Näin kävi taas, jo toinen raskaus meni kesken ja tasan samalla viikolla (7) kuin edellinenkin. Olen niin surullinen ja sekaisin. Lasta yritetty jo kolme vuotta ja eka saatiin aikaan clomeilla ja toinen ensimmäisellä inssillä. En vaan jaksa enää... itkettää.
jo toinen km
surusilmä
2474
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onpa ikävää, että tuollaista on tapahtunut. Varmaan tuntuu juuri todella epätoivoiselta, kun on noinkin pitkään jo joutunut asian kanssa "taistelemaan".
Ei voi muuta sanoa, kuin että olen pahoillani. En tiedä kuinka itse kestäisin enää toista keskenmenoa, vaikka itselläni ei siis ole noin pitkää yritystä takana. Voimia sinulle oikein paljon!
Olen pahoillani kokemastasi. Haluan kertoa sinulle tarinani, jolla on onnellinen loppu.
Sain myös kaksi keskenmenoa v.98. Vauvoja oli odotettu pitkään ja suru oli valtava. 99 saimmekin sitten ihanan tyttären. Kolmas keskenmeno tuli 01 ja toinen tytär syntyi 03. Jälleen kerran sain pettyä 04, jolloin koin neljännen keskenmenoni. Mieheni kannustuksella jaksoimme vielä toivoa vauvaa ja saimmekin 06 aivan ihanat kaksoset. Kaikki seitsemän raskauttani ovat alkaneet clomeilla. Vuosien ajan on ollut paljon surua, mutta onneksi olemme kokeneet myös ilon hetkiä. Toivon sinulle tsemppiä ja, että seuraavalla kerralla saat itkeä ilosta.