Piirikonttori lähetti minut käynnille erääseen taloon josta oli tullut huoltokäyntipyyntö. Tiedossa oli toki, että edellinen lasku oli maksamatta. -Siihenaikaan oli luovuttu käteismaksusta ja lasku lähetettiin postitse vasta jälkikäteen luotettaville asiakkaille(?).
-Kerroin huoltokonttorin ikävän tiedonannon punakkakasvoiselle tukevalle isännälle. Nenääni tuoksahti alkoholi.
-Isäntä tuli entistä punakammaksi ja kertoi, ettei teurastamo ole tilittänyt vielä hakemaastaan 35 porsaan erästä mitään ja maksut ovat siksi myöhässä. Mutta maksaa varmasti sen edellisenkin laskun, kun saa rahat.
-Pitäisi nyt vaan saada Ferguson toimimaan, että pääsee peltotöihin.
-Piirikonttorin ohjeiden mukaan kysyin, saanko käyttää talon puhelinta soittaakseni konttorille.
-Tilasin keskuksesta pikapuhelun piirikonttoriin. Ehkä puolen tunnin kuluttua puhelin soi ja keskus ilmoitti pikapuhelun olevan valmis.
-Kysyin konttoripäälliköltä, mitä tehtäisiin? Hän rapisteli siellä papereita
aikansa ja sanoi sitten että tehdään huolto, mutta ainoastaan käteismaksua vastaan, jos isäntä lupaa maksaa edellisen laskun sitten kun teurastamon tilitys on tullut. -“Yrityksemme yrittää palvella asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla!”- hän päätti puhelun.
-Selostin ehdot isännälle ja hän huokaisi ja sanoi, ettei nyt ole niinpaljon rahaa mutta jos hän käy lainaamassa jostakin. Paljonko maksaisi? Laskin Koneviestin yläkulmaan lyijykynällä suunnilleen työ, osat ja öljyt 238,20 markkaa.
Odottelin aikani liiterissä ja isäntä saapuikin sitten Skodalla pihaan ja toi rahat, joista kirjoitin hänelle kuitin.
-Tein työt ja isäntä näytti tyytyväiseltä. -Hän oli maksanut sen erääntyneenkin laskun ilmeisesti heti, kun oli saanut lihatilityksen teurastamolta.
-Kävin tuossa talossa vielä monesti myöhemminkin ja joskus saunoinkin
isännän kanssa. Niitä vanhoja ei silloin muisteltu. -Ja sittemmin työtkin tehtiin vaan ihan jälkilaskutuksella.
(tässä rasvakouran poika selaa isänsä arkistoja. Tätä tarinaa ei ole lyhennetty, vaan se on alkuperäisen pituinen.)
-Kerroin huoltokonttorin ikävän tiedonannon punakkakasvoiselle tukevalle isännälle. Nenääni tuoksahti alkoholi.
-Isäntä tuli entistä punakammaksi ja kertoi, ettei teurastamo ole tilittänyt vielä hakemaastaan 35 porsaan erästä mitään ja maksut ovat siksi myöhässä. Mutta maksaa varmasti sen edellisenkin laskun, kun saa rahat.
-Pitäisi nyt vaan saada Ferguson toimimaan, että pääsee peltotöihin.
-Piirikonttorin ohjeiden mukaan kysyin, saanko käyttää talon puhelinta soittaakseni konttorille.
-Tilasin keskuksesta pikapuhelun piirikonttoriin. Ehkä puolen tunnin kuluttua puhelin soi ja keskus ilmoitti pikapuhelun olevan valmis.
-Kysyin konttoripäälliköltä, mitä tehtäisiin? Hän rapisteli siellä papereita
aikansa ja sanoi sitten että tehdään huolto, mutta ainoastaan käteismaksua vastaan, jos isäntä lupaa maksaa edellisen laskun sitten kun teurastamon tilitys on tullut. -“Yrityksemme yrittää palvella asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla!”- hän päätti puhelun.
-Selostin ehdot isännälle ja hän huokaisi ja sanoi, ettei nyt ole niinpaljon rahaa mutta jos hän käy lainaamassa jostakin. Paljonko maksaisi? Laskin Koneviestin yläkulmaan lyijykynällä suunnilleen työ, osat ja öljyt 238,20 markkaa.
Odottelin aikani liiterissä ja isäntä saapuikin sitten Skodalla pihaan ja toi rahat, joista kirjoitin hänelle kuitin.
-Tein työt ja isäntä näytti tyytyväiseltä. -Hän oli maksanut sen erääntyneenkin laskun ilmeisesti heti, kun oli saanut lihatilityksen teurastamolta.
-Kävin tuossa talossa vielä monesti myöhemminkin ja joskus saunoinkin
isännän kanssa. Niitä vanhoja ei silloin muisteltu. -Ja sittemmin työtkin tehtiin vaan ihan jälkilaskutuksella.
(tässä rasvakouran poika selaa isänsä arkistoja. Tätä tarinaa ei ole lyhennetty, vaan se on alkuperäisen pituinen.)
Vastaukset 1
Vanhimmat
en ymmärrä