Kaikki joustot on käytetty.
1) korkomarginaalit
Korkomarginaalit ovat pudoneet tällä hetkellä pienimmillään 0,4%:iin ja yleisestikin n. 0,6% tasolle kun ne vielä 1998 olivat 2%.
Seuraus: vähänkään huonompien aikojen koittaessa korkomarginaali palautuu vähintään "normalille" 1,5% tasolle, ehkä välillä takaisin tuohon 2%:iin. Asuntolainojen korko nousee välittömästi saman verran vaikka viitekorko ei muuttuisikaan. Asuntojen myyntihintojen on pakko joustaa samassa suhteessa koska alla olevat muut loppunkäytetyt joustot tekevät mahdottomaksi lainamäärien kasvattamisen.
2) Korot
Nykyinen korkotaso on historiallisesti katsottuna luonnottoman matala. 20-30v lainan todelinen korkotaso tulee todennäköisimmin olemaan 4-6% välillä koko laina-ajan yli laskettuna.
Seuraus: asuntolainojen todellinen peruskorko tulee jo 15-20v lainalle olemaan vähintään 2-3% nykyistä korkeampi mikä tekee mahdottomaksi nykyisen kaltaisten lainojen ottamisen ja sitä myöden myös nykyisen hintatason ylläpitämisen.
Jos tämä yhdistyy korkomarginaalien 1-1,5% nousuun, on kokonaisvaikutus 3-4,5% nousu nykytasosta.
3) viitekorot
Nykyään vain yhdessä läntisessä teollisuusmaassa asuntolainojen korot sidotaan laina-aikaan nähden äärimmäisen lyhyisiin markkinakorkoihin.
Kun korkotaso lähtee nousuun ja lyhyillä koroilla pelanneiden riskit realisoituvat, tulevat yhä useammat sitomaan asuntolainansa 10-15v kiinteäkorkoisiin lainoihin mikä nostaa asuntolainojen korkotasoa kertaheitolla n. 2% nykyisestä ja saa lainanottajat myös konkreettisisti tajuamaan millaisen taloudellisen rasituksen asuntolaina aiheuttaa.
Seuraus: asunnoista maksettujen hintojen ja asuntolainan koon mielekkyyttää ryhdytään pohtimaan aivan eri tavalla kuin nykyään mikä ei voi olla vaikuttamatta yleiseen hintatasoon.
4) laina-ajat
Suomessa on siirrytty perinteisestä omistusasumisesta 20-30v lainojen myötä käytännössä sellaiseen vuokra-asumisen muotoon jossa vuokralainen kantaa kaikki pääoman kustannuksiin sekä itse kiinteistöön liittyvät riskit.
Kun samalla suurten ikäluokkien ennenaikainen siirtyminen eläkkeelle että huoltosuhteen räjähtäminen käsiin aiheuttaa "mielenkiintoisia" ilmiöitä mm. eläkkeiden suuruuteen, tajuavat nyt asuntolainoja ottavat ikäluokat että heidän on todellisuudessa säästettävä itse tulevat eläkkeensä.
Tämä on mahdotonta jos 30v asuntolaina syö koko työuran ajan palkkatuloista käteen jäävän osan ja loppulainaa joutuu mahdollisesti maksamaan vielä eläkkeellä jonka suuruudesta ei ole mitää takeita.
Seuraus: joko lainan kuukausierän suuruutta mitoitetaan rankasti uudelleen tai palataan selvään max. 15v laina-aikaan jonka jälkeen työuraa on toivottavasti jäljellä vielä sen verran että jotain jää säästöönkin. Seuraus hintatasoon lienee ilmeinen.
5) lainamäärät
Lainamäärät suhteessa nettotuloihin ovat paisuneet täysin suhteettomiksi mikä on seurausta pitkään jatkuneesta hintojen noususta ja ennenkaikkea psykologisesta ilmiöstä: kun kaikki tuttavapiirissä ovat ottaneet yhtä suuria lainoja ja hintojen nousun myötä näyttävät selvinneen tai jopa jääneen "voitolle" unohtaa helposti sen mitä terve järki ja peruskoulumatematiikka sanoo ja lähtee joukon mukaan.
Keskimääräisen tai ylemmänkään keskiluokan käteen jäävät tulot eivät ole todellisuudessa kasvaneet juuri lainkaan mutta epävarmuus työstä ja säännöllisistä ansioista on kasvanut eksponentiaalisesti. Kun tämä yhtälö lähtee konkretistoitumaan huonompien aikojen koittaessa, tullaan otettuja lainamääriä tarkistamaan alaspäin rajustikin.
Seuraus: ostoivoimaa katoraa rajusti asuntomarkkinoilta mikä ei tietenkään liikuta hintoja kuin yhteen suuntaan.
6) omarahoitusosuus
Omarahoitusosuus on pudotettu parhaimmillaan nollaan minkä alle on paha mennä ja yksikään lainanottaja ei todellisuudessa joudu enää maksamaan 30% säästöosuutta jollei ehdoin tahdoin halua. Aina löytyy se pankki joka on valmis tyytymään jopa 10% omarahoitusosuuteen jos vain asiakas saadaan sidottua rahastoihin ja pankin kauppaamiin henki/eläke/mitälie vakuutuksiin.
Vähänkään huonompien aikojen koittaessa palataan vähintään 30% säästöosuuteen sekä vaaditaan jälleen muita reaalivakuuksia,
Seuraus: ostovoima asuntomarkkinoilla putoaa merkittävästi mikä tietenkin vaikuttaa kysyntään ja sitä kautta hintoihin.
7) takaus/vakuudet
Valtio on poistamassa takausta yli 15v asuntolainoilta mikä yhdessä lainanottaijien vanhempien/sukulaisten edellisen kuplan puhkeamisen aikaan saaman opetuksen kanssa tulee vaikuttamaan siihen millaisia lainoja kukin pystyy ottamaan vaikka halua olisikin.
Todennäköisesti myös suurten ikäluokkien eläköityminen että huoltosuhteen heikkeneminen pakottaa suuret ikäluokat realisoimaan ainakin osittain niin säästöjään kuin asunto-omaisuuttaan maksaakseen itselleen siedettävän hoidon palvelutalossa ja tämä osa on poissa perinnöistä.
Toinen mielenkiintoinen ilmiö tulee koskettamaan niitä 0-20% omarahoitusosuudella asuntolainan ottaneita joiden lainan vakuutena olevan asunnon arvo putoaa vaikkapa 30% kuplan puhjettua.
Uusia reaalivakuuksia on monien mahdoton saada mikä johtaa pakkomyynteihin ja sitä kautta kierteen kiihtymiseen. Etenkin psykologinen vaikutus tulee olemaan taas merkittävä kun näitä ruoditaan hannukarpoissa ja tabloidilehdissä.
Seuraus: kuten edellä.
1) korkomarginaalit
Korkomarginaalit ovat pudoneet tällä hetkellä pienimmillään 0,4%:iin ja yleisestikin n. 0,6% tasolle kun ne vielä 1998 olivat 2%.
Seuraus: vähänkään huonompien aikojen koittaessa korkomarginaali palautuu vähintään "normalille" 1,5% tasolle, ehkä välillä takaisin tuohon 2%:iin. Asuntolainojen korko nousee välittömästi saman verran vaikka viitekorko ei muuttuisikaan. Asuntojen myyntihintojen on pakko joustaa samassa suhteessa koska alla olevat muut loppunkäytetyt joustot tekevät mahdottomaksi lainamäärien kasvattamisen.
2) Korot
Nykyinen korkotaso on historiallisesti katsottuna luonnottoman matala. 20-30v lainan todelinen korkotaso tulee todennäköisimmin olemaan 4-6% välillä koko laina-ajan yli laskettuna.
Seuraus: asuntolainojen todellinen peruskorko tulee jo 15-20v lainalle olemaan vähintään 2-3% nykyistä korkeampi mikä tekee mahdottomaksi nykyisen kaltaisten lainojen ottamisen ja sitä myöden myös nykyisen hintatason ylläpitämisen.
Jos tämä yhdistyy korkomarginaalien 1-1,5% nousuun, on kokonaisvaikutus 3-4,5% nousu nykytasosta.
3) viitekorot
Nykyään vain yhdessä läntisessä teollisuusmaassa asuntolainojen korot sidotaan laina-aikaan nähden äärimmäisen lyhyisiin markkinakorkoihin.
Kun korkotaso lähtee nousuun ja lyhyillä koroilla pelanneiden riskit realisoituvat, tulevat yhä useammat sitomaan asuntolainansa 10-15v kiinteäkorkoisiin lainoihin mikä nostaa asuntolainojen korkotasoa kertaheitolla n. 2% nykyisestä ja saa lainanottajat myös konkreettisisti tajuamaan millaisen taloudellisen rasituksen asuntolaina aiheuttaa.
Seuraus: asunnoista maksettujen hintojen ja asuntolainan koon mielekkyyttää ryhdytään pohtimaan aivan eri tavalla kuin nykyään mikä ei voi olla vaikuttamatta yleiseen hintatasoon.
4) laina-ajat
Suomessa on siirrytty perinteisestä omistusasumisesta 20-30v lainojen myötä käytännössä sellaiseen vuokra-asumisen muotoon jossa vuokralainen kantaa kaikki pääoman kustannuksiin sekä itse kiinteistöön liittyvät riskit.
Kun samalla suurten ikäluokkien ennenaikainen siirtyminen eläkkeelle että huoltosuhteen räjähtäminen käsiin aiheuttaa "mielenkiintoisia" ilmiöitä mm. eläkkeiden suuruuteen, tajuavat nyt asuntolainoja ottavat ikäluokat että heidän on todellisuudessa säästettävä itse tulevat eläkkeensä.
Tämä on mahdotonta jos 30v asuntolaina syö koko työuran ajan palkkatuloista käteen jäävän osan ja loppulainaa joutuu mahdollisesti maksamaan vielä eläkkeellä jonka suuruudesta ei ole mitää takeita.
Seuraus: joko lainan kuukausierän suuruutta mitoitetaan rankasti uudelleen tai palataan selvään max. 15v laina-aikaan jonka jälkeen työuraa on toivottavasti jäljellä vielä sen verran että jotain jää säästöönkin. Seuraus hintatasoon lienee ilmeinen.
5) lainamäärät
Lainamäärät suhteessa nettotuloihin ovat paisuneet täysin suhteettomiksi mikä on seurausta pitkään jatkuneesta hintojen noususta ja ennenkaikkea psykologisesta ilmiöstä: kun kaikki tuttavapiirissä ovat ottaneet yhtä suuria lainoja ja hintojen nousun myötä näyttävät selvinneen tai jopa jääneen "voitolle" unohtaa helposti sen mitä terve järki ja peruskoulumatematiikka sanoo ja lähtee joukon mukaan.
Keskimääräisen tai ylemmänkään keskiluokan käteen jäävät tulot eivät ole todellisuudessa kasvaneet juuri lainkaan mutta epävarmuus työstä ja säännöllisistä ansioista on kasvanut eksponentiaalisesti. Kun tämä yhtälö lähtee konkretistoitumaan huonompien aikojen koittaessa, tullaan otettuja lainamääriä tarkistamaan alaspäin rajustikin.
Seuraus: ostoivoimaa katoraa rajusti asuntomarkkinoilta mikä ei tietenkään liikuta hintoja kuin yhteen suuntaan.
6) omarahoitusosuus
Omarahoitusosuus on pudotettu parhaimmillaan nollaan minkä alle on paha mennä ja yksikään lainanottaja ei todellisuudessa joudu enää maksamaan 30% säästöosuutta jollei ehdoin tahdoin halua. Aina löytyy se pankki joka on valmis tyytymään jopa 10% omarahoitusosuuteen jos vain asiakas saadaan sidottua rahastoihin ja pankin kauppaamiin henki/eläke/mitälie vakuutuksiin.
Vähänkään huonompien aikojen koittaessa palataan vähintään 30% säästöosuuteen sekä vaaditaan jälleen muita reaalivakuuksia,
Seuraus: ostovoima asuntomarkkinoilla putoaa merkittävästi mikä tietenkin vaikuttaa kysyntään ja sitä kautta hintoihin.
7) takaus/vakuudet
Valtio on poistamassa takausta yli 15v asuntolainoilta mikä yhdessä lainanottaijien vanhempien/sukulaisten edellisen kuplan puhkeamisen aikaan saaman opetuksen kanssa tulee vaikuttamaan siihen millaisia lainoja kukin pystyy ottamaan vaikka halua olisikin.
Todennäköisesti myös suurten ikäluokkien eläköityminen että huoltosuhteen heikkeneminen pakottaa suuret ikäluokat realisoimaan ainakin osittain niin säästöjään kuin asunto-omaisuuttaan maksaakseen itselleen siedettävän hoidon palvelutalossa ja tämä osa on poissa perinnöistä.
Toinen mielenkiintoinen ilmiö tulee koskettamaan niitä 0-20% omarahoitusosuudella asuntolainan ottaneita joiden lainan vakuutena olevan asunnon arvo putoaa vaikkapa 30% kuplan puhjettua.
Uusia reaalivakuuksia on monien mahdoton saada mikä johtaa pakkomyynteihin ja sitä kautta kierteen kiihtymiseen. Etenkin psykologinen vaikutus tulee olemaan taas merkittävä kun näitä ruoditaan hannukarpoissa ja tabloidilehdissä.
Seuraus: kuten edellä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miksi et saman tien kopioi AP-Areenalta myös tämän kirjoituksen vastauksia?
Niissä oli erittäin hyvin perusteltu miksi tämä sepustus ei pidä paikkaansa.
tässä VASTATTIIN PYYNTEIHIN.
Mielestäni kansa tulee jakautumaan entistä enemmän. Nyt vasta alkaa pikkuhiljaa tulla asuntomarkkinoille perinnöillä ostava ikäluokka, koska asuntoja on omistettu Suomessa vasta niin vähän aikaa suuressa mittakaavassa. Ennen kaikki oikeastaan pelasivat tuloillaan ja lainalla.
Vanhemmilta tai isovanhemmilta saadun perinnön lainan turvin on varaa ostaa ihan toisin kuin pelkällä lainalla. Samoin entisen omistavan luokan perilliset ovat yleensä ja perinteisesti hyvin koulutettuja ja hyvä palkkaisia. Uutta on vain se, että tämän luokka on kasvanut ja tulee kasvamaan rajusti.
Ikävää vain niitä vuokrakasarmien huonosti koulutettuja kasvatteja, jotka pyristelevät kuitenkin eteenpäin elämässä. Lähtökohta jo määrää, että ei tule olemaan mahdollista ostaa järkevällä hinnalla asuntoa, kun kerran toiset saavat jo kaiken valmiina ja hinnat nousevat pilviin.
Tervetuloa vaan takaisin luokkayhteiskunta :(
Muutamasta kohdasta olen eri mieltä.
Lainamarginaalit.
Pankit tulevat kilpailemaan asuntolaina-asiakkaista myös huonoina aikoina. En jaksa uskoa, että marginaalit nousisivat takaisin 1.5% - 2.0% tasolle. Näppituntumalta 1.0% on mahdollinen. Lisäksi pankit alkavat tarjoilla enemmän erilaisia vakuutuksia lainansaannin ehtona.
Viitekorko.
Korot voivat hetkellisesti nousta paljon enemmänkin kuin mitä edellisessä tekstissä esitettiin. Liikkeellä oleva suuri rahamäärä aiheuttaa inflaatiopainetta. Korot voivat huonoina aikoina myös käydä välillä hyvin matalalla - vuosien 2002-2004 tilanne ei ainutlaatuinen. Tämä heilahtelu rassaa erityisesti niitä, jotka ovat sitoneet lainan 12kk Euriboriin.
Inflaatio.
Jos koronnostoja toteutetaan maltillisesti, inflaatio saattaa kiihtyä. Inflaatio syö velkapääomaa. Niille, jotka "ikivelastaan" ovat kykeneviä selviytymään, on siis loppuvelan osalta luvassa helpotusta. 30 vuoden laina saattaa lopulta olla vain 20 vuoden laina, mutta sitä ennen käydään ehkä kurjimuksen läpi.
Omasäästöosuus.
Pankit tulevat kilpailemaan asuntolaina-asiakkaista myös huonoina aikoina. En usko 30% ennakkosäästövaatimusten takaisinmarssiin. Täystakauslaina saattaa olla tulevaisuuden perustuote. Pankit tulevat kasvavalla innolla tarjoilemaan hintavia vakuutusinstrumenttaja riskienhallintaa varten ja se tulee epävarmemmilla asiakkailla olemaan jatkossa lainansaannin ehtona.
Ei se inflaatio mihinkään nouse. Kun aikanaan EKP:a perustettiin, sen lähtökohta ja tärkein tehtävä oli pitää koko EU:n alueen iflaatio alle 2%:n. Sitä tehtävää kyseinen pankki hoitaa edelleen. Ennen inflaatio-odotuksia nostetaan ohjauskorkoja.
Näinollen inflaation varaan ei kannata lainojaan ottaa.
Kirjoitin, että korot voivat nousta hetkellisesti hyvinkin paljon. Inflaatiotavoitetta toteutetaan nimenoamisesti nostamalla korkoja, joten jompikumpi tai molemmat talouden kasvaessa nousevat. Maltillista inflaatiota pyritään yleensä pitämään tarkoituksellisesti yllä, koska sen vastakohtaa deflaatiota pidetään hyvin tuhoisana taloudelle.
Inflaatiokohta oli tekstissäni tarkoitettu vain piristykseksi niille, jotka ovat ylisuureen lainaan jo sortuneet. Hyvinkin alhainen vuosi-inflaatio tekee pitkäaikaisen lainan kohdalla koko laina-ajalle jaettuna jo paljon!
Jatkan tuhnuttelua.