Kysyisin asiaa tuntevilta mikä on käytäntö seuraavassa tapauksessa.
Narttu tekee pennut saman pesueen urokselle.
Sitten toinen vaikka 500 km päässä saman rodun narttu tekee pennut myös saman pentueen urokselle johon itsekkin kuuluu.
Nyt sitten näistä pentueista otetaan toisesta uros ja toisesta narttu ja teetetään niillä pennut.
Nämä uudet valitut vanhemmat ovat aika korkean sukusiitosprosentin omaavia.(Mikä ilmoitetaan noitten pentujen prosentiksi Suomessa.)
Nyt kuitenkin näitä pentuja myydään ja ilmoitetaan sukusiitosprosentiksi pyöreä 0%.
Miten Suomessa lasketaan nämä ja saako ilmoittaa nollaksi. Kysymykseni on ehkä outo mutta en tunne Suomen käytäntöä.
Kiinostaisi verrata eri maiden käytäntöä.
Narttu tekee pennut saman pesueen urokselle.
Sitten toinen vaikka 500 km päässä saman rodun narttu tekee pennut myös saman pentueen urokselle johon itsekkin kuuluu.
Nyt sitten näistä pentueista otetaan toisesta uros ja toisesta narttu ja teetetään niillä pennut.
Nämä uudet valitut vanhemmat ovat aika korkean sukusiitosprosentin omaavia.(Mikä ilmoitetaan noitten pentujen prosentiksi Suomessa.)
Nyt kuitenkin näitä pentuja myydään ja ilmoitetaan sukusiitosprosentiksi pyöreä 0%.
Miten Suomessa lasketaan nämä ja saako ilmoittaa nollaksi. Kysymykseni on ehkä outo mutta en tunne Suomen käytäntöä.
Kiinostaisi verrata eri maiden käytäntöä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
toimi samoilla säännöillä joka maailman kolkassa? Eli eikös nyt vanhemmilla sukusiitos % ole 50 ja tulevilla pennuilla 25? Jos laskin väärin, joku viisaampi korjatkaa, please.
Eli vanhempien sukusiitos % olis noin 25 ja jälkeläisten sit hmmm noin 12,5? voi olla että meni taas ihan mettään...
kannattaisi kysyä suoraan Suomen Kennelliitosta. Täällä tuskin kukaan pystyy antamaan Kennelliiton jalostus%:n laskentakaavaa. Tai ei ainakaan tosivarmasti.
Jos asia sinua oikeesti kiinnostaa, eikä vain provoilumielessä, niin tosiaan Suomen kennelliitto antaa sinulle aukottoman vastauksen.
Ilmoittamalla Suomen Kennelliittoon sukutaulut, saat prosentit varmaan ihan on-line-tilassa. Eihän uroksen ja nartun etäisyys-kilometrit vaikuta yhtään mitään, vaan sukutaulusta ne lasketaan!
Toivottavasti tämä ei ole provo. On vaan niin provosoiva kysymys tälle palstalle !
jalostustietojärjestelmällä voi ihan itsekin laskea vaikka kuvitteellisia yhdistelmiä. Itse laskin mitä tulee sukusiitosprosentiksi jos yhdistäisin oman urokseni sen siskoon, niin tulos oli 26,86%.
Vertaan vaan käytäntöjä. tuolla USA:ssa monissa osavaltioissa on sallittua myydä 0 prosentilla. Samoin Kandassa suurimmassa osassa.
Perusteluna on ettei silloin ole vanemmat sukua keskenään.
Asian siellä päättää oikeus ei mikään koirayhdistys.
Mikä tässä jotain provoa olisi. En ymmärrä logiikkaasi.
Ja eikös täällä ole monta pitkän linjan kasvattajaa joten uskon täältä tietoa löytyvän.
Tuota tarkoitin että sisaruksilla teetetään pennut ja ja sitten nämä kaksilla sisaruksilla teetetyt pennut risteytetään.
Kuinka voi sisarusten pennut olla noin matalassa prosentissa.
sun mallissa ne vanhemmat olisi sukua keskenään? Pieneneehän se prosentti huomattavasti ku kaksi toisilleen ei-sukulaista laitetaan yhteen vaikka kumpikin tahollansa olisi sukusiitoksen tulos.
Ajattelin vain että koska niissä vanemmissa molemmissa on hyvin korkea sukusiitos, niin se kuitenkin sisältää ison riskin. Nyt kun nämä kaksi joilla kummallakin on suuri riski risteytetään keskenään niin onko silloin oliein sanoa että 0%. silloinhan ostaja saa käsityksen että kummankaan suvuissa ei ole yhtään sukusiitosta.
Jotenkin tuntuu tuo "Amerikan malli" minusta oudolta. Siksi kysyin tietääkö kukaan mitä Kennelliton käytäntö on.
Kunhan nyt kysyin. Ei tästä tarvitse stressaantua kenenkän.
meidän pentu on 0% mut emän emä 12,5%. Joten vain Suomen Kennelliitto voi antaa kaavan millä lasketaan. Tai sit se on todella yksinkertanen missä katotaan vain pennun vanhemmat taaksepäin eikä vanhempia ristiin.
häiriköit täällä erktö itse tieä mitään oloekko käyny risteiylyllä ruottissa kun olet joku länne lokariri ekköä tieä että lokarit on autoiss eikä ne mitään lännen ole
Sukusiitosprosentin laskentakaava ei ole Kennelliiton keksintö, vaan on Lauri Vuolasvirran ja muidenkin koirien perinnöllisyyttä selvittäneiden tiedemiesten aikaansaannosta. KoiraNet jalostustietojärjestelmästä saat suoraan selville kyseisen koiran sukusiitosprosentin, vaikka koiraa ei olisikaan sinne vielä rekisteröity, sillä kun sinulla on tiedossa isä ja emä, niin voit tehdä siellä yhdistelmän ja järjestelmä laskee prosentin yhdistelmälle, niin ei jää arvailujen varaan. Laskentakaava löytyy osoitteesta http://koti.mdnet.fi/tuulen/sukusii.htm
http://koti.mbnet.fi/tuulen/sukusii.htm
Aiheeseen liittyen:
Neljän polven sukusiitoslaskurin löytää täältä:
http://netti.nic.fi/~bullclub/ibc.htm
(KoiraNetin sukutauluista antamat numerot voivat olla väärin, jos joku taustalla oleva koira esiintyy useammalla rekisterinumerolla ja katsotaan näin eri koiriksi)
Sukusiitosprosentin tarkoitus on kertoa, miten suuri mahdollisuus pennulla on saada samat geenit isältään ja äidiltään - eli voiko saada esim. resessiivisen tautigeenin molemmilta vanhemmiltaan (joka olisi lähtöisin siis vanhempien yhteiseltä esi-isältä). Siinä suurin syy miksi korkeita SS% pitäisi välttää, kun kukaan ei tiedä mitä se linjattu esi-isä oikein on geeneissään (=genotyyppi) kantanut, kuitenkaan ilmentämättä ulkoasussaan (=fenotyyppi). Kuitenkin pitää muistaa, että SS% voi vaihdella suuresti riippuen siitä, monellako sukupolvella se on laskettu - sekä sen, että samanrotuiset koirat ovat yleensä joka tapauksessa sukua jostain historian hämäristä lähtien, joten voi ne tautigeenit tulla muutakin kautta kuin sieltä mihin koira on linjattu. Linjaamista taas perustellaan sillä, että saataisiin toivottuja ominaisuuksia vahvemmiksi koirissa (eli että hyvät ominaisuudet olisivat geeneissä kaksinkertaisina, jolloin se jatkojalostuksessa siirtyisi jokaiselle pennulle). Kaikki eivät sukusiitosta edes viitsi perustella, onhan se nartun veli vaikkapa lähin käytettävissä oleva uros. Jee...
Pidemmän päälle sisäsiitos laskee hedelmällisyyttä, pentuekokoja jne, kun heteroosin (eripari geenien) tuoma suoja häviää.
Alkuperäiselle kysyjälle:
Tuossa tapauksessa sukusiitosprosentti on tosiaan 0% (jos nyt ei oteta huomioon sitä että näillä eri kasvattajilla olisi kauempaa katsottuna samoista suvuista lähteneet koirat). Kertoen, että kyseisessä yhdistelmässä pennuilla on pienin kuviteltavissa oleva (teoreettinen) mahdollisuus saada sama geeni isältään ja äidiltään. Ei haittaa, vaikka isällä olisi geenit, joilla se voisi tarjota pennulleen vain yhdenlaisia emäspareja, kun taas emäkoiralla on tyystin erilaiset geenit, vaikkakin samanparisina nekin. Pennuille tulee siis yksi geeni sieltä, toisenlainen täältä (edelleen vain teoriassa, kun ei ole tutkittu läpi ko. koirien genomia). Eriparisuus suojaa sitä sukusiitoksen tuomalta vahingolta, siitä 0%:n luku.
On myös olemassa toinen laskukaava (vähemmän käytössä oleva, olisiko rapakon takana lähimmät esimerkit) joka ottaa huomioon vanhempien oman sukusiitosasteen. Sillä lasketaan ikään kuin "esi-isien paljoutta/vähyyttä". Eli kuinka suuresta joukosta koiria kyseinen pentu on saanut alkunsa - kuinka vankalla geenipohjalla seistään, onko ollut pullonkauloja historiassa, että esi-isiä onkin vain kourallinen tms. Olisiko tämä sitten reilumpi tapa laskea? En osaa sanoa.
Millähän rodulla noin rankkoja sukusiitoksia tehdään..? oikeasti?