menossa

hyvin erilaisia, joillakin hankalia joillakin todella helppoja. Itselläni oli erittäin vaikea odotusaika, kipuja, turvotusta, supistusten takia jäin sairauslomalle jossain 20. vkon jälkeen. Äitipolilla käyntejä 1-2 vkon välein vauvojen yhteisen istukan ja sitä kautta ravinnon epätasaisen jakautumisen vuoksi. Tytöt syntyivät vkolla 34, 1,6kg ja 2kg. Pienten syömis/hengitysopettelujen lisäksi ei ollut mitään vaikeuksia, olivat n.kuukauden sairaalassa.
Mutta niinkuin sanoin, odotus voi olla helppokin, useammin toivottavasti onkin! Esimerkkinä sukulaiseni kaksosraskaus oli ihan kaikkea muuta kun omani, tosi helppo ja vaivaton, isot vauvelit tuloksena:)
Meillä alkuajat oli aikalaista hässäkkää, tytöt oli tosi kovia syömään ja tihein syöttövälein, niinkuin keskoset usein ovat. Heräilivät vaihtelevasti joko yhtä aikaa, peräkkäin tai sitten ihan eri aikoihin... Mutta hyvin siitäkin selvittiin, univelkaa kerttyi aikalailla, mutta on se muuten niin ihanaa aikaa!! Päivääkään en kyllä vaihtaisi pois, vaikka silloin joskus itku meinasikin tulla kun oli tosi väsy... Silti joka päivä, niinkuin yhäkin, muisti olla onnellinen siitä, että on saanut kaksi tervettä lasta!
Alkuaika siis meillä oli varmaan aika normaalia hektistä vauva-aikaa, joskaan ei ole muita kokemuksia, esikoiset kun ovat. Jossain vaiheessa oli vähän vatsavaivoja ja enempi itkuja, mutta ei onneksi mitään ihmeempiä, ei edes keskosuuden tuomia ongelmia.
Itse toivuin suht nopeasti hankalasta odotusajasta, liikkumattomuus oli vienyt kunnon vähän alas, mutta neitejä nostellessa ja vaunuja työnnellessä sai nopeasti voimia takaisin:).
Että tämmöinen tarina minulla, odotusaikoja ja alkuaikoja on varmaan yhtä monta erilaista kuin kaksosiakin...!

Minun tuplaraskaus alkoi hedelmöityshoidolla, siirrettiin kaksi alkiota IVF-hoidossa. Heti alusta asti kärsin voimakkaasta raskauspahoinvoinnista joka oli viedä mielenterveyden. Pahoinvointi kesti aamusta iltaan ja noin 5 kuukautta jonka jälkeen närästys oli aika kovaa. Muutoin raskaus meni hyvin vaikka loppuajasta kahden vauvan kantaminen oli raskasta koska olen itse aika pienikokoinenkin ja viime kesä oli tosi kuuma varmasti kaikille odottajille. Vauvat syntyivät kuukauden etuajassa sektiolla koska epäiltiin toisen jäävän ravinnotta. Syntyivät kuitenkin hyvän kokoisina 2500 kiloisina. Meillä rytmi syntyi heti sairaalassa koska vauvoja piti syöttää kolmen tunnin välein ja söivät yhtäaikaa. Koska syöttö oli tarkaa ja rintamaitoa ei alkanut herumaan niin pullomaitoa annettiin ja myöhemmin osittain rintaa. Vauvat nukkuivat ja söivät yhtäaikaa ja rakensimme alusta tietynlaiset rutiinit kuten iltatoimet ja lapset menivät kokoajan samassa rytmissä. Yöt nukkuivat hyvin eikä ollut mitään vatsavaivaa. Tällä hetkellä puolivuotiaita pirteitä neitoja. Olen tosi onnellinen että saatiin nämä tytöt ja en todellakaan päivääkään vaihtaisi pois!

Odotusaikana painoa tuli 20 kiloa ja tietysti masu oli iso ja löllö jonkun kuukauden. Odotusaikana en voinut mitään liikuntaa harrastaa joten kunto rapistui ja lihakset katosivat. Ylimääräiset kilot on tippuneet vauvojen hoidon, vaunulenkkien ja salitreenin myötä kokonaan, maha on iahn ok, eikä nahkakaan roiku, ihme kyllä. Sektioarpikaan ei ole paha ja ei näy kun on niin lahaalla. Tosin sektio oli mielestäni ikävä kokemus ja toipuminen kesti pitkään.

Mutta näin siis meillä ja raskaudet ja vauvat on aina erilaisia. Käväisehän lukemassa Suomen monikkoperheiden sivuilla juttuja, sieltä löytyy kertomuksia ja vinkkejä monikkoarkeen. Hyvää kevään odotusta!

Istutetaanko sinuun hoidossa 2 alkiota? Oletko hoidoissa yksityisellä vai julkisella? Miten mones hoito? Saatko itse vaikuttaa alkioiden määrään?

Tsemppiä!