Kihlaus=lupaus avioliittoon
Pitääkö tuo kaava enää nykyään paikaansa?
Kihloihin mennään jo 16-vuotiaana, ja erotaan 18 vuotiaina. Tuskin edes tiedetään, mitä kihlaus on.
Teinityttöinä luullaan varmaan, että kihlaus on sitä että on poikakaveri, ja sormus siitä merkkinä muille IhQuille.
************************
Siis, kaveri kihlautui 16-vuotiaan kanssa ollessaan 18.
No, erohan tuli kun oli juuri muutettu uuteen kaksioon 3 vuotta myöhemmin.
Tyttö lähti, ei kenenkään takia. Kasvoivat kuulemma erilleen, ja halusi opiskelemaan.
Tottavie, kihlaus on heikolla pohjalla nykyään.
Ennen olisi tuo teinikana ruoskittu, ja nypytty höyhenet irti, mutta ei enää.
-Pitäisi nyt ensin ajatella kerran, ennenkuin menee kihloihin, tai kasvaa ensin aikuiseksi.
Oksettavinta on, että tuo tyttö sai kaverista tarpeekseen elämänkumppanina, muutti pois.
-Parin korttelin päähän ,ja yrittää käydä "ystävänä" katsomassa miten menee.
Miten menee kaverilla siinä velallisessa kaksiossa, kaverilla joka olisi halunnut kihlauksen johtavan enempään, kuin hyvä ystävä suhteeseen ja velalliseen kaksioon, johon hän panttasi koko omaisuutensa.
Mieluummin ammun itseäni varpaaseen, kuin menen kihloihin teinin kanssa. Ainakin ampumahaava kestää pidempään, eikä koske yhtä paljon.
Pitääkö tuo kaava enää nykyään paikaansa?
Kihloihin mennään jo 16-vuotiaana, ja erotaan 18 vuotiaina. Tuskin edes tiedetään, mitä kihlaus on.
Teinityttöinä luullaan varmaan, että kihlaus on sitä että on poikakaveri, ja sormus siitä merkkinä muille IhQuille.
************************
Siis, kaveri kihlautui 16-vuotiaan kanssa ollessaan 18.
No, erohan tuli kun oli juuri muutettu uuteen kaksioon 3 vuotta myöhemmin.
Tyttö lähti, ei kenenkään takia. Kasvoivat kuulemma erilleen, ja halusi opiskelemaan.
Tottavie, kihlaus on heikolla pohjalla nykyään.
Ennen olisi tuo teinikana ruoskittu, ja nypytty höyhenet irti, mutta ei enää.
-Pitäisi nyt ensin ajatella kerran, ennenkuin menee kihloihin, tai kasvaa ensin aikuiseksi.
Oksettavinta on, että tuo tyttö sai kaverista tarpeekseen elämänkumppanina, muutti pois.
-Parin korttelin päähän ,ja yrittää käydä "ystävänä" katsomassa miten menee.
Miten menee kaverilla siinä velallisessa kaksiossa, kaverilla joka olisi halunnut kihlauksen johtavan enempään, kuin hyvä ystävä suhteeseen ja velalliseen kaksioon, johon hän panttasi koko omaisuutensa.
Mieluummin ammun itseäni varpaaseen, kuin menen kihloihin teinin kanssa. Ainakin ampumahaava kestää pidempään, eikä koske yhtä paljon.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kaveri, joka menee 16-vuotiaan tytön kanssa naimisiin, saa hänkin mitä tilaa. Ei kande itkeä jälkikäteen.
Alle parikymppiset ('naiset') ovat vain kikattavia lapsia.
Heidän mieli muuttuu usein, eivät osaa päättää vielä pysyvästi.
Muútenkin, kun jo 15-vuotiaana pitäisi päättää, mitä teet loppuelämälläsi, ammatinvalinnankin osalta.
Moi. Halusin vaan puuttua taas tähän yleistämiseen. Kaikki naiset eivät todellakaan ole 'kikattavia' alle parikymppisinä. Minä aloitin surustelun itseäni 10 vuotta vanhemman miehen kanssa 16-vuotiaana. Voisin jopa sanoa hänen pelastaneen henkeni tuolloin.
Katsokaas idea on siinä, onko ihmisen itsetunto hyvä vai huono. Me menimme kihloihin yhteisen päätöksen johdosta, kun olimme seurustelleet 3 vuotta. Olin siis melkein 20 tuolloin. Yhdessä olimme asuneet tuolloin yli puoli vuotta. Emme menneet kihloihin, koska olisimme halunneet näyttää jotakin, vaan koska tunsimme sen oikeaksi. Emme edes viettäneet juhlia, vaan kerroimme silloin kun puheeksi tuli läheisillemme.
Nyt kolmen vuoden kuluttua kihlauksesta, olemme päättäneet mennä naimisiin. Tässäkään emme pidä kiirettä, hääpäivä on todennäköisesti vasta myöhään ensi vuonna. Meillä ei ole kiire "sitoa" toisiamme, koska tunnemme ja rakastamme toisiamme ja tiedämme, että kumpikin meistä tahtoo viettää loppuelämänsä toisen kanssa.
Ihmiset muuttuvat. Ja ovat erilaisia. Kyllä "aikuisetkin" ihmiset purkavat kihlauksia ja eroavat.
Ei kyllä naurata:
EI kyllä minua kikatuttaisi ,jos pitäisi mennä naimisiin jotain alle/noin kaksikymppisenä ja JÄISI OMA ELÄMÄ/NUORUUS PITÄMÄTTÄ!
saat palkkasi, ne menee kaikki perseen elättämiseen.
Saako 16-vuotias edes kihlautua? Eikö sitä paitsi seksi alaikäisen ja täysi-ikäisen kanssa ole laitonta?
Oli miten oli, minusta alle parikymppiseltä ei voi vaatia, että hän tietäisi mitä loppuelämältään haluaa. Parempi oli että uskalsi lähteä, ennen kuin on lapset sun muut hankittuna.
Ei kihlautumiseen ole mitään ikärajaa. Kihloissa ovat henkilöt, jotka ovat keskenään sopineet naimisiin menosta: missään ei sanota minkä ikäisenä tällaista voi sopia, miten tämä asia pitää sopia, tai millä tavalla se sitoo osapuolia. Kihlaus ei myöskään edellytä seksuaalista kanssakäymistä. Voit sopia avioliitosta ilman että harrastatte seksiä.
Suomessa seksin suhteen "suojaikäraja" on 16. 16 vuotias saa siis harrastaa seksiä kenen kanssa haluaa. Alle 16 vuotias saa harrastaa seksiä vain suurinpiirtein samanikäisen kumppanin kanssa.
Minä ja poikaystäväni menimme yhteisestä päätöksestä kihloihin kolme vuotta sitten.Itse olin tuolloin 16 ja kihlattuni 18.Kihlaus on meille tunnus rakkaudesta ja myöskin lupaus avioliitosta, mutta ajasta emme vielä ole päättäneet emmekä pidä kiirettä.
Olemme olleet yhdessä 5 vuotta.
itse olin 17v. kun menin kihloihin 20v. kanssa. nyt 10 vuotta myöhemmin olemme edelleen yhdessä ja avioliitossa.
nykyään kihlauksella ei ole lainopillista merkitystä.kihlaus on sopimus avioliitosta.sormuksilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. nykyään monet avoparit käyttävät sormuksia merkkinä sitoutumisesta, vaikka avioon ei olekaan aikomus mennä.
kihloihin mentiin neljätoista vuotta sitten.Yhteistä taivalta takana jo kohta 16 vuotta. Jossakin vaihees oli tarkoituksena mennä vihille, mutta kahden muksun syntymän jälkeen ei vaan ole oikein tuntunu sille et papin aamenta kaipais..Ihan hyvä näinkin.
Samaa mieltä, nykyaikana ei tunneta mitään arvostusta eikä rakkautta paitsi omaan hyvinvointiin. No syitä on monia mutta pätevin syy on että kotoa opitut tavat ja kasvatus vaikuttaa aika usein lapseen ja hänen itsenäistymiseen. Nuorilla ei ole mallia. Avioliitto on ainut parisuhteen muoto ja Papin Aamen on sen siunaus ja sinetti. vaikka ihmiset eroaakin usein niin asenne on eri avioon mentäessä kun johonkin avoliiton kaltaiseen sekamaelskaan ja identiteetin tyhjiöön.
Toi muija olis lähteny joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin, joten parempi etta häipyi ennemmin.
Yleisohjeeksi kaikille miehille: ketään alle 25 vuotiasta ei kannata edes ajatella vakavasti naimisiinmenon suhteen.
Tuskin miehellä on mitään halukkuutta naida 25-vuotiasta naista joka on jo ehtinyt kierrellä parinkymmenen miehen maattavana ja ottaa tällaisesta vaimoa, jos on saatavilla vielä viaton nainen, jota ei ole hillittömyys turmellut.
Kerrotussa tapauksessa olivat miehellä aikeet kunnossa, mutta ilmeisesti joko ihmistuntemus tai sitten ihmissuhteen hallinta eivät riittäneet oikean valinnan tekemiseen.
Se, miten hyvin kihlaussuhde tai avioliitto toimii riippuu aivan siitä, miten mies toimii perheen päänä.
Onkohan jäänyt rippikoulu käymättä?
Kihla-aikana osoitetaaan yhteisölle,
että pari harkitsee yhteiseloa ja on ns. pari.
Kihlautumiseen liittyy perusluottamus oletuksena, että aletaan olla uskollisia toisille tai kihlaus tietenkin purkautuu jos mieli tekee seikkailla.
Nykyisiin sormuksettomiin irtosuhteisiin ei liity mitään oletettua uskollisuutta, joten ellei miehellä ole kykyä sitoutua tai rakastaa oikeasti ihmistä koko pakkauksena, on turha leikkiä mustasukkaista jos naista arvostavat herrasmiehet vie lopulta voiton pentumaisista yhden asian vonkaajista.
Leikkiä saa, mutta leikki-ikä voisi jäädä lastentarhaan. Pelleilyt tai pakottamiset ei kuulu parisuhteisiin.
Alaikäisiltä ei voi olettaa aikuismaista sitoutumiskykyä, joten esimerkkisi on ollut liian naiivi ja yrittää omasta tyhmyydestään syyllistää toisia, joten 'sakin hivutukseen' joutaisi on täma miespolo, joka uhittelee.
Avioliittoon ja parisuhteisiin päätyvät toivottavasti kypsät ihmiset.
sopimus avioliitosta on kihlaus oli sitten sormuksia tai ei
Kyllä sultakin on jotain väliin jäänyt... vai mitä ihmettä ne rippikoulussa nykyään opettaa??
Kihlaus on kyllä lupaus (sopimus) naimisiin menosta. Joku pari voi olla ihan tosissaan (ja uskollisia jne.), mutta ei ole kihloissa eikä mene koska ei aio mennä koskaan naimisiin. Tai se ei ole ajankohtaista. Tosissaan voi olla vaikka ei ihan vielä olisi valmis kihloihin ja naimisiin. Ei kaikki kihlautumattomat harrasta suinkaan irtosuhteita!! Ja sormuksetonkin voi olla kihloissa.
Harkitsee yhteiseloa? Mikähän tuon "yhteiselon määritelmä" on?
Ja paskanmarjat sanon minä!! nykyään se on todellakin nii että jotku 15v ihku teinit luule sitoutuvansa kun ovat ensin seurustelleet "vakavasti" jopa pari kuukautta ja sit saadaan loisto idea että mennäänpäs kihloihin! ja sekin on vain näönvuoksi...vaikka luullaan että sillä on jokin tarkoitus. itse seurustelin vuoden ja menin kihloihin ja olin 17v. sekin oli liian nuorena. sit muutettiin omaan kämppään ja asuttiin siinä about kaks kuukautta ja NAPS! itellä pää meni niin sekasi kihlatun kans ku toinen alko oleen nii omistushalunen että. tuntu ettei saa liikkua missään kavereitten kanssa. aina sai kuulla että kuitenki vieraissa kävit. siitä se sit lähti. akka kävi koulua ja minä join vitutukseen ja kun ei muuta tekemistä ollu ku akka oli koulussa.ja kun kotiin sieltä tuli nii vali vali sitä ja vali vali tätä. Eli kannattas todellakin miettiä tosissaan ennen kuin tekee isompia päätöksiä. ja olla pitemmän aikaa yhessä että oppii tuntemaan toisen kunnolla...nykyään kylläkin ollaan taas onnellisesti yhdessä mutta kihloihin menoa tai oman kämpän hankkimista ei tod suunnitellakkaan.
Asiaa.
Eniten säälitti, kun tyttö yritti mennä kaverina katsomaan miten EX:ällä menee, yritti masennuttaa häntä vielä enemmän läsnäolollaan.
Onneksi kaveri sai kiinni itsestään , ja antoi kai kanalle kunnolla kenkää.
Ei ole nainen kehdannut edes (kaverin rahoilla) ostamansa Corollan renkaita hakea pojan vanhempien luota varastosta.
Lisää kakkaa niskaan heittää se, että kummankin vanhemmat ovat tuttuja toisilleen.
.Mukavat illanistujaiset taitavat loppua.
Onneksi sentään ei vaatinut, että pitäsi saada ostamasnsa kodinkoneetkin puoliksi, vielä.
Kai sillä oliolla olisi kaverin omaisuuteen osuudetkin?
jaja, järkevää tekstiä yövuorossa.