90-luvun koronnostot

Tulipa mieleen tuosta korkokeskustelusta, että miksi Suomen Pankki nosti korkoja niin älyttömästi 90-luvulla? Muistelen aivan uskomattomia korkotasoja, jopa 17%. Tilanne oli kuitenkin sellainen, jossa nykyaikana enemmänkin laskettaisiin korkoja, eli oltiin laskusuhdanteessa. Toinen nykyajan periaate, että edetään suhteellisen maltillisesti ja annetaan markkinoille vihjettä, mihin suuntaan ollaaan menossa, ei myöskään toteutunut. Päinvastoin, korkoja nostettiin yllättäen ja erittäin nopeasti. Onko paikalla kansantaloustieteilijöitä, jotka osaisivat selittää ilmiön?
121675
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Kun ne korot lähtee nousemaa tilanne ei ole kenenkään hanskassa.
Amerikassa jo lähtenyt. Eurooppa lähtee perään.
Parin vuoden päästä jo korot toisella kymmenellä.

Äänestä
  • Koska nykyään toimitaan hitaasti ja ennustettavasti juuri pehmeän laskun saavuttamiseksi. Varsinaiseen kysymykseenihän et ilmeisestikään osannut vastata, eli miksi tuolloin toimittiin niin irrationaalisesti.

    Äänestä

  • Täytyy muistaa, että ei korkojakaan voi älyttömiin nostaa. Se nähkääs tappaa talouden kehittymisen.

    Äänestä

Syynä oli markan kelluttaminen, eli sen hintaa laskettiin MUIHIN valuttoihin nähden --> Myyntiä pyrittiin kasvattamaan.

Seuraus oli tietenkin inflaatio, johon puree vain koron nosto joka toteutettiin poikkeuksellisen kovana. Tiedossahan oli myös EU jäsenyyden haku jonka kriteereinä oli tietty inflaatiotaso.

Euroaikaan valtioiden omien valuuttojen kelluittaminen l devalvointi ei onnistu, EKP huolehtii rahan arvosta eli säätelee ohjauskorkoa.

Äänestä
  • Hyvä selitys. Kiitokset.

    Äänestä

  • Syynä oli _pelko_ siitä, että markalle tullaan tekemään juuri noin.

    Vain hullu sijoittaa valuuttaan, jota uhkaa välitön devalvaatio. Siispä korkoa oli nostettava aivan tolkuttomiin lukemiin, jotta lainanantajia löytyisi. Suomen pankin ohjauskorko taisi pahimmillaan olla 40 %. Muistan miten sain pankkitililtäkin 12,75 %. Ei varmaan ollut velallisilla hauskaa.

    Lopultahan devalvaatio piti kumminkin tehdä ja päästää markka kellumaan. Sittenhän korkopaineet häviävät kun valuuttakurssi laskee tasapainoasemaan.

    Äänestä

  • Vakuusvaje kirjoitti:

    Syynä oli _pelko_ siitä, että markalle tullaan tekemään juuri noin.

    Vain hullu sijoittaa valuuttaan, jota uhkaa välitön devalvaatio. Siispä korkoa oli nostettava aivan tolkuttomiin lukemiin, jotta lainanantajia löytyisi. Suomen pankin ohjauskorko taisi pahimmillaan olla 40 %. Muistan miten sain pankkitililtäkin 12,75 %. Ei varmaan ollut velallisilla hauskaa.

    Lopultahan devalvaatio piti kumminkin tehdä ja päästää markka kellumaan. Sittenhän korkopaineet häviävät kun valuuttakurssi laskee tasapainoasemaan.

    Juuri noin se oli.

    Vientikään ei vetänyt ylikalliin markan vuoksi.
    Kotimarkkinoilla alettiin säästämään valtion toimenpiteillä. Seurauksena oli deflaatio.

    Ja sitten sitä mentiin, kunnes valuutta päästettiin kellumaan.
    Aika äkkiä sen jälkeen, alkoi taas vientitilastot kaunistumaan.

    Äänestä

90 luvun alussa iski Suomeen suuri lama.Veli neuvostoliitto meni nurin ja Suomen yrityksillä oli erittäin merkittävät tulot venäjältä.Kaikki loppui kuin seinään.Työttömyysprosentti oli jopa 20 ja oikeasti ehkä enemännkin.Markan arvo tipahti,pankkeja meni nurin ja kukaan ei ollut varma mitä tulossa on.
90 luvun loppupuolella alkoi nousu ja siitä johtuen työttömyys on vähentynyt olemattomiin ja meno näyttää jatkuvan.Myös eurojen tulo on pikkasen vaikuttanut hintatasoon koska kaikki eivät ymmärrä mitä satatuhatta euroa tarkoittaa.
Myös teollisuuden keskittyminen eteläsuomeen saa hinnat jatkossakin nousemaan kasvualueilla. Jos katsoo hintoja niin 50 tuhannella saa omakotitalon itäsuomesta kun vaikka Vantaalla siitä joutuu maksamaan 300 tuhatta.Tilanne on erittäin mätä mutta tosi.Asiaan ei autä sekään että kunnat eivät anna tontteja rakentamiseen vaikka niitä kehän sisäälläkin olisi vaikka muille jakaa.
Sääliksi käy nuoria eteläsuomessa asuvia ihmisä koska joutuvat ottamaan ihan mielettömiä lainoja ja vastineeksi saavat vanhan ja ruman kerrostaloasunnon.Tavallisella palkansaajalla ei ole mitään mahdollisuuksia ostaa omakotitalo tai rivari Helsingin alueelta.Uudesta rivarikolmiosta saa maksaa 300 tuhatta euroa mikä on hinta mitä tervejärkinen ei voi ymmärtää.
Ja lopuksi vielä että jos nyt tulisi sama lama kuin 90 luvun alussa niin seuraukset olisivat huomattavasti pahempia kuin silloin ja sitä juuri isojen asuntolainojen takia.

Äänestä

ja kireä rahapolitiikka.
(En ole ekonomisti, mutta kelpaako tämä)

Markkaa pidettiin keinotekoisesti arvokkaampana kuin markkinat sitä piti. Yksi aivan järjetön revalvaatio vielä aivan viime tipassa.

Devalvaatio eli markan arvon aleneminen alkoi uhata ja Suomen Pankki taisteli sitä vastaan koronnostoin. Kenellekään ei kelvannut nimellistä arvoaan heikompi markka, vaan siitä piti maksaa korkeaa korkoa, jotta se olisi kelvannut todennäköisine devalvaatioineen.

Homman kanssa mentiin niin pitkälle kuin oli mahdollista. Samalla säästettiin julkisissa menoissa, eikä elvytetty.
Ja Lama olikin valmis, kun vielä muutama globaali sattumus tuli siihen päälle.
Ja alas mentiin...

Sitten lopulta markka päästettiin kellumaan ja tilanne alkoi vakaantumaan, kun markka määritettiin markkinoiden ehdoilla.
Silloin markalla saikin huomattavasti vähemmän muita valuuttoja kuin aiemmin.

Laman suurin syy lienee jäykkä ja huonosti hoidettu talouspoliikka.

http://www.uta.fi/laitokset/politiikka/julkaisut/IR_oheismateriaali.html

Äänestä

150ke 20vuotta, 2200€ kuukaudessa, lahje lepattais

Äänestä
  • Kannattaa ottaa huomioon että sillä inflaatiolla tuo 150k olisi 2 vuoden kuluttua 95 000€, ja viihen vuoden kuluttua 50 000€... (Ei siis konkreettisesti, vaan rahan arvo verrattuna ostohetkeen).

    Pari vuotta kun sinnittelisi niin kohta olisi velaton asunto.

    Äänestä

Siis lyhykäisyydessään markan arvoa yritettiin puolustaa koronnostoilla.Nuo korot taisivat olla huipussaan keväällä 1992,sitten tilanne helpotti kun markka päästettiin kellumaan syksyllä 1992 ja samalla markka devalvoitui markkinoiden toimesta 17 %:lla.Ensimmäisen kerran markka devalvoitiin tosin jo syksyllä 1991 mutta ei riittävästi.
Vielä lisää historiaa:George Soros ja muut sijoittajat tulivat syksyllä 1992 tunnetuiksi valuuttakeinottelusta,jolloin Ruotsin kruunun ja Englannin punnan arvoakin jouduttiin puolustamaan koronnostoilla.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kallopala kirjoitti:

Tulipa mieleen tuosta korkokeskustelusta, että miksi Suomen Pankki nosti korkoja niin älyttömästi 90-luvulla? Muistelen aivan uskomattomia korkotasoja, jopa 17%. Tilanne oli kuitenkin sellainen, jossa nykyaikana enemmänkin laskettaisiin korkoja, eli oltiin laskusuhdanteessa. Toinen nykyajan periaate, että edetään suhteellisen maltillisesti ja annetaan markkinoille vihjettä, mihin suuntaan ollaaan menossa, ei myöskään toteutunut. Päinvastoin, korkoja nostettiin yllättäen ja erittäin nopeasti. Onko paikalla kansantaloustieteilijöitä, jotka osaisivat selittää ilmiön?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu