut, jossa lapsen turvallisuus tai mahdollisuus opiskella kykyjensä edellyttämällä tavalla vaarantuisi). Tällöin lapsi voi kävellä koulumatkat ja tutustua myös lähialueen muihin samanikäisiin.
Meillä isä asuu muuten myös n. 30 kilometrin päässä meistä, eikä ole millään tavalla nostanut koulusijoituksestä älläkkää. Uskoisin, että on tyytyväinen siitä, ettei joudu aamuisin ajelemaan kymmenien kilometrien lenkkejä heittääkseen lasta kouluun.
Uskoisin, että vanhempien välinen yhteistyö sujuu parhaiten silloin, kun kummatkaan osapuolista eivät tee pienistä asioista suurempia ongelmia.Eskareita on monenlaisia - meillä on ainakin täällä useita vaihtoehtoja. Juuri sen takia on tarkoitus että vanhemmat tekevät näitä valintoja - hehän tietää parhaiten mikä on lapsen etu.
- Pariton Isä
lapsenkin paras on se kirjoitti:
että lapsen lähis asuu lapsen kanssa työttömänä samalla paikkakunnalla kuin etä vaikka hänellä olisi mahdollista saada töitä toiselta paikkakunnalta ja vain siksi että lähiksellä olisi kaikki hyvin ja saisi olla lähellä lasta. Nojoo, okei sitten vaan korotusta elareihin! Paitsi et siinäkin tapauksessa lähi on niin niiiin vaikee tapaus että... ja taas surkutellaan kun etän pitää vaan nöyrtyä.
Kuinka moni lähis on alunalkaen muuttanut vieraalle paikkakunnalle lapsen isän (esim. työn) vuoksi. Mies on sitten lähtenyt käveleen ja lähin pitäisi jäädä lähes yksin lapsen kanssa samalle paikkakunnalle... vain jotta etällä olisi kaikki hyvin.
Asiat eivät ole noin mustavalkoisia! Turha puhua mitään että etä joutuu nöyrtymään!..sinä ne sellaisena haluat näyttääkin.
Nyt oli ihan oikeasti kyse siitä, että asioista pitäisi keskustella ja ottaa huomioon molempien tilanne.
Meillä esmes kun likan äitee lähti lätkimään, hän muutti 25km päähän paikkakunnalle jossa työpaikkansakin on koska hänen mielestään hänen ei ole mitään järkeä kulkea noin pitkiä työmatkoja. Itse olin töissä yhtä kaukana, mutta täsmälleen päinvastaisessa suunnassa.
Tilanne ratkesi lopulta sillä että vaihdoin työpaikkaa huomattavasti pienempipalkkaiseen ja nyt työmatkani on 30km mutta lapsi asuu matkan varrella. Kerro sinä kenen etu tässä painoi kaikkein eniten!
Mielestäni lapsen äiti toimi AINOSTAAN oman edun mukaisesti ja minä tämän johdosta lapsen edun mukaisesti. Lapsen äiti säästi 100€/kk työmatkakuluissa ja minä hävisin 600€ kuukausipalkassa (ennen ansiomme ja työmatkakulut olivat lähes samat).
Aivan samanlaiset vaikutukset voivat tulla hoitoon/eskariin/kouluun ilmoittamisten kanssa. - riitelemällä
Jaana__ kirjoitti:
Eskareita on monenlaisia - meillä on ainakin täällä useita vaihtoehtoja. Juuri sen takia on tarkoitus että vanhemmat tekevät näitä valintoja - hehän tietää parhaiten mikä on lapsen etu.
siitä kuka päättää ja asenteella "pistänpäs tuon exän nöyristelemään"?
- Jaana__
riitelemällä kirjoitti:
siitä kuka päättää ja asenteella "pistänpäs tuon exän nöyristelemään"?
AP:n exä tosiaan lähti riitelemään tässä asiassa ja omavaltaisesti ilmoitti lapsen eskariin. Typerää mutta minkäs teet. Joskus voi auttaa että antaa toisen pikkuisen maistaa omaa lääkettä, vaikka niin että itse toimii omavaltaisesti ja kertoo exälle jälkeenpäin. Ehkä sitten yhteistyöhalujakin rupea löytymään :D
- sori vaan
Judas76 kirjoitti:
Kyllä se menee ihan päinvastoin! :D
Etällä on velvollisuuksia ja lähillä oikeuksia.
Käsittääkseni LÄHIN niinkuin ETÄNkin on toimittava aktiivisesti vuorovaikutussuhteen kehittymisessä toiseen vanhempaan.
Ja kyllä; olisi tietenkin ihan hyvä jos lähi ilmoittaisi etälle jokaisen lääkärissäkäynnin. Ei ole esim. kauhean kiva jos LÄHI jättää kertomatta vaikkapa jostain allergiasta ETÄLLE. Tai, jos ajatellaan se asia toisinpäin; Lapsi on ETÄllä hoidossa, ja joutuu lääkäriin, niin kuuluuko ETÄN kertoa LÄHILLE tästä lääkärikäynnistä? Kuulostaa jotenkin ihan Loogiselta, että Kyllä. Kyllä ETÄn kuuluu kertoa LÄHILLE.Ei voi arvottaa "jokaista lääkärissäkäyntiä" (esim flunssa) ja sitten merkittävimpiä lääkärissä käyntejä diagnooseineen kuten allergia. Kuka ihme nyt jättäisi kertomatta allergiasta, haloo....
Ja kuka ihmeen uusavuton nyt soittelisi joka päivä jos lapsi saa tikun sormeensa, johan siinä menisi molemmilta hermot kun joka pientä kömmähdystä raportoitaisiin. - ristiriitaisiksi!
sori vaan kirjoitti:
Ei voi arvottaa "jokaista lääkärissäkäyntiä" (esim flunssa) ja sitten merkittävimpiä lääkärissä käyntejä diagnooseineen kuten allergia. Kuka ihme nyt jättäisi kertomatta allergiasta, haloo....
Ja kuka ihmeen uusavuton nyt soittelisi joka päivä jos lapsi saa tikun sormeensa, johan siinä menisi molemmilta hermot kun joka pientä kömmähdystä raportoitaisiin.Kun uusperhe palstalla näitä äitejä haukutaan sitten miehessä roikkujiksi jotka "keksivät tikusta asiaa" kun soittelevat yhtenään lapseen liittyvistä asioista!
Mutta niinhän se menee,, teit niin tai näin, teit aina kaiken väärin ja olet itsekäs ja surkea ihminen! - teit niin tai näin se on aina
ristiriitaisiksi! kirjoitti:
Kun uusperhe palstalla näitä äitejä haukutaan sitten miehessä roikkujiksi jotka "keksivät tikusta asiaa" kun soittelevat yhtenään lapseen liittyvistä asioista!
Mutta niinhän se menee,, teit niin tai näin, teit aina kaiken väärin ja olet itsekäs ja surkea ihminen!jonkun mielestä väärinpäin.
Mutta
tässäkin voi vaan soveltaa sitä omaa järkikultaansa. Olla itsenäinen ja silti ns. yhtenäinen. Tottakai tulee pitää toinen ajantasalla merkityksellisistä asioista, niistä vähämerkityksellisistä ( tyyliin: apua, tuli just tikku sormeen, mitä ihmettä mä nyt teen) ei ehkä ole niinkään tarpeen ilmotella..
Ellei sitten kumpikin tykkää päättää päiväänsä sen päivän kakanvärin arviointiin.
- oli tyhmästi
toimittu! Meillä kanssa eskariin menevä lapsi ja yhdessä exän, siis 'etän' kanssa paperit vietiin sinne. Minä sain tarhasta hakulomakkeet yms. jos en olisi lapsen isälle kertonut hausta, niin tuskin hän olisi sitä lehtien kulmasta tullut huomanneeksi.
Meillä on yhteishuoltajuus ja mm. tuollaiset asiat kuuluu molemmille ja minusta on hienoa, että isä/isät haluaa osallistua lasten elämään. Yhdessä myös valitsimme esikoulunkin.
Vaikka olemme eronneet, niin lapset ovat edelleen meidän yhteisiä ja lapsia koskevat päätökset tehdään yhdessä (kaikki isoimmat). En halua että lasten isä kokee olevansa ulkopuolinen lasten elämässä.
Miesystävälläni ja hänen ex-vaimolla on ihan sama periaate.
Tsemppiä!- ap.....
minusta eskari ja tulevat kouluasiat ovat sen verran isoja asioita, mistä molempien tulisi olla ajantasalla. Tai ainakin minä haluan olla tietoinen omien tenavien asioista. En ole missään vaiheessa ollut estämässä exän muuttoa, mutta uskon sen asian vaikuttaneen siihen ettei ilmoittanut eskarihommasta minulle mitään. Kiitoksia kannanotoista. Kuten arvelinkin, en aivan väärässä ollut omassa kannassani mistä sanoin exälleni.
- isi(kö)??
ap..... kirjoitti:
minusta eskari ja tulevat kouluasiat ovat sen verran isoja asioita, mistä molempien tulisi olla ajantasalla. Tai ainakin minä haluan olla tietoinen omien tenavien asioista. En ole missään vaiheessa ollut estämässä exän muuttoa, mutta uskon sen asian vaikuttaneen siihen ettei ilmoittanut eskarihommasta minulle mitään. Kiitoksia kannanotoista. Kuten arvelinkin, en aivan väärässä ollut omassa kannassani mistä sanoin exälleni.
Hieman yliampuvaa sun juttus! Kauhea vauhkoaminen kun sulle ei oo kerrottu että on eskariin haku jo ollu! Kai sinun pitäis olla perillä kyseisistä hakuajoista kun kyseessä on oma lapsi! Taitaa vaan alemmuudentunto ahistaa kun ÄITI saikin päättää eskarista yksin!
- ap....
isi(kö)?? kirjoitti:
Hieman yliampuvaa sun juttus! Kauhea vauhkoaminen kun sulle ei oo kerrottu että on eskariin haku jo ollu! Kai sinun pitäis olla perillä kyseisistä hakuajoista kun kyseessä on oma lapsi! Taitaa vaan alemmuudentunto ahistaa kun ÄITI saikin päättää eskarista yksin!
tässä nyt oikeen vauhkoaa. Täytyy tunnustaa etten kyllä ole perillä milloin eskariin haetaan, kun ei ole ikinä ennen tarvinnut sellaista asiaa miettiä. Mitähän yliampuvaa tuossa oli, jos olen sitä mieltä että lapsia koskevista asioista olisi hyvä puhua avoimesti???
- lumitykki
Oletko tullut ajatelleeksi, että ilmoitus hausta eskariin sekä ilmoittautumisesta kouluun julkaistaan tavallisesti paikallislehdessä. Sieltä varmaan exäsikin on tuon tiedon saanut. Ainakaan meidän paikkakunnalla tällaisia ilmoituksia ei tule kotiin, joten itse vaan pitää olla valppaana. Ehkäpä exäsi ei ole tullut ajatelleeksi, että et ole k.o. ilmoitusta huomannut? Aina ei välttämättä ole kysymys ilkeilystä!
- ap.....
että ne hakujutut löytyy lehdestäkin. Ehkä kyse ei ollut ilkeilystä, mutta tavallisesti olemme jutelleet lapsia koskevista asiosta, mutta tässä asiassa exä ei maininnut halaistua sanaakaan. Kenties hän sitten unohti??
- Anneli 33
Moi
Täytyy sanoa että on kyllä tehty tikusta asiaa. Tottakai eskariksi valitaan se lähipaikka ihan pelkästään sen tähden että kun lapsi menee kouluun on oletettavaa että samasta eskarista tulee hänen koulukavereitaan mikä osaltaan helpottaa koulun aloittamista.
Enpä tiedä miten itse olet hommasi hoitanut mutta itse olen eronnut v.2001 ja olen ilmoittanut lapseni eskariin itse, ilmoittanut kouluun ihan itse sekä vielä muuttanutkin paikkakuntaakin. Asiat ovat olleet ilmoitusluonteisia ex:lle eikä hän ole niistä keuhkonnut sillä tietää ihan varmasti että teen valinnat vain ja ainoastaan lapsen etua ajatellen.
Minusta on naivia ajatella että mentäisiin nyt käsikynkkää ilmoittelemaan sinne tänne yhdessä kun kerran on erottu. Kyllä eskari ja koulupäätökset keskustellaan lapsen kanssa mm. mihin kaverit menee ja ovat luonnollisia valintoja läheltä lapsen kotia ja tulevaa koulua.
Tärkeinhän näissä päätöksissä on se että kun lapsi alkaa itse kulkemaan kouluun on se lähellä kotia ja turvallisen matkan päässä kotoa. Eskari on kuitenkin vain 1 vuosi mutta ala-aste on 6 vuotta ja sen koulumatka onkin jo merkityksellinen. Eikä toki voi vähätellä niiden kavereiden osuutta joita lapsi ehtii saamaan eskarissa jolloin se aloitus koulussa on huomattavasti helpompi kun on joku johon turvautua eli vanha eskarikaveri samalla luokalla.
Anneli - Jaana__
Anneli 33 kirjoitti:
Moi
Täytyy sanoa että on kyllä tehty tikusta asiaa. Tottakai eskariksi valitaan se lähipaikka ihan pelkästään sen tähden että kun lapsi menee kouluun on oletettavaa että samasta eskarista tulee hänen koulukavereitaan mikä osaltaan helpottaa koulun aloittamista.
Enpä tiedä miten itse olet hommasi hoitanut mutta itse olen eronnut v.2001 ja olen ilmoittanut lapseni eskariin itse, ilmoittanut kouluun ihan itse sekä vielä muuttanutkin paikkakuntaakin. Asiat ovat olleet ilmoitusluonteisia ex:lle eikä hän ole niistä keuhkonnut sillä tietää ihan varmasti että teen valinnat vain ja ainoastaan lapsen etua ajatellen.
Minusta on naivia ajatella että mentäisiin nyt käsikynkkää ilmoittelemaan sinne tänne yhdessä kun kerran on erottu. Kyllä eskari ja koulupäätökset keskustellaan lapsen kanssa mm. mihin kaverit menee ja ovat luonnollisia valintoja läheltä lapsen kotia ja tulevaa koulua.
Tärkeinhän näissä päätöksissä on se että kun lapsi alkaa itse kulkemaan kouluun on se lähellä kotia ja turvallisen matkan päässä kotoa. Eskari on kuitenkin vain 1 vuosi mutta ala-aste on 6 vuotta ja sen koulumatka onkin jo merkityksellinen. Eikä toki voi vähätellä niiden kavereiden osuutta joita lapsi ehtii saamaan eskarissa jolloin se aloitus koulussa on huomattavasti helpompi kun on joku johon turvautua eli vanha eskarikaveri samalla luokalla.
AnneliVaikka vanhemmat eroavat niin sehän ei tarkoita että lapsista erotaan. Lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaansa - ja myös oikeus siihen että hänen vanhempansa päättävät hänen asioista. Mutta joillekin lähivanhemmille nousee kusi päähän ja kuvittelevat että he voivat yksin päättää toisen ihmisen lapsen asioista. Lähivanhemman velvollisuus on edistää lapsen ja etävanhemman suhdetta - mm antamalla etävanhemman olla vanhempi lapselleen.
- Hyvät tavat
Hyvät tavat kunniaan! Kyllä kaikki vähänkin merkittävämpi pitää yhteisen lapsen elämästä kertoa. Mieti jos itse olisit etä!..Ei kai niitä lehdistä ym. lueta kun puhutaan omasta, yhteisestä lapsesta, että mitenhän..entä kun menee lehtimainos ohi tms.??
- lapsista....
Jaana__ kirjoitti:
Vaikka vanhemmat eroavat niin sehän ei tarkoita että lapsista erotaan. Lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaansa - ja myös oikeus siihen että hänen vanhempansa päättävät hänen asioista. Mutta joillekin lähivanhemmille nousee kusi päähän ja kuvittelevat että he voivat yksin päättää toisen ihmisen lapsen asioista. Lähivanhemman velvollisuus on edistää lapsen ja etävanhemman suhdetta - mm antamalla etävanhemman olla vanhempi lapselleen.
Eiköhän ne lähit ihan omistaan päätä, vai mitä luulet? Minulle ei tulisi mieleenkään päättää kenenkään muun lapsista kuin omistani. Niistä olenkin sitten tehnyt päätökset itsenäisesti lapsen parasta ajatellen.
- Äiti minäkin
Jaana__ kirjoitti:
Vaikka vanhemmat eroavat niin sehän ei tarkoita että lapsista erotaan. Lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaansa - ja myös oikeus siihen että hänen vanhempansa päättävät hänen asioista. Mutta joillekin lähivanhemmille nousee kusi päähän ja kuvittelevat että he voivat yksin päättää toisen ihmisen lapsen asioista. Lähivanhemman velvollisuus on edistää lapsen ja etävanhemman suhdetta - mm antamalla etävanhemman olla vanhempi lapselleen.
Tapansa ilmaista asioita meistää kullakin...
No, joka tapauksessa: eiköhän tuo kaikki riipu niistä olosuhteista, jossa eletään. Meillä esimerkiksi isä tapaa lastaan vain viikonloppuisin ja minä hoidan koko arkisen elämän ja siihen liittyvät asiat. Näin ollen myös minä päätän, mihin eskariin tai kouluun lapsemme menee.
Toki keskustelen ennen päätöksentekoa myös isän kanssa, mutta harvoin hänellä asioihin mitään vastaan sanomista on. Yleensä kommentti on:"Tee kuten sinulle ja lapselle on parhaaksi". Lapsen isä on voinut luottaa siihen, että ajattelen näissä asioissa aina ensi sijaisesti lasta ja hänen parastaan, eikä meillä ole tarvetta käydä valtataistelua siitä, kuka eniten saa mistäkin asioista päättää.
Ja voin sanoa, että isän isyys ei tästä vaarannu. - Jaana__
lapsista.... kirjoitti:
Eiköhän ne lähit ihan omistaan päätä, vai mitä luulet? Minulle ei tulisi mieleenkään päättää kenenkään muun lapsista kuin omistani. Niistä olenkin sitten tehnyt päätökset itsenäisesti lapsen parasta ajatellen.
Lapsia ei voi omistaa - lapsella on isä ja äiti ja he päättävät lapsen asioista. Ei se lapsi ole yhtään sen enempää äidin lapsi kuin isän lapsi. Miltä sinusta tuntuisi jos exäsi tekisi yksin päätökset koskien lasta?
- ettei lapsista erota
Jaana__ kirjoitti:
Vaikka vanhemmat eroavat niin sehän ei tarkoita että lapsista erotaan. Lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaansa - ja myös oikeus siihen että hänen vanhempansa päättävät hänen asioista. Mutta joillekin lähivanhemmille nousee kusi päähän ja kuvittelevat että he voivat yksin päättää toisen ihmisen lapsen asioista. Lähivanhemman velvollisuus on edistää lapsen ja etävanhemman suhdetta - mm antamalla etävanhemman olla vanhempi lapselleen.
mutta kuitenkin eron jälkeen useasti mies lapsensa unohtaa täysin. varsinkin sillon kun on löytänyt uuden naisen. Sillon ne viimeistää jää.
Meillä kävi näin, eikä miestä ole seitsemään vuoteen näkyny. Joten kyllä meidän mies lapsistaankin erota.
Miten sitä edistää suhdetta, jos toista ei kiinnosta. Puitääkö ne kipata miehen pihalle väkisin, ottaa niitä vastaan tai ei?
Ei äidin velvollisuus ole pakottaa miestä lapsistaan huolehtimaan. Estää ei saa, mutta ei vaatimalla vaatia, ellei miestä kiinnosta! - kuitenkin,
Hyvät tavat kirjoitti:
Hyvät tavat kunniaan! Kyllä kaikki vähänkin merkittävämpi pitää yhteisen lapsen elämästä kertoa. Mieti jos itse olisit etä!..Ei kai niitä lehdistä ym. lueta kun puhutaan omasta, yhteisestä lapsesta, että mitenhän..entä kun menee lehtimainos ohi tms.??
että äiti huomasi lehti-ilmoituksen, ettei jäänyt lapsi kokonaan ilmoittamatta eskariin.
Mikäköhän sota silloin olisi alkanut isän taholta? - Pariton Isä
Äiti minäkin kirjoitti:
Tapansa ilmaista asioita meistää kullakin...
No, joka tapauksessa: eiköhän tuo kaikki riipu niistä olosuhteista, jossa eletään. Meillä esimerkiksi isä tapaa lastaan vain viikonloppuisin ja minä hoidan koko arkisen elämän ja siihen liittyvät asiat. Näin ollen myös minä päätän, mihin eskariin tai kouluun lapsemme menee.
Toki keskustelen ennen päätöksentekoa myös isän kanssa, mutta harvoin hänellä asioihin mitään vastaan sanomista on. Yleensä kommentti on:"Tee kuten sinulle ja lapselle on parhaaksi". Lapsen isä on voinut luottaa siihen, että ajattelen näissä asioissa aina ensi sijaisesti lasta ja hänen parastaan, eikä meillä ole tarvetta käydä valtataistelua siitä, kuka eniten saa mistäkin asioista päättää.
Ja voin sanoa, että isän isyys ei tästä vaarannu.On hyvä että kerrot asiat myös toiselle vanhemmalle. Jos hän antaa sinun sen jälkeen päättää, niin silloinhan päätös on tavallaan tehty yhdessä. Molempien suostumuksella.
Kokonaan toinen asia on jos tekisit päätökset yksin edes ilmoittamatta niistä toiselle vanhemmalle varsinkin jos toinen vanhempi on nimenomaan tehnyt selväksi että hän haluaa olla mukana päätöksenteossa.
Tästä jälkimmäisestähän aloittajan puheenvuorossa oli kysymys. - Anneli 33
Jaana__ kirjoitti:
Lapsia ei voi omistaa - lapsella on isä ja äiti ja he päättävät lapsen asioista. Ei se lapsi ole yhtään sen enempää äidin lapsi kuin isän lapsi. Miltä sinusta tuntuisi jos exäsi tekisi yksin päätökset koskien lasta?
En kyllä ymmärrä sinun pointtiasi "Jaana"vai pitäisikö sanoa "Jaska".. Miksi ihmeessä jänkkäät asiaa joka ei aina ole niin kuin suoraan romaaneista. Harvoimpa sitä eron jälkeen kämpätään enää kylki kyljessä vaan elämä menee eteenpäin, ihmiset muuttaa ja etsivät itselleen parempaa olosuhdetta asua ja elää..
Esim. minun ex ei voi tietää asumani kaupungin päivähoito, eskareista ja koulusta kun ei asu edes koko kaupungissa. Miten ihmeessä hänellä voisi olla mielipide saatikka edes mitään kokemusta valita lapsen koulua yms jos ei edes asu paikkakunnalla vaan viereisessä kaupungissa. Miten hän pystyy ajamaan lapsen etua jos on ulkona kuin lumiukko. Eiköhän se mene kuitenkin niin että olosuhteet päättävät nämä asiat ei se mihin vanhemmat "haluavat" lapsensa laittaa..?
Anneli - Jaana__
Anneli 33 kirjoitti:
En kyllä ymmärrä sinun pointtiasi "Jaana"vai pitäisikö sanoa "Jaska".. Miksi ihmeessä jänkkäät asiaa joka ei aina ole niin kuin suoraan romaaneista. Harvoimpa sitä eron jälkeen kämpätään enää kylki kyljessä vaan elämä menee eteenpäin, ihmiset muuttaa ja etsivät itselleen parempaa olosuhdetta asua ja elää..
Esim. minun ex ei voi tietää asumani kaupungin päivähoito, eskareista ja koulusta kun ei asu edes koko kaupungissa. Miten ihmeessä hänellä voisi olla mielipide saatikka edes mitään kokemusta valita lapsen koulua yms jos ei edes asu paikkakunnalla vaan viereisessä kaupungissa. Miten hän pystyy ajamaan lapsen etua jos on ulkona kuin lumiukko. Eiköhän se mene kuitenkin niin että olosuhteet päättävät nämä asiat ei se mihin vanhemmat "haluavat" lapsensa laittaa..?
AnneliMiten on mahdollista ettei isä tiedä lapsen asuinpaikasta mitään tai on mielipiteitä missä lapsi on hoidossa jne? Isän häpeä tietysti että on suostunut tuollaiseen, ei lapsia saa hylätä - heistä huolehditaan kunnes ovat aikuisia. Miksi isä on suostunut siihen että lapsi asuu kaukana hänestä? Itse en ikinä suostuisi sellaiseen - ja onneksi exäni on fiksu eikä edes haaveile sellaisesta että muuttaisi pois lapsen kanssa.
Kurja juttu teidän lapselle - ja tietysti isälle myös. Lapsen menettäminen on rankkaa ... - Äiti minäkin
Jaana__ kirjoitti:
Miten on mahdollista ettei isä tiedä lapsen asuinpaikasta mitään tai on mielipiteitä missä lapsi on hoidossa jne? Isän häpeä tietysti että on suostunut tuollaiseen, ei lapsia saa hylätä - heistä huolehditaan kunnes ovat aikuisia. Miksi isä on suostunut siihen että lapsi asuu kaukana hänestä? Itse en ikinä suostuisi sellaiseen - ja onneksi exäni on fiksu eikä edes haaveile sellaisesta että muuttaisi pois lapsen kanssa.
Kurja juttu teidän lapselle - ja tietysti isälle myös. Lapsen menettäminen on rankkaa ...nuo sinun juttusi.
Onko tosiaan lapsen hylkäämistä, jos asuu eri paikkakunnalla? Vanhempina voi toimia monella tapaa ja olla silti ihan hyvä isä tai äiti. Huolehtiminen ei ole vain sitä, että äiti ja isä käsi kädessä kulkevat toimittamassa lapsen asioita -eihän avioliiton aikanakaan näin aina toimita.
Minun exäni on mielestäni ihan hyvä isä, vaikka asuukin toisella paikkakunnalla, tapaa lasta viikonloppuisin ja antaa minun tehdä päätökset lapsen hoito- ja kouluvalinnan suhteen. Jos hän on luottanut avioliitonkin aikana kykyyni tehdä valintoja lapsemme parhaaksi, miksi ei siis eron jälkeenkin? Jos toinen vanhemmista pyörittää eron jälkeen yksin arkea, on hän myös pääosin vastuussa niitä koskevista ratkaisuista. - Jaana__
Äiti minäkin kirjoitti:
nuo sinun juttusi.
Onko tosiaan lapsen hylkäämistä, jos asuu eri paikkakunnalla? Vanhempina voi toimia monella tapaa ja olla silti ihan hyvä isä tai äiti. Huolehtiminen ei ole vain sitä, että äiti ja isä käsi kädessä kulkevat toimittamassa lapsen asioita -eihän avioliiton aikanakaan näin aina toimita.
Minun exäni on mielestäni ihan hyvä isä, vaikka asuukin toisella paikkakunnalla, tapaa lasta viikonloppuisin ja antaa minun tehdä päätökset lapsen hoito- ja kouluvalinnan suhteen. Jos hän on luottanut avioliitonkin aikana kykyyni tehdä valintoja lapsemme parhaaksi, miksi ei siis eron jälkeenkin? Jos toinen vanhemmista pyörittää eron jälkeen yksin arkea, on hän myös pääosin vastuussa niitä koskevista ratkaisuista.läsnäoloa - toki voi onnistua myös vaikka asuu kaukana mutta se vaatii jo aika paljon. Miten pystyy silloin osallistumaan lapsen päivähoito/koulujuttuihin, huolehtimaan lapsen harrastuksista jne jos asuu satojen kilometrien päässä? Itse en haluaisi sellaista omille lapsilleni - tai suostuisi olemaan sellainen äiti. Mutta meitä on moneksi - toivottavasti noilla etävanhemmilla on omia lapsia josta sitten voivat nauttia.
- Justiina70.
Jaana__ kirjoitti:
läsnäoloa - toki voi onnistua myös vaikka asuu kaukana mutta se vaatii jo aika paljon. Miten pystyy silloin osallistumaan lapsen päivähoito/koulujuttuihin, huolehtimaan lapsen harrastuksista jne jos asuu satojen kilometrien päässä? Itse en haluaisi sellaista omille lapsilleni - tai suostuisi olemaan sellainen äiti. Mutta meitä on moneksi - toivottavasti noilla etävanhemmilla on omia lapsia josta sitten voivat nauttia.
Sinun kannattaisi osallistua johonkin
'kuinka osaan lopettaa samasta asiasta jankuttamisen'-seminaariin
Aloittajaa ihmettelen kuinka on nostanut näin hirveän haloon eskariin ilmoittamisesta, onkohan siinä tapahtunut jokin huutava vääryys lasta kohtaan?
Ei ole tiennyt, että lehdissä ilmoitellaan asiasta. Kuinka lähivanhemman kuitenkin oletetaan asiasta tietävän ja informoimaan etävanhempaa asiasta. Miksei etävanhempi ole ottanut sitä vastuuta ja toiminut itse sen sijaan, että yrittää kerätä täällä säälipisteitä kun on tullut niin vallan kaltoin kohdelluksi? - Anneli 33
Jaana__ kirjoitti:
Miten on mahdollista ettei isä tiedä lapsen asuinpaikasta mitään tai on mielipiteitä missä lapsi on hoidossa jne? Isän häpeä tietysti että on suostunut tuollaiseen, ei lapsia saa hylätä - heistä huolehditaan kunnes ovat aikuisia. Miksi isä on suostunut siihen että lapsi asuu kaukana hänestä? Itse en ikinä suostuisi sellaiseen - ja onneksi exäni on fiksu eikä edes haaveile sellaisesta että muuttaisi pois lapsen kanssa.
Kurja juttu teidän lapselle - ja tietysti isälle myös. Lapsen menettäminen on rankkaa ...Ompa kurja juttu kun ei osaa luettua ymmärtää. Ei ole sama asia että asuu kaukana kuin se että ei asu samassa kaupungissa. Kaupunkien välimatka alle 15 km joten ei voi puhua että on kaukana mutta kuitenkin on vieras kaupunki jossa isällä ei ole tuttavia yms mutta äiti asunut jo kauemmin joten kyllä se äiti vaan tietää mikä on "hyvä koulu, päiväkoti yms".
Sitäpaitsi ei isä voi päättää missä minä lapseni kanssa asun. Ei hänellä ole siihen yhtään mitään suostumista. Miksi olisi sillä onhan tämä vapaa maa myös äidille. Luulisi isän arvostavan sitä että lapsella on parempi uusi asuinpaikka..?
Eikä isä lastaan ole hyljännyt nähnyt nyt 5 vuotta joka toinen viikonloppu, pitkät kesälomat, joululomat yms sekä vienyt kesällä joka viikko harrastukseen.
Ei se että isä ei ole päättänyt lasten koulua yms ole ollut isälle koskaan kynnyskysymys sillä hän on luottanut siihen että lähi tietää nämä asiat paremmin... Niinkuin muuten suureksi osaksi tapauksista varmasti tietääkin.
Ei kukaan äiti tahallaan laita lastaan huonoon kouluun ex:n kiusalla..
Anneli - Äiti minäkin
Jaana__ kirjoitti:
läsnäoloa - toki voi onnistua myös vaikka asuu kaukana mutta se vaatii jo aika paljon. Miten pystyy silloin osallistumaan lapsen päivähoito/koulujuttuihin, huolehtimaan lapsen harrastuksista jne jos asuu satojen kilometrien päässä? Itse en haluaisi sellaista omille lapsilleni - tai suostuisi olemaan sellainen äiti. Mutta meitä on moneksi - toivottavasti noilla etävanhemmilla on omia lapsia josta sitten voivat nauttia.
Minä eli äiti olen läsnä lapseni elämässä joka päivä. Isäkin viikonloppuisin ja muutoin arkisin puhelimitse. Meillä lapsi voi hyvin ja hänen asiansa ovat hoidossa, vaikka emme isän kanssa käsikynkkää joka paikkaan kuljekaan.
Vaikka et itse kyseistä toimintatapaa allekirjoitakaan, ei se tee meistä toisin toimivista huonompia vanhempia. Meillä tämä on esimerkiksi pakon sanelema juttu, ollut jo avioliiton aikana, sillä isä työskentelee arkiviikot pääosin ulkomailla. Rakkautta lapseen se ei vähennä ja sehän on tärkeintä.
Ja me muuten asumme Etelä-Suomessa, joten kaupunkien välillä ei ole satoja kilometrejä. Meidän tapauksessa niitä kertyy n. 20. - kerrot tässä
ap..... kirjoitti:
että ne hakujutut löytyy lehdestäkin. Ehkä kyse ei ollut ilkeilystä, mutta tavallisesti olemme jutelleet lapsia koskevista asiosta, mutta tässä asiassa exä ei maininnut halaistua sanaakaan. Kenties hän sitten unohti??
"tavallisesti olemme jutelleet lapsia koskevista asiosta"
mutta nyt kun on jäänyt yksi asia mainitsematta, nostat kauhean metelin!
Kumpi teistä on se riidanhaastaja ja kumpaako tässä tapauksessa saisi vituttaa toisen käytös? - Pariton Isä
kerrot tässä kirjoitti:
"tavallisesti olemme jutelleet lapsia koskevista asiosta"
mutta nyt kun on jäänyt yksi asia mainitsematta, nostat kauhean metelin!
Kumpi teistä on se riidanhaastaja ja kumpaako tässä tapauksessa saisi vituttaa toisen käytös?Mistä olet saanut käsityksen että ap on nostanut kamalan metelin? Siitäkö että tästä aiheesta virisi vilkas keskustelu?
Käsittääkseni kumpikaan ei ollut riidanhaastaja mutta aloittajaa kyllä selvästi (ja aiheellisesti) vitutti lapsensa äidin (joko ajattelematon tai tarkoituksellisesti asioita salaava) käytös. - kysynytkään
Pariton Isä kirjoitti:
Mistä olet saanut käsityksen että ap on nostanut kamalan metelin? Siitäkö että tästä aiheesta virisi vilkas keskustelu?
Käsittääkseni kumpikaan ei ollut riidanhaastaja mutta aloittajaa kyllä selvästi (ja aiheellisesti) vitutti lapsensa äidin (joko ajattelematon tai tarkoituksellisesti asioita salaava) käytös.sulta yhtään mitään, älä siis puutu asioihin mitkä ei sulle kuulu
- Pariton Isä
kysynytkään kirjoitti:
sulta yhtään mitään, älä siis puutu asioihin mitkä ei sulle kuulu
..sinulta. Ja on oma häpeäsi jollet kykene vastaamaan.
- mayanna
:) Pitää tähänkin vielä "tunkea" mukaan. Ehkä minulta on mennyt ohi jotain, mutta yhtä juttua ihmettelen. Eilen soittelin sosiaalitoismistoon päiväkotiasioissa ja kysäisin siinä samalla; koskas muuten eskariin ilmoittautuminen on, kun minulle ei tule paikallislehteä... Muistelin, että kotiin olisi vanhemman lapsen eskariin ilmoittautumisen ollessa ajankohtainen tullut kirje tai jotain. Niinpä sitten pph:n ohjaaja sanoi juuri tehneensä kirjeet, ja meidän lapsen kohdalla se toimitetaan päivähoidon kautta, eli löytyy maanantaina pojan omasta lokerosta.
Kun minä en alkuunkaan ymmärtänyt miten tämän ketjun lähivanhemmalta oli tuo asia päässyt kokonaan menemään ohi, niin tässähän yksi mahdollinen selvitys tuli siihen. Etä löytänyt kirjeen hakiessaan lasta hoidosta ja päättänyt olla omatoiminen? Näinhän se on voinut mennä ohi, ellei lehteä ole lukenut...
Kohdallani tällaisesta tuskin lienee pelkoa, etä asuu kyllä samassa kunnassa, mutta tuskin tulee edes ajatelleeksi, että eskariin pitää ilmoittautua :) Näin ollen luultavasti vaan kerron hänelle, että "kävimme muuten ilmoittautumassa eskariin" ja luultavasti exä sanoo lapsellemme hymyillen "hienoa, onpa sinusta tullut iso poika". Ei siitä varmaan sen suurempaa haloota synny. No eipä meillä ole juuri mahdollisuuksia valita eskarien välillä, että mitään suuria päätöksentekokokouksia ei sen puoleen tarvitse järjestellä..
Kuten tuolla ylempänä joku mainitsikin, niin eiköhän se ole kohtailaisen "itsestäänselvää" (jos nyt mikään on), että lapsi menee siihen eskariin, joka on lähinnä kotia/tulevaa koulua - ellei hänellä sitten ole jotakin erityisopetuksen tai -tuen tarvetta. Siinä tapauksessa tietenkin neuvottelut vanhempien kesken ovat ehdottoman tärkeitä, jotta molemmilta saadaan paras mahdollinen tuki (mikä tietenkin on tärkeää aivan kaikkien kohdalla).
Ilmoittaa lapsen sinne sitten etä tai lähi, kyllä siitä nyt olisi mukava toiselle mainita! Jo ihan lapsenkin kannalta. Kyllä se meillä ainakin on muksulle big deal että hänestä tulee eskarilainen.
Ja tuohon alkuperäisen murheeseen Mitä muuta on mennyt ohitse, lienee kai vain yksi lääke; Yrittää pitää lasten asiat erillään vanhempien riidoista. Vaikkei millään saa hymyä exälle aikaiseksi, suu pitäisi saada auki molemmin puolin lasten asiosta. Meillä minä joudun "lypsämään" asioita exältä, mutta se on ollut hänen luonteensa aina. Ehkä aapeen tapauksessa pitää oppia pysymään kärryillä, jos exä on oma-aloitteista sorttia :)
On se metkaa... toinen yhteishuoltajapari kärsii siitä, että etä piut paut veisaa experheen asioista.. toinen pari taas siitä, että etä/lähi on liian aktiivinen... - Susanna82
on yhteishuoltavuus, sulla on OIKEUS tietää kaikesta, älä anna siinä periksi. Mut jos sulla ei oo, ei sinulle kerrota mitään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1135233
- 675034
- 904104
Miten mä olisin
Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.753600Anteeksi kun käyttäydyn
niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv603178- 432781
- 152287
Yritän tänään laittaa taajuudet kohdilleen
Jotta törmätään kirjaimellisesti. Ei tätä kestä enää perttikään. Olet rakas ❤️521904- 381760
Onko kaivattusi
kyltymätön nainen, pystyisitkö olemaan hänelle loputon mies, vai meneekö toisinpäin.371618