Eli koiran ottoa ollaan harkitsemassa ja ainut mietinnän aihe on se, että asutaan kerrostalossa.
Joku keskikokoinen koirarotu olisi haussa (ei siis ihan pientä eikä mitään jättirotuakaan).. ja tosiaan sellainen rotu, joka ei hirveästi haukkuisi yksinollessaan kotona tai että haukkuminen koulutettavissa helposti(?) pois.
Tässä muutama jotu, joka kiinnostaa: englanninspringerspanieli, länsigöötanmaanpystykorva, espanjanvesikoira, joku toinen spanielirotu?
Koiran kanssa olisi tarkoitus harrastaa ainakin tokoa, mahdollisesti agilitya tms..joten ihan "sohvakoiraksi" ei ole tulossa :)
Eli kokemuksia yllämainituista roduista kerrostalossa ja muita rotuehdotuksia! Koiran omistamisesta (ei tosin kerrostalossa) on aiempaakin kokemusta, eli ensimmäinen koira ei ole kyseessä..
Joku keskikokoinen koirarotu olisi haussa (ei siis ihan pientä eikä mitään jättirotuakaan).. ja tosiaan sellainen rotu, joka ei hirveästi haukkuisi yksinollessaan kotona tai että haukkuminen koulutettavissa helposti(?) pois.
Tässä muutama jotu, joka kiinnostaa: englanninspringerspanieli, länsigöötanmaanpystykorva, espanjanvesikoira, joku toinen spanielirotu?
Koiran kanssa olisi tarkoitus harrastaa ainakin tokoa, mahdollisesti agilitya tms..joten ihan "sohvakoiraksi" ei ole tulossa :)
Eli kokemuksia yllämainituista roduista kerrostalossa ja muita rotuehdotuksia! Koiran omistamisesta (ei tosin kerrostalossa) on aiempaakin kokemusta, eli ensimmäinen koira ei ole kyseessä..
Vastaukset 17
Vanhimmat
Länsijöötanmaanpystykorva on agilityssä aika mukava ja yksi toko-valiokin taitaa olla. Haukkuisuus on pystykorvilla aina se yksi puoli. Englanninspringerspamielit kuten eivät muutkaan spanielit ole tainneet juurikaan tokossa tai agilityssä kisata, ei ainakaan taida olla yhtään valiota kummassakaan lajissa, joten itse en kyseisillä roduilla lähtisi harrastamaan. Espanjanvesikoira on agilityssä ollut oikein mukavasti mukana, mutta tokoilussa ei ainakaan valioita ole tietääkseni kyseisestä rodusta tullut. Itse harkitsisin joko bordercollieta tai novascotiannoutajaa, sillä molemmat ovat hyviä rotuja molempiin harrastuksiin. Teilläkään ei ole eka koira kyseessä, niin saisi koirassa olla kapasiteettiä, ettei harrastus tyssää koiran kykyihin.
Englanninspringerspanieli kuten myös muut spanielit aktiivisina koirina sopivat oikein hyvin tokoon. Ei se mitään tarkoita että ei ole yhtään valioita.
Sama pätee espanjanvesikoiraan.
Eipä niitä tolleri toko valioitakaan paljon ole mutta silti niitä kisoissa vilahtelee.
Kyllä tollereita on jo aika monta toko-valiota. Oisko kymmenkunta!?
No niin, tuo nyt on sitten suhteellista mikä on paljon. Mielestäni kymmenkunta ei ole paljon kun tolleri kuitenkin on käyttörotu ja niitä kuitenkin Suomessa on.
Niin..siis tuosta tokosta kun mainitsin, niin lähinnä tarkoitin ihan harrastusmielessä, en niinkään kilpailumielessä sitä suunnitellut harrastavani :)
Tottakai kisoissakin voisi joskus käydä, mutta sillä menestyksellä ei niin merkitystä ole!
Tuo englanninspringerspanieli kiinnitti huomioni :)
Me asumme myös kerrostalossa, ja nyt kohta puolivuotias sprinkku neiti on meillä ainakiakin sopeutunut hienosti. Ei hauku yksinollessaan ja muutenkin sopiva koira kerrostaloon, kun vaan saa tarpeeksi virikkeitä ja huomiota. Eli en voi kun suositella tuota ihanaa rotua!! :)
meillä asustelee gööttipoika kerrostaloasunnossamme.
yksin ollessaan ei naapurien kertoman mukaan hauku ollenkaan ja meidän kotona ollessamme vain innostuessaan. Göötti on sitäpaitsi mukavan sosiaalinen ja pieni koira. sitä on helppo pitää mukanaan automatkoilla. jos kaipaa pitkiä kävelylenkkejä niin tämä töppis on aina valmis ja jaksaa ja jaksaa ja jaksaa..... =)
Kommentoimatta muuten, haluan vain muistuttaa, että kerrostalossa koiranpennun kasvattaminen saattaa olla yllättävän rankkaa, kun parhaassa tapauksessa roudaat pentua ulos n. kerran tunnissa ;)
Siis jos haluat opettaa sen nopeasti sisäsiistiksi. Ja oppimisen jälkeenkin on vietävä n. parin-kolmen tunnin välein.
MÄ NIIN INHOON NOIT SPANIELEIT ... :S
moi!niin mikä koirarotu ois hyvä kerrosaloon kertokaa mulle vinkkejä=)
Mikä olisi sopiva koirarotu minulle ? Asun kerrostalossa perheeseemme kuuluu vanhemmat ja aikuinen veli, itse olen 16 vuotias. Koira saisi olla säkäkorkeudeltaan 45-60 cm ja turkin pitäisi olla lyhytkarvainen ja mielellään karvaakaan ei saisi kovin paljoa lähteä. Haluaisin koirastani mukavan seurakoiran ja tarkoituksena olisi myös harrastaa agilityä ja tokoa. On jo kokemusta koirista, joten pidan koulutushaasteisista pennuista.
Paljonko sulla kokemusta ja mimmoista? Paljonko sulla aikaa aktivoida koiraa, entäs viedä lenkeille ja harrastaa?
meillä on olli vastikää maltankoira uros joka menehtyi viikkositten elin-ikää ehti tulla yheksän vuotta ja jääräpäähän se oli koulutella. aikaa minulla on koko päivä heti koulusta päästyäni ja yksin se joutuisi olemaan sen kuusi tuntia päivässä ja lenkkeilen sen kanssa mielelläni ja olisi kiva saada sellainen koira joka jaksaisi juossakkin puolentunnin - tunnin lenkkejä.
Itselläni on vehnäterrieri kerrostalossa ja se ei hauku ovikelloa, eikä rapussa kulkevia ihmisiä. Ainoat kerrat, kun se on haukahtaneet, ovat liittyneet siihen, kun sitä leikkiessä ottaa päähän tai siihen, kun olen lähtenyt pois (haukahtaa pari kertaa, kun kärsii eroahdistuksesta). Muuten aivan käsittämättömän hiljainen koira. Energiaa tosin muuten riittää kuin pienessä talossa, säkä uroksilla vähän alle 50cm, agilityyn ollaan menossa, kunhan vielä vähän kasvaa. Karvanlähtöä ei ole ja luonne maailman ihanin.
Japaninpystykorva!!! Ihana rotu, ei liian pieni eikä todellakaan liian isokaan. Mielestäni sopiva. Koiralla on luennetta, ja soveltuu tokoon agilityyn ja vaikka ja mihin. Aivan mahtava rotu, ja siitä haukkumisesta. Asuimme aluksi kerrostalossa japaninpystykorvamme kanssa, eikä todellakaan ollut mitään ongelmaa haukkumisen yms kanssa. Mielestäni kerrostalossa niiden kanssa helpompaa kun alusta asti kuulee ääniä jotka eivät tee pahaa. Muutimme rivitaloon, ja sillon tällöin vain haukkkuu.. Mielestäni ei todellakaan ole mikään haukkuja koirarotu, vaikka monet niin väittääki.
Eli ota tietoa Japaninpystykorvasta :) Aivan mahtava rotu, ja vaikka on valkoinen. Niin turkki ei vaan likaannu, jos rapakeleillä kävelee niin pyyhkii vaan pyyhkeel ni lika karisee. On niin likaa hylkivä karva, kerran vuodessa pesu.
Bostoninterrieri. Bostoninterrieri ei ole nimestään huolimatta terrieri, vaan se on sukua bulldogeille ja mastiffeille. Bostoni on seurallinen ja ystävällinen keskikokoinen seurakoira. Bostoni haukkuu hyvin harvoin, joten se soveltuu erinomaisesti kerrostaloon.
Kotimaassaan Yhdysvalloissa bostoninterrieriä kutsutaan usein leikkisästi "amerikkalaiseksi herrasmieheksi" johtuen bostonin ystävällisestä luonteesta ja värityksestä, joka tuo mieleen miesten tumman puvun valkoisine paitoineen.
Bostoninterrieri ei vaadi välttämättä pitkiä lenkkejä, mutta jaksaa kuitenkin liikkua paljon. Turkki on helppohoitoinen. Se harjataan ja pyyhitään kostealla liinalla tarvittaessa. Turkista ei irtoa karvaa.
Ohut ja lyhyt turkki ei suojaa bostonia Suomen talvessa, joten koiralle puetaan kelin mukaan päälle mantteli, haalari tai villapaita, eikä kovilla pakkasilla lenkkeillä kovin pitkälle. Monelle bostonin omistajalle ompelemisesta ja neulomisesta on tullut koiran myötä uusi harrastus, sillä hyvin istuvia valmisvaatteita voi olla vaikea löytää.
Bostoninterrierin kanssa voi harrastaa agilityä, tokoa, koiratanssia, pelastusetsintää ja näyttelyitä.
Bostoninterrierillä ei ole metsästysviettiä, joten se ei karkaa vaan pysyy omistajansa läheisyydessä. Metsästysvietin puutteen vuoksi se tulee myös hyvin toimeen muiden eläinten kanssa.
Suomeen ensimmäinen bostoni saapui vuonna 1955, mutta rotu oli pitkään melko harvinainen, ja on yleistynyt Suomessa vasta viime vuosina. Yhdysvalloissa bostoninterrieri on suosittu rotu, onhan se Yhdysvaltojen kansalliskoira.
Bostoninterrieri on melko terve ja pitkäikäinen rotu. Rodulla on lyhyt kuono, mutta silti niillä esiintyy suhteellisen harvoin hengitysvaikeuksia. Bostoni saattaa elää lähes 20-vuotiaaksi.
En itse suosi ottamaan lyhytkuonoista, ainakaan kun haluu paljon harrastaa.