En tiedä onko tämä nyt oikea palsta tälle minun vuodatukselleni, mutta pitää minun ainakin valita seuraanko järjen ääntä vaiko tunteitani??
En oikein tiedä että mistä aloitan... Oon kohta 30v, kahden lapsen (4 ja 7) äiti ja mieheni kanssa olemme olleet yhdessä kohta kymmenen vuotta, joista naimissa vajaa kaksi.
MUN ongelma tässä hommassa on se, että olen (en tiedä, ihastunutko vaiko rakastunut) mieheni hyvään ystävään ja nuoremman lapsemme kummiin !! Ajattelen häntä koko ajan ja mielessäni pyörii minkälainen tulevaisuus meillä olisi yhdessä?? Hän jaksaa kuunnella ja keskustella minun kanssani tuntikausia ja on kiinnostunut minun sekä lasten puuhista(mitä mieheni ei ole) !!Siitä onko hänellä muita kuin kaverillisia tunteita minua kohtaan EN tiedä. Olemme yhteydessä toisiimme lähes päivittäin. Hän on minua 4 vuotta nuorempi ja myös minun hyvä ystäväni !
Tunteistani hänelle en ole uskaltanut kertoa, koska pelkään menettäväni ystävän..(joskus olemme kyllä vitsailleet asiasta ja olen kertonut hänelle: jos miestäni ei olisi haluaisin sinut)
Rakastan (tai ainakin luulen niin) miestäni todella paljon !! Olemme tasapaksusti onnellisia yhdessä(tosin luulen että me olemme riippuvaisia toisistamme, emmekä osaisi olla ilman toista) meillä on koti, kaksi ihanaa lasta emmekä riitele juuri koskaan.. Läheisyyttä kyllä kaipaisin enemmän(enkä tarkoita tässä kohtaa seksiä), minusta olisi ihana käpertyä mieheni kainaloon ja vain olla, mutta sekin on jotenkin niin vaikeaa nykyisin.
(unissani minä käperryn tämän ystäväni syliin)..
Minusta tuntuu että olen hänelle vain talouden hoitaja..siivoan, teen ruuat, pesen pyykit, hoidan lapset ja kaupassa käynnit. Kun hän tulee töistä hän syö, käy suihkussa ja loppu ilta meneekin rattoisasti tv:tä katsellen ! Joskus lasten kanssa leikkien !!
Tämä on kyllä niin sekavaa tekstiä, ettei tästä saa kukaan mitään tolkkua.. mut jos edes joku ymmärtää tästä jotain, ni auttakaa minua !!! Nytkin kyyneleet valuu silmistä, ettei meinaa näppistä nähdä ja kohta täytyy lapsi hakea koulusta..
Mitä mun täytyis tehdä..otanko nää asiat puheeksi mieheni kanssa joka kuitenkin sanoo: ihan sama , niinkun kaikkeen muuhunkin mihin haluaisin jonkunlaisen mielipiteen?? Pitäiskö mun kertoa tälle "ihastukselleni" tunteistani ja riskeerata ystävyys ??
Onko kenelläkään kokemuksia tälläsestä ??
En oikein tiedä että mistä aloitan... Oon kohta 30v, kahden lapsen (4 ja 7) äiti ja mieheni kanssa olemme olleet yhdessä kohta kymmenen vuotta, joista naimissa vajaa kaksi.
MUN ongelma tässä hommassa on se, että olen (en tiedä, ihastunutko vaiko rakastunut) mieheni hyvään ystävään ja nuoremman lapsemme kummiin !! Ajattelen häntä koko ajan ja mielessäni pyörii minkälainen tulevaisuus meillä olisi yhdessä?? Hän jaksaa kuunnella ja keskustella minun kanssani tuntikausia ja on kiinnostunut minun sekä lasten puuhista(mitä mieheni ei ole) !!Siitä onko hänellä muita kuin kaverillisia tunteita minua kohtaan EN tiedä. Olemme yhteydessä toisiimme lähes päivittäin. Hän on minua 4 vuotta nuorempi ja myös minun hyvä ystäväni !
Tunteistani hänelle en ole uskaltanut kertoa, koska pelkään menettäväni ystävän..(joskus olemme kyllä vitsailleet asiasta ja olen kertonut hänelle: jos miestäni ei olisi haluaisin sinut)
Rakastan (tai ainakin luulen niin) miestäni todella paljon !! Olemme tasapaksusti onnellisia yhdessä(tosin luulen että me olemme riippuvaisia toisistamme, emmekä osaisi olla ilman toista) meillä on koti, kaksi ihanaa lasta emmekä riitele juuri koskaan.. Läheisyyttä kyllä kaipaisin enemmän(enkä tarkoita tässä kohtaa seksiä), minusta olisi ihana käpertyä mieheni kainaloon ja vain olla, mutta sekin on jotenkin niin vaikeaa nykyisin.
(unissani minä käperryn tämän ystäväni syliin)..
Minusta tuntuu että olen hänelle vain talouden hoitaja..siivoan, teen ruuat, pesen pyykit, hoidan lapset ja kaupassa käynnit. Kun hän tulee töistä hän syö, käy suihkussa ja loppu ilta meneekin rattoisasti tv:tä katsellen ! Joskus lasten kanssa leikkien !!
Tämä on kyllä niin sekavaa tekstiä, ettei tästä saa kukaan mitään tolkkua.. mut jos edes joku ymmärtää tästä jotain, ni auttakaa minua !!! Nytkin kyyneleet valuu silmistä, ettei meinaa näppistä nähdä ja kohta täytyy lapsi hakea koulusta..
Mitä mun täytyis tehdä..otanko nää asiat puheeksi mieheni kanssa joka kuitenkin sanoo: ihan sama , niinkun kaikkeen muuhunkin mihin haluaisin jonkunlaisen mielipiteen?? Pitäiskö mun kertoa tälle "ihastukselleni" tunteistani ja riskeerata ystävyys ??
Onko kenelläkään kokemuksia tälläsestä ??
Vastaukset 14
Vanhimmat
vaik on parisuhteessakin. Älä vain kerro miehelles. Se menee ohi kuitenkin. Sulla on kuitenkin kaikki aika hyvin nyt.
asiat on hyvin, mutt mulla on niiin yksinäinen olo ! Mulla on mies joka varmasti rakastaa mua, mut silti, en tiedä...
Ehkä teidän pitäisi puhua tämän ystäväsi kanssa asiasta ihan rehellisesti. Jos sillä menetät ystävyytesi niin olet ainakin saanut mielenrauhan. Tekstistä päätellen ainakin hänelläkin on varmaan jotain tunteita, mutta ei ole uskaltanyt niistä kertoa. Se että muutatte esim. erilleen miehesi kanssa joksikin aikaa valaisee tilannetta. Huomaat kumpi on tärkeämpi ihminen.
Yleensä tuossa asumuserossa tahtoo vain käydä niin että toinen puoliso loukkaantuu ajatuksesta. Nainen muuttaa hetkeksi omilleen ja sieltä käsin pähkäilee kumpi on parempi tai tärkeämpi...Eli tekee sitä sama kuin nyttenkin.
Hetkellinen erossa olo omasta miehestä voi tuntua kivaltakin hetken aikaa ja uusi mies kutkuttaa yhä enemmän, nythän on tavallaan lupa pohtia kumpi olisi parempi. No, tuttua ja jännittävää uutta (tuntemattomampi) on mahdoton vertailla keskenään. Uutuudenviehätys on jännä juttu.
NAinen menee ja kokeilee kummia kun se ajatus niin kutkuttaa. Muutama kuukausi erossa omasta miehestä voi mennä vielä ihan sujuvasti ilman älytöntä ikävän tunnetta. Sittenkun kummiin on paremmin tutustunut ja jännitys rupeaa haalenemaan, on mietittävä, vaihtaako tähän nyt sitten vai ei?
Miten lapset ottaa asian, että äiti onkin nykyään kummin kanssa ja iskä tulevaisuudessa jonkin toisen naisen kanssa?
Jos rupeaa tuntumaan ajan kanssa että sitä aviomiestä onkin ikävä ja se sittenkin oli parempi kun ensihuuma haihtuu, onko mies enää valmis ottamaan naista takaisin? Tai onko mies itsekin kokeillut suhdetta toisen naisen kanssa?
Mitä vaimo siitä tykkää/ pääsee tämän asian yli?
Miten ollaan enää tämän kummin kanssa tekemisissä?
Ei nimittäin pidä tuusittautua siihen, että mies mukisematta suostuu asumuseroon, jos asetelma on tämä (olisiko kummisetä parempi kuin sinä?). JA jos miehelle ei kerrota koko asetelmaa vaan vedotaan "omaan rauhaan" ja mies saakin tietää kummista, niin...takaisin ei varmasti ole tulemista.
asioina...
Pidä perheestäsi kiinni ja anna miehellesi rakkautta ja huomiota, niin varmasti saat myös sitä takaisin.
Sinulla on kaikki hyvin. Teillä on ihanat kaksi lasta ja hyvä suhde. Jokainen meistä kaipaa joskus ulkopuolista juttuseuraa ja tietynlaista huomioita, mutta se siitä. Älä turhaan spekuloi ja analysoi suhdetta kaveriin sen pidemmälle.
Nyt kylmään suihkuun ja selkä suoraksi !
Sinulla on perhe ja rakastatte toisiamme. Älä anna kenenkään tai minkään päästä siihen väliin, edes ajatuksissa.
on myös hankkia "oma elämä" tarkoitan tällä työssäkäyntiä, harrastuksia ja vaikkapa opiskelua...saat muuta ajateltava, uusia ystäviä ja joudutte väkisinkin miehenne kanssa jakamaan näitä kotihommia kun kummatkin osallistuvat perheen leivän tuomiseen. Lisäksi saatat saada uusia ystäviä, vaikka ihan oman sukupuolen ystäviä, ja voitte joskus yhdessä lähteä viettämään ihan tyttöjen iltaa, kummasti sitä jaksaa sen voimalla taas arkea pyörittää...ja miehesikin huomaa, että sinulla on elämässäsi kunnianhimoa ja päämääriä...näytä hänelle ettet ole itsestäänselvyys! ja pidä myös huoli ette unohda itse ettei kumppanisi ole itsestäänselvyys...suhteen eteen täytyy joskus myös tehdä jotain...
Sinänsä minusta on ihan luonnollista, että jossain vaiheessa herää myös kyseenalaistamaan oman parisuhteensa, varsinkin kun olette noin nuorena tavanneet, muistele mihin hänessä rakastuit ja kaiva se kipinä jostain!!! ;)
Sinun pitää puhua miehellesi läheisyyden puutteesta ja muista ongelmista. Tuo ihastus ei tule loppumaan ellet saa tarvitsemaasi läheisyyttä mieheltäsi. Jos hän ei puheistasi huolimatta muutu, en yhtään ihmettele jos vaihdat miestä.
jos tahdot uuden miehen niin katso nyt kuitenkin ettei se ole miehesi ystävä... se loukkaa todella paljon.
kaikkeen, mikä teidän suhteesta puuttuu tällä hetkellä?
Usein nämä uuteen ihastumiset ovat juuri sitä, että pariskunnan on vaikea kommunikoida keskenään syystä tai toisesta ja sitten kun paikalle ilmestyy joku joka jaksaa kuunnella ja ymmärtää niin...
Kaikki tässä uudessa on niin hyvää ja vanhassa vikoja. Mutta älä pliis tee sitä virhettä että kuvittelisit elämän sen kummin kanssa olevan sen parempaa. Aikansa hän kuuntelee mutta jos kimppaan päädytte, tunnette kohta toisenne hyvin ja jännitys kaikkoaa... ja taas ilmestyy joku joka paikka teidän suhteenne puutokset...
Siinä kummissa on paljon hyviä puolia ja ne tuntuvat voimakkailta, koska sinulla on edelleen miehesi kuitenkin vierellä eli voit lisätä nämä puuttuvat tunteet tavallaan teidän suhteeseenne. Mitäs kun mies lähtee toisen tieltä? Riittääkö nämä kummin hyvät piirteet yksinään sinulle?
Voi olla että miehelläsikin on sinulle asioita, joita hän ei osaa ottaa puheeksi. Ehkä et huomioi häntä tarpeeksi, hänen mielestään (tai hänen toivomalla tavalla). Siksi hän sanoo että "ihan sama" kaikkeen sinun ehdottamaasi?
Parasta teidän tapauksessanne olisi puhua rehellisesti asia halki. Itkua ja hammastenkiristystä varmasti mahtuu joukkoon joksikin aikaa, mutta sen jälkeen asia on puitu ja molemmat ovat menneet itseensä ja miettineet yhdessä mitä haluavat. Ilma raikastuu ja yhteiselo voi taas maittaa.
Parhaassa tapauksessa molemmat huomaavat että toinen ei ole itsestäänselvyys. Sinusta voi tuntua että mies pitää sinua sellaisena, mutta entäpä jos mies aavistaa sinun ihastumisesi tähän lapsen kummiin, jonka kanssa olet yhteydessäkin niin usein? Miehen mielestä et arvosta häntä tarpeeksi ja hän voi ajatella että miksi edes yrittää, kun sinulla on toinen mielessä?
Itseäni ei ainakaan kiinnostaisi vaimoani helliä ja halia, jos aavistaisin että hän ajatuksissaan lämpenee jollekin toiselle tuttavamiehelle.
Tee päätös etukäteen, lähdetkö kummin matkaan vai pysytkö liitossasi. Jos päätät pysyä liitossasi (joka ei kovin ongelmalliselta vaikuta), niin sitten puhutte avoimesti niin kauan kuin on tarpeen. Älä sälytä miehellesi sitä päätöstä, että lähdetkö sinä vai jäätkö.
Keksustella kannattaa myöskin muuhun sävyyn kuin että "olen nyt ihastunut toiseen mieheen. Rupeatko kiinnittämään minuun enemmän huomiota vai vaihdanko miestä?" Voit kyllä sanoa ihastuneesi ja selittää mistä se johtuu. Muista sitten myös ettet syytä ihastumisestasi kuitenkaan miestäsi. Ja olet valmis kuulemaan jos miehesi on ihastunut johonkin toiseen naiseen, kun on tulkinnut sinun käytöksesi tietyllä tavalla...
En yhtään ihmettele, miksi olet ihastunut ystävääsi. Hän taitaa olla luonteeltaan kaikkien naisten unelma :) mutta...
Koetahan esim. paperille listata kaikki ne ominaisuudet, joihin miehessäsi rakastuit ja ne ominaisuudet, joihin olet kuvitellut ihastuneesi/rakastuneesi tuossa ystävässäsi.
Listaa myös miinuspuolet molemmista miehistä ja vertaa niitä keskenään. Ole realistinen.
Kirjoita miehellesi kirje, jossa kerrot ajatuksistasi ja tunteistasi sekä toiveistasi ja pettymyksistäsi ja pyydä häntä vastaamaan kirjeeseesi. Entä jos hän ei vastaa..eikä halua jutella..
Ehkä olisi paikallaan ottaa lomaa lapsista ja kotitöistä ja viettää mukava viikonloppu esim. kylpylässä tai mökillä ja yrittää jutella asiat silloin? Kysy häneltä, olisiko hänestä huolestuttavaa jos ihastuisit toiseen mieheen sen vuoksi että hän on parempi kuuntelija kuin miehesi. Muista kuitenkin, että tämä ystäväsikään ei ole täydellinen..vaikka olisi hyväkin kuuntelija muuten, mutta arkielämässä ihan muuta niin mitäs sitten?
Eikö olisi reilua, että pohtisitte asioita yhdessä perheenä tai jonkun ystävä pariskunnan kanssa kuin se että sinä yksipuolisesti purat itseäsi miespuoliselle ystävällesi? Entä jos tilanne olisi toisinpäin: miehelläsi olisi joku naisystävä jonka kanssa hän jakaisi asioitanne?
Täytyy myöntää, että mekin mieheni kanssa suhteen alkuaikoina juttelimme paljon enemmän kuin nykyään..ja miten sitten kävikään..Menin ja ihastuin/rakastuin erääseen muusikkoon. Kolme vuotta sitä varmaan kesti ja kun huomasin, että mahdotontahan se olisi ollut alkaa millekään hänen kanssaan, helpotus oli suuri!
Haavekuviin rakastuminen on rankkaa ja varsinkin silloin kun ei saa tunteilleen vastakaikua.
Näyttää kuitenkin siltä, että ystäväsi on mielellään kanssasi tekemisissä..luultavasti kannattaa selvittää hänen tunteensa sua kohtaan, mutta hienovaraisesti kuitenkin!
Tsemppiä sulle elämääsi!
Kuitenkin pieni korjaus: mieheni on kyllä hyvä kuuntelija mutta EI puhuja..Ja ystäväni kanssa jaan tuntemuksia arkisista, joka päivän asioista esim. työstä, lapsista ym...Meidän ns. ongelmista en ole puhunut hänelle..
Mieheni kyllä tietää että puhun tälle ystävälle kaikesta, minulla on myös muita mies (ja tietysti myös naispuolisia) ystäviä ja miehelläni myös naispuolisia, meidän mielestämme nainen ja mies voivat olla VAIN ystäviä !!
Senkin kyllä tässä tiedostan ettei kukaan ole täydellinen, en edes minä itse..
Toivottavasti saan asian selvitettyä (kolmea vuotta ei pää kestä ;) )
ja voin sanoa, että helposti sunlaiset saatiin sänkyyn. On helppoa kiinnostua susta. On helppoa antaa sulle kainalo ja puhua ihania juttuja sulle. Olette niin herkässä tilanteessa, että tekee ihan pahaa kuvitella miten pistetään elämä palasiksi ...ja liimataan palasia yhteen sitten järjellä joskus tulevaisuudessa.
Itse olen ollut paska(ehkä vieläkin) ja en voi tajuta miksi tein niin parhaille ystävilleni.
Ei heidänkään naiset saaneet sitä jotain. Ja ymmärrän miksi mun exä haki sitä jostain muualta.
Aina ei saa sitä mitä haluaa, mutta silloin pitää ajatella järjellä, että mitä on valmis uhraamaan tunteiden takia.
Te olette kymmenen vuotta ollu yhdessä. Luuletko sä, että sitä jaksaa aina ratsastaa sillä ratsulla kukkineen ja fazerin sininen levy kourassa sun luo. Ei sitä pysty.
Sua on siunattu ihanilla asioilla, älä pilaa niiden arvoa sillä että ahnehdit jotain mikä on väärin.
Nyt menet puhumaan miehelles ja kerrot että mitä sä haluat häneltä!!!
Jos olisin miehes haluaisin mielummin, että petät mua jonkun ?? kanssa, kuin että alkaisit mun parhaan??? ystävän kanssa pelehtimään.
Voisiit pistää tämän myös tuonne parisuhde osioon. Oletko sä siis kyllästynyt mieheesi? Siihen millaiseksi se on muuttunut? Jos sä olet jo muutenkin suunnittellut eroa miehestäsi, niin mikset kertoisi tälle ihastuksellesi vasta sitten, kun sä olet tehnyt jotain sinne eroamisen suuntaan?
ei voi katsoa televisiota iltaisin.
Miljoonissa kodeissa hiljennytään iltaisin töllön ääreen, kun voitaisiin jutella, nauraa, lukea kirjoja, tehdä ruokaa, pelata korttia, olla sängyssä, leikkiä lasten kanssa...