Mitä pitää tehdä tapauksessa, jossa kukaan hallituksen jäsen ei suostu puheenjohtajaksi. Kyseessä on siis tämä vuosi 2007. Hallituksen jäsenet on tiedossa, mutta kukaan ei lähde siis PJ:si. Vuoden 2006 hallituksen PJ on myös hallituksessa 2007, eli jatkuuko hänen puheenjohtajuus hänen tahdostaan riippumattakin niin kauan kunnes uusi PJ valitaan?
Kukaan ei suostu PJ:si
MItä tehdä
202351
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Hallitus voisi kutsua yhtiökokouksen koolle käsittelemään ongelmaa ja valitkaa tarvittaessa kokonaan uusi hallitus. Hallitus voisi myös ehdottaa, että palkattaisiin hallitukseen ulkopuolinen puheenjohtaja. Tämä tarkoittaa tietysti myös sitä, että kun kustannukset nousevat, niin ythiökokouksessa täytyy myös päättää korotetun hoitovastikkeen perimisestä. Ehkäpä siinä vaiheessa, kun puheenjohtajan valinta uhkaa käydä kukkaron päälle, järki voittaa ja puheenjohtajakin löytyy ilman vastikkeen korotuksia.
Kokonaiskulut eivät välttämättä nouse. Jos palkataan ulkopuolinen tehtävään ja tämä osaa asiansa yhtiö voi hyvinkin tehdä isoja säästöjä.
voi olla tilanne taloyhtiöissä, että uuden hallituksen alkaessa se ei ole järjestäytynyt vielä. Sen hallituksen valinnan ja järjestäytymisen välisen ajan pituutta ei ole missään säädetty. Se voi olla vaikka koko vuoden. Silloin hallituksen jäsenet kimpassa edustavat pj:tä, eli kaikki yhteisvastuullisesti. Esim. meidän taloyhtiössä kaksi hallituksen jäsentä riittää nimenkirjoittajiksi, mutta tuon väliajan kerätään aina kaikilta nimet päätöksiin, kun ei ole vielä pj:tä allekirjoittamassa papereita.
Mitä jos sovitte kiertävän systeemin, kukin on 2 kk kerrallaan ja sitten vaihtuu. Sovitte jo ekassa kokouksessa, minkä ajanjakson kukin on vaikkapa pitkäätikkua vetämällä.
Yksi mahdollisuus on valita puheenjohtaja taloyhtiönne ulkopuolelta. Jos löydätte pätevän henkilön, voitte pyytää häntä puheenjohtajaksi, vaikkei hän talossa asukkaan. Joissain tapauksissatämä on jopa etu, kun piirit taloyhtiön sisällä käyvät liian pieniksi.
Mikäli päätätte toimia näin, teidän tulee kuitenkin valita hallitus uudestaan, sillä yleensä haalitus valitsee puheenjohtajan keskuudestaa. Tästä menettelystä on yleensä mainittu jotain yhtiöjärjestyksessä.
Teillä ei ole toimivaa hallitusta, ennen kuin pj löytyy, joten asia kannattaa ratkaista ripeästi.
kuitenkin hallitus voi toimia eli edustaa yhtiötä ilman pj:tä? Mutta ymmärrän, ettei kokouksia voi pitää, kun ei ole ketään puhetta vetämässä. Ei kait kaikissa yhtiöissä edes tarvita hallituksen kokouksia kuin ehkä sen yhden ainoan kerran, kun tilit hyväksytään ennen seuraavaa kevätkokousta. Meillä pienessä taloyhtiössä meni pari vuottakin ilman, että hallituksen tarvitsi ollenkaan kokoustella tuota yhtä kertaa lukuunottamatta, joten pj:n valintakin jäi usein vasta sinne asti. Sittemmin ollaan valittu pj jo kevätkokouksissa.
"Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kokoontuu puheenjohtajan kutsusta niin usein kuin yhtiön asiat sitä vaativat."
"Yhtiön toiminimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä kumpikin yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä taikka hallituksen siihen oikeuttamat henkilöt kaksi yhdessä."
Nuo ylläolevat ovat suoria lainauksia meidän yhtiöjärjestyksestä. Molemmat selkeästi mielestäni vaativat hallitukselle puheenjohtajan eli ilman nimettyä puheenjohtajaa hallitus ei ole toimivaltainen.
ovat luonteeltaan sellaisia, että voidaan ratkoa muutoinkin (eivät vaadi päätöstä).
Ja nimenkirjoitusoikeus on kahdella hallituksen jäsenellä, jos jonnekin allekirjoitus tarvitaan, mikäli pj:tä ei ole.
Miten oikein juridisesti määritellään
a) toimiva hallitus ja
b) toimivaltainen hallitus?
Hallitus valitsee keskenään puheenjohtajan; jo tämä edellyttää, että hallituksella on pj ja mikäli hallitus on kykenemätön valitsemaan pj:n.
56 §
Hallituksen järjestäytyminen ja kokoontuminen
Hallituksessa tulee olla puheenjohtaja, jos siihen kuuluu useampia kuin yksi jäsen. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jollei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty tai hallitusta valittaessa toisin päätetty. Äänten mennessä hallituksessa tasan arpa ratkaisee puheenjohtajan vaalin. Isännöitsijä ei saa olla hallituksen puheenjohtajana.
Em asunto-osakeyhtiölain 56 pykäläkin selvästi vaatii, että hallituksella on pj.
tuon pykälän otsikko kertoo, mihin asiaan sitä pj:tä siinä tarvitaan. Elikkäs kokoontumiseen. Vasta sitten pj esille, kun se kokous pitää pitää. Ja kokouksen tarve voi olla joskus pienissä yhtiöissä tosi harvassa. Siispä selittäisikö joku, jos hallitus ei ole vielä järjestäytymiskokousta pitänyt, miten se väli mennään, kun hallitus on valittu, mutta järjestäytymistä ei ole tehty?
Usein uusi hallitus järjestäytyy heti yhtiökokouksen jälkeen ja hoitaa muodollisuudet pois alta. Yleensä kaikki hallitukseen valitut ovat paikalla yhtiökokouksessa ja järjestäytymiskokouksessa ei montaa minuttia pakollisiin mene.
Luultavasti tilanne, on tässä tapauksessa se, että joudutte valitsemaan uuden hallituksen.
Kyse on nähtävästi yhtiökokouksesta ja siellä voi sopia, että isännöitsijä hoitaa homman! Hallituksen kokouksissa se on yks ja sama kuka ikäänkuin johtaa kokousta!
Tuskin jos kerran hallituksen jäsenet on jo valittu vuodelle 2007.
Isännöitsijän käyttäminen puheenjohtajana yhtiökokouksessa on äärimmäisen tyhmää, varsinkin jos hän normaalitapaan toimii kokouksen sihteerinä.
Kyllä isännöitsijän valinta kokouksen puheenjohtajaksi voi olla ihan viisaskin veto.
Mikäli tiedossa riitaisa / runsaasti äänestyksiä yms. on hyvä että pj:nä on kokouskäytännön hyvin osaava henkilö.
Isännöitsijä ei voi toimia taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana, joten alkuperäisen kysyjän ongelma ei tällä järjestelyllä ratkea.
Yhtiökokouksessa tilanne on ongelmallinen, koska isännöitsijä ei voi toimia puheenjohtajana vastuuvapaudesta päätettäessä. Joudutaan siis valitsemaan joku muu siksi aikaa, kun vastuuvapaus myönnetään.
Isännöitsijällä on lisäksi yleensä monessa kohtaa ns. "Oma lehmä ojassa", joten hän tuskin kykenee vetämään kokousta ilman eturistiriitoja.
Kokouskäytännöt oppii kuka tahansa normaalilla älykkyydellä varustettu ihminen, se ei todellakaan vaadi ylivoimaisia ponnistuksia. Jos isännöitsijä on ainoa paikalla oleva, joka hallitsee kokouskäytännöt, niin taloyhtiössä ollaan kohta ongelmissa.
Väitän sihteerin osaamisen paljon tärkeämmäksi kuin puheenjohtajan ja mielestäni isännöitsijän oikea asema yhtiökokouksessa on kokouksen sihteeri.
Tietenkin jos kokouksen pj ei hallitse kokousta ja käytäntöjä tilanne on ikävä.
Olen ollut riitaisessa kokouksessa jossa isännöitsijä valittiin sekä kokouksen pj:si ja sihteeriksi, sitä kokouspöytäkirjaa ei ollut mukava lukea jälkeenpäin. Pöytäkirja oli virheitä ja puutteita täynnä ja tarkastajat palauttivat sen kommentteja täynnä uudestaankirjoitettavaksi.
Kuten sanoin, sihteeri on avainasemassa kokouksessa jossa käsitellään riitaisia ja asioita. Hän pystyy keskustelun aikana tekemään muistiinpanoja ja seuraamaan kokousta toisella tavalla kuin pj jonka tehtävänä lähinnä on puheenvuorojen jakaminen ja ennakkoon valmistettujen asioitten välittäminen kokoukselle. Hallituksen pj tai ainakin hallituksen jäsenen tulisi toimia pj:na koska nämä ovat isännöitsijän lisäksi olleet mukana käsiteltävien asioiden valmistamisessa.
Meillä kaikki äänestykset tehdään suljettuna mikäkli yksimieliseen päätökseen ei päästä.
Yhtiökokouksen pöytäkirja on luonteeltaan päätöspöytäkirja niissä yhtiöissä jossa olen sen laatinut, jos halutaan keskustelupöytäkirja saa sen tehdä joku muu (pikakirjoitustaitoinen). On ihan sama vaikka toimisin puheenjohtajana, sihteerinä, ääntenlaskijana ja vaikka vahtimestarina kun pöytäkirjan sisällön voi käytännössä suurilta osin kirjoittaa etukäteen valmiiksi.
Yhtiökokous on hallintoa siinä missä muukin asunto-osakeyhtiön asia, se ei ole pihakokous tai tupailta vaan siellä käsitellään esityslistan asiat ilman paskapuheita. On ihan turha istuttaa isännöitsijää ja pahimmillaan paria konsulttia kun osakkaat tappelee jostain mitättömästä yksityiskohdasta. Eniten tälläkin palstalla on äänessä ne totanoin-miehet jotka haluaa puhua 10 vuotta vanhoja asioita tai pelkkää paskaa kun ei osaaminen riitä itse substanssiin. Suurin osa on kiinnostunut pääsemään kotiin ajoissa.
Meillä on asiakkaiden kanssa sovittu yhtiökokoukselle kesto ja tilat varattu sen mukaan, puheenjohtaja on tarkka asian suhteen ja kaikki ylimääräinen karsitaan pois, keskusteluasiat käydään hallituksen ja osakkaiden kesken kahvin kanssa kun virallinen kokous on ohi ja isännöitsijä lähtenyt kotiin.
Tietenkin puhutaan päätöspöytäkirjasta. On kuitenkin tärkeää, että sihteeri seuraa keskustelua ja poimii ne pienetkin muruset jotka päätetään isomman päätöksen yhteydessä.
Jos tiedossa on riitaisa kokous sille on varattava tarpeellinen aika ja pöytäkirja yksityskohtaisine päätöksineen tehtävä oikein. Jos asia päätty riitaan ja tuomioistuimiin selkeä yksityskohtia sisältävä pöytäkirja on ensiarvoisen tärkeä.
Meillä asialista hoidetaan pois niin nopeasti kun sen käsittely sallii ja kokouksen päättämisen jälkeen 10-15 min yleistä keskustelua, mikäli tilanne sen vaatii. Tämän jälkeen hallitus kokoontuu tarpeen mukaan. Katselin pöytäkirjoja ja edelliset 3 yhtiökokousta ollaan kerrostaloyhtiössä viety läpi alle tunnissa, siinä ajassa ei ylimääräistä puhuta.
Isännöitsijän, henkilön jonka yhtiö on palkannut, on hyvä olla tuon muutaman hetken vievän keskustelun ajan paikalla, tämä on yleensä hänen ainoa vuosittainen kohtaaminen osakkaitten kanssa.
Päätöspöytäkirjaan merkitään vain päätökset, siinä ei mitään hienosäätöä tarvita. Muut tarvittavat asiat löytyy alan kirjallisuudesta, usein riitaisuutta yhtiökokouksesta syntyy juuri sellaisesta kokouksesta jossa on puheenjohtajana henkilö joka ei kokoustekniikasta tiedä mitään. Pahimmillaan tyyppi on kunnallisissa luottamustehtävistä ja tuo kaiken käytännön siltä. Puheenjohtajan tehtävä on heti kokouksessa tehdä selväksi pelisäännöt ja kylmästä leikata kaikki asiattomuudet pois ja tarvittaessa poistaa henkilö kokouspaikalta, kun osakkaille on pelisäännöt selvät vähenee urputtaminen jälkikäteen.
Yhtiökokouksessa kuka tahansa toimii puheenjohtajana ja kuka tahansa kokouksen sihteerinä, yleensä isännöitsijä.
Uudet hallituksen jäsenet on siis valittu ja on isännöitsijän/hallituksen jäsenen/tilintarkastajan tehtävänä kutsua koolle hallituksen järjestäytymis-
kokous, jossa valitaan puheenjohtaja. Isännöitsijän on pidettävä huoli, että näin tapahtuu.
Jos kukaan ei suostu puhjohtajaksi niin hallitus voisi kyllä toimia, koska kokoustarpeen ilmetessä on hallituksen jäsenen/isännöitsijän/tilintarkastajan tehtävä kutsua hallitus koolle.
Päätökset ovat päteviä vain enemmistöpäätöksinä, siis tasatulos ei ole päätös ja tulee tilanne, että joudutaan ylim. yhtiökokoukseen valitsemaan uusi hallitus. Teoriassa "ikiliikkuja".
Jos y.m. ongelma jatkuu ("fundamenttaalinen asia") eikä löydy hallitukselle pj:aa, on kait isännöitsijän/tilintarkastajan tehtävä viedä asia alioikeuteen, joka määrää puheenjohtajan jotta tasatulos äänestykseen saadaan "puh.joht. ääni ratkaisee"- päätöksen.