Tuossa alempana vanha nari oli asialla ja tein avaukset "miten saa naisen ymmärtämään" ja "oikeusapua".
Tavoistani poiketen yritin ns. "amerikkalaistyyliin" viritellä debattia semmoisesta näkökulmasta, jota en itse oikeasti kannata. Osa kirjoittajista aivan oikein huomasi, että feikki oli kyseessä - joskin uskon että tuonoloisia miehiä on olemassa, olen myös kuullut tapauksista.
Aika vaikea on kirjoittaa uskottavasti tuommoisesta näkökulmasta.
Pistänpä tähän oman näkökantani vielä selkeästi:
a) seksin harrastaminen on vapaaehtoista ja kaikki tietävät että ehkäisy voi pettää alkaessaan sekstaamaan
b) itse uskon, että ihmiselämä alkaa hedelmöityksestä ja että sitä pitää suojella, eikä tuhota
c) kannatan sitä, että mies (samaten kuin nainen) on elatusvelvollinen lasten suhteen (johtuen kohdasta a)
d) pidän parisuhdeideaalina avioliittoa, jossa seksin harrastaminen on turvallista samaten lapset saavat tulla.
e) tuossa valossa ei liene vaikea ajatella, mitä ajattelen abortista - vaikka Suomen laki tällä hetkellä väittää toisin.
f) kannatan sitä, että yhteiskunnallisin toimin pitää muokata sekä konkreettisia tukimuotoja että asenneilmastoa sen suhteen, ettei lapsen syntymistä nähdä "elämän loppumisena" tai "epäsopivana" esim. opiskelujen keskuuteen. Lapsen syntymisen pitää olla kunnia-asia, eikä häpeä. Myös yksinhuoltajille, jotka ilman omaa syytään ovat semmoisessa asemassa. En lähtisi kieltämään abortteja lakiteitse, vaan nimenomaan siitä näkökulmasta, että yhteiskuntamme ilmapiiri muokattaisiin huomattavasti lapsimyönteisemmäksi.
g) Olen myös sitä mieltä, että johtuen kohdasta a) myös miehellä pitäisi olla oikeus pitää lapsi, johon hänellä on muodostunut side ja jonka hän sitoutuu huoltamaan. Naisella olisi tuommosiessa tapauksessa oikeus saada kohtuullinen korvaus fyysisistä vaivoistaan (olettaen, että seksiä on harrastettu vapaaehtoisesti, eikä kyseessä ole raiskaus)
h) olen sitä mieltä että raiskaustapauksissa ja äidin terveyden ollessa uhattuna abortti on eettisesti puolustettavissa, kuitenkin, mikäli nainen sen valitsee. Tässä yhteydessä kannattaa huomata samalla, että näitä tapauksia on alle prosentti aborteista. Yhteiskuntamme pitää poistaa tilanteet, joissa aborttia ensinkään tarvitaan "sosiaalisista syistä".
Kiitos kaikille, jotka jaksoivat viestini möllihepullekin vastata asiallisesti. Anteeksi myös hänelle, joka sanoi kirjoittajaa pöljäksi ja jolle vastasin sanomalla kysymysmerkin kera idiootiksi.
Tavoistani poiketen yritin ns. "amerikkalaistyyliin" viritellä debattia semmoisesta näkökulmasta, jota en itse oikeasti kannata. Osa kirjoittajista aivan oikein huomasi, että feikki oli kyseessä - joskin uskon että tuonoloisia miehiä on olemassa, olen myös kuullut tapauksista.
Aika vaikea on kirjoittaa uskottavasti tuommoisesta näkökulmasta.
Pistänpä tähän oman näkökantani vielä selkeästi:
a) seksin harrastaminen on vapaaehtoista ja kaikki tietävät että ehkäisy voi pettää alkaessaan sekstaamaan
b) itse uskon, että ihmiselämä alkaa hedelmöityksestä ja että sitä pitää suojella, eikä tuhota
c) kannatan sitä, että mies (samaten kuin nainen) on elatusvelvollinen lasten suhteen (johtuen kohdasta a)
d) pidän parisuhdeideaalina avioliittoa, jossa seksin harrastaminen on turvallista samaten lapset saavat tulla.
e) tuossa valossa ei liene vaikea ajatella, mitä ajattelen abortista - vaikka Suomen laki tällä hetkellä väittää toisin.
f) kannatan sitä, että yhteiskunnallisin toimin pitää muokata sekä konkreettisia tukimuotoja että asenneilmastoa sen suhteen, ettei lapsen syntymistä nähdä "elämän loppumisena" tai "epäsopivana" esim. opiskelujen keskuuteen. Lapsen syntymisen pitää olla kunnia-asia, eikä häpeä. Myös yksinhuoltajille, jotka ilman omaa syytään ovat semmoisessa asemassa. En lähtisi kieltämään abortteja lakiteitse, vaan nimenomaan siitä näkökulmasta, että yhteiskuntamme ilmapiiri muokattaisiin huomattavasti lapsimyönteisemmäksi.
g) Olen myös sitä mieltä, että johtuen kohdasta a) myös miehellä pitäisi olla oikeus pitää lapsi, johon hänellä on muodostunut side ja jonka hän sitoutuu huoltamaan. Naisella olisi tuommosiessa tapauksessa oikeus saada kohtuullinen korvaus fyysisistä vaivoistaan (olettaen, että seksiä on harrastettu vapaaehtoisesti, eikä kyseessä ole raiskaus)
h) olen sitä mieltä että raiskaustapauksissa ja äidin terveyden ollessa uhattuna abortti on eettisesti puolustettavissa, kuitenkin, mikäli nainen sen valitsee. Tässä yhteydessä kannattaa huomata samalla, että näitä tapauksia on alle prosentti aborteista. Yhteiskuntamme pitää poistaa tilanteet, joissa aborttia ensinkään tarvitaan "sosiaalisista syistä".
Kiitos kaikille, jotka jaksoivat viestini möllihepullekin vastata asiallisesti. Anteeksi myös hänelle, joka sanoi kirjoittajaa pöljäksi ja jolle vastasin sanomalla kysymysmerkin kera idiootiksi.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mielenkiintoista olisi tietää, miten sinä ajat muutosta siihen, että kouluttautumisten pidetessä koko ajan ja yhä suuremman osan kansasta tehdessä vähintään ammattikorkeakoulututkinnon, kouluttautuminen, ammattia vastaavan töiden saanti ja töiden tekeminen kestäisivät niin täysin yllättäen kuin vahinkoraskauksien myötä muuttuneet tilanteet? Onnea vain yrityksellesi!
Nykyyhteiskunnassa tuo ei ainakaan toimi. Tähän mennessä on aika vahvasti nähty, että mitä enemmän naiset kouluttautuvat ja mitä enemmän he suuntautuvat koulutustaan vastaavaan työelämään, sen vanhempana he lapset hankkivat. Mitä kehittyneemmäksi yhteiskunta muuttuu ja naisten asema paranee, sitä vähemmän lapsia tehdään. Ja sen enemmän niiden tuloon vaikutetaan. Satutko näkemään näissä jotain yhtäläisyyttä aborttien tekemiseen (ja ehkäisyn käyttämiseen)?
Mitkä olisivat siis sinusta niitä konkreettisia tekoja asiasi ajamiseksi?
Sivuhuomautuksena minusta tuo provokäyttäytymisesi oli luokatonta. Onko tarkoitus, että täällä ei enää puhuttaisikaan edes aitoina ihmisinä aidoista tunteista ja kokemuksista? Minä olen koko ajan yrittänyt uskoa siihen, että ihmiset pyrkivät kertomaan näinkin arasta aiheesta omia tuntojaan kunnioittaen. Sinä olet pilaamassa tältä palstalla sen vähäisenkin henkilökohtaisuuden alkaen perustamaan jopa feikki-ihmisiä.
Minun kantani asiaan jo kuulitkin.
...etenkin tuon nykyisen koulutuksen korostamisen suhteen.
Meille rouvan kanssa lapset tulivat opiskeluaikoina ja tosi tiukkaa oli taloudellisesti. Esim. ihan jo vaikkapa normaali työttömyyspäivärahan suuruinen päiväraha olisi auttanut kummasti - samalla kuin ei rangaistaisi jos vaikkapa opiskeleva äiti opiskelee siinä samalla sen mitä pystyy. Nykyisin systeemit ovat aika kanttisia.
Samaten minusta nykyisin on tehty liian laskelmointia kannattavaksi lasten teko nimenomaan työelämässä. Ei ole naistenkaan etu, että lapseton parisuhteessa työelämään menevä nainen katsotaan, että se alkaa kuitenkin tehdä lapset jo sitten. Mielestäni paljon edullisempaa olisi lasten teko opiskeluaikana ja sitten työelämään tuoreella tutkinnolla ja lapset tehtynä.
Ilmainen päivähoito opiskeleville vanhemmille/äideille (tämän voisi tehdä erilaisten opiskelijasäätiöiden kanssa yhteistyössä) olisi hyvä askel eteenpäin. Samaten tietty minimipäiväraha opiskeleville äideille, joka vastaisi esim. työssäkäyvän äidin päivärahaa äitiyslomalta olisi ihan jees. Vaihtoehtoisesti sitten verohelpotukset, jos pariskunnasta toinen on jo työssä. Valtion kannalta tämä raha menisi kuitenkin pääsääntöisesti kulutukseen, jolloin muiden veromuotojen kautta suurin osa tulisi valtiolle takaisin, ja homma vilkastuttaisi myös palvelusektoria ja elinkeinoelämää.
Kuten sanoin, pahoittelen, kun pahoitit mielesi. Toisaalta en ole havainnut, että miestä kovinkaan paljon ymmärrettäisiin näissä aborttikeskusteluissa. En tosin tiedä, onko semmoisia miehiä, jotka olisivat vaikkapa halunneet pitää lapsen ja sitten nainen olisi sen vastoin miehen tahtoa abortoinut. Se lienee karmein tilanne noin muutoin.
Sinä vastailit asiallisesti, josta nostan hattua. Siinä mielessä edes "keinotekoinen" debatti ei ole turha, koska siinäkin voi tuoda esiin aitoja mielipiteitä.
Itse olen myös katsonut hyvin läheltä perhettä, jossa lapset on hankittu opiskeluaikana. En voi sanoa kadehtivani. Rahallisesti heillä oli todella tiukkaa, eikä tilannetta juuri helpottanut toisen työttömyys eikä toisaalta työn tekeminenkän toisen opiskellessa. siinä olet siis ihan oikeassa, että tuota opiskelevan äidin/isän epäkohtaa ei-opiskelevaan verrattuna täytyisi ehdottomasti kehittää. Mutta niinhän se on, että tuskin hekään vaihtaisivat osaansa minun kanssani, vaikka minäkin olen ehdottomasti sitä mieltä, etten lapsia haluaisi vieläkään.
Silti en ehkä usko, että lapsia alettaisiin hankkia enemmän opiskeluaikana, vaikka siihen rahallisesti paremmin kannustettaisiinkin. Nykymaailmassa yhä enemmän tuntuu lisääntyvän ajatus, että meidän tehtävämme ei ole täällä vain lisääntyminen. Ihmiset haluavat kokea paljon jo itsenäänkin, nähdä maailmaa, kehittyä ihmisenä, kehittyä opinnoissaan, kehittyä työssään jne. Maailmankuva on avartunut (ehkä tiedotusvälineidenkin ansiosta?), eikä se perhe ja lapset ole enää useille ensimmäisiä ja ainoita tavoitteita, vaan sitä ennen halutaan tehdä muutakin. Lapset hankitaan myöhemmin, JOS hankitaan.
Suuri osa opiskelijoista ei ole löytänyt opintojen loppuvaiheessa vielä edes sitä vakisuhdetta, miten sitten lapset? Kun valinnanvapaus kasvaa, myös valinnanvaikeus kasvaa. Suuremmissa kaupungeissa ei tuo parinvalintakaan ole aina ihan helppoa.
Kyllähän sitä on mietitty, että naisen olisi työnhakijana hyvä olla 26-vuotiaana korkeasti koulutettu ja valmistunut, kahden yli 10 vuotiaan lapsen äiti (jotta ei saisi olla kotona lasten sairastellessa), jolla olisi monipuolista työkokemusta vähintään 10 vuotta omalta alalta. :D
Miestä ei todellakaan paljoa huomioida näissä keskusteluissa, joten siinä mielessä oli hyvä, että nostit kissan pöydälle. Kuten varmaan jo havaitsitkin, olen siis sitä mieltä, että miehelläkin tulisi olla edes jonkinlaisia oikeuksia tämän asian suhteen. Valitettavasti vain tosiaan en usko, että vastentahtoisesti naista saisi koskaan pakottaa synnyttämään/tekemään aborttia. Mutta tuollainen kehittämäsi tukisysteemi (lapsen luovuttaminen miehen vastuulle, jos nainen olisi lapsen halunnut jne.) voisi toimia täysin vapaaehtoisuuteen perustuvana.
...olisi tuo, mitä sanoit - edes vapaaehtoisuuteen perustuvana.
Minusta tuo laki saisi olla tiukempi ELLEI pariskunta olisi ennalta kirjallisesti toisin sopinut. (Vaikka tämä kuulostaa vähän naurettavalta, niin kun sitä ajattelee enempi, niin ei se sitä ole).
En vaihtaisi minäkään lapsia mihinkään, enkä tuota aikaakaan. Meillä tilanne oli, että päätimme silloin molemmat, että lapset saavat tulla, jos ovat tullakseen - ja olivathan he. Eli en edes marise, vaan totean tilanteen. Samalla ymmärrän heitä, jotka kokevat kovaakin stressiä, kun kysymys on "vahingosta" ehkäisyn pettämisen jälkeen.
Toisaalta - nykyisin on joku ihme harha, että "sitten työelämän keskellä" olisi jotenkin paremmin aikaa hoitaa lapsia. Jos tuota taloutta tasattaisiin koko yhteiskunnan voimin (nykyisinkinhän työnantajat maksavat), niin tilanne parantaisi myös tasa-arvoa, koska naisten palkkaaminen ei välttämättä olisikaan enää sitten niin riskaabelia... kun kaikki työnantajat tms. yhteiskunta tukisi kaikkia raskauksia samalla tavalla - ja useampi nainen olisikin jo työelämään tullessa lapset valmiina.
Itse olen akateemisella alalla työssä, ja voin kyllä todeta, että aika usein meidän työpaikalla miehet ovat sairaiden lasten kanssa kotona siinä kuin naisetkin - yritämme myös rouvan kanssa tasapainotella ja vuorotella. Uskon tuossa suhteessa nuorten ihmisten osalta tilanteen olevan muuttumassa ja miestenkin huomaavan, ettei se työ ole kaikki.
Uskon jo, että puhumalla enemmän aborttiasian monista puolista julkisuudessa yleisestikin ihmiset miettisivät asioita enemmän. Minusta hommalle tekee hallaa liiallinen "se on naisen valinta" -tyyppinen toitottaminen. Se sulkee miehiä myös asenteellisesti jo lähtökohdiltaan pois ajatuksesta kantaa sitä vastuuta (vastuutahan ei ole ilman oikeuksia, noin lähtökohtaisesti). Tietynlaisesta vahingoniloisesta lällätyksestä puhumattakaan - se on mielestäni melkomoista kypsymättömyyttä.
Se on tietysti ongelma, että on olemassa muutamia ns. "häntä-heikkejä" - voitaisiin ajatella, että mikäli esittämässäni mallissa yhteiskunta joutuisi niiden jäljiltä tukemaan vaikkapa kahta aviotonta lasta, niin sitten tietynlainen pakkosterilointi olisi jees... Semmoinen kaniinihan on koko yhteiskunnan kannalta harmillinen olio.
Ainakin sait keskustelua aikaiseksi, itsekin tuohon toisen vastasin, vaikka aika provoilta nuo vaikkutikin, mutta ikinä ei voi olla varma. Siinä olet kyllä oikeassa, että tuollaisia miehiä on olemassa, tuonne kirjoitinkin, että aivan kuin lapseni isän kirjoittamaa tekstiä.
Vaikka itse pidinkin lapsen, ymmärrän myös jos joku haluaa abortin, mutta sen pitää olla sen naisen oma päätös, eikä miehen pitäisi naista painostaa, tietysti oman mielipiteen voi kertoa, mutta ei uhkailla tai pakottaa aborttiin.
Minullakin on monta ystävää, jotka ovat aborttiin päätyneet. Ei siinä mitään tuomittavaa ole, me olemme vain samanlaisessa tilanteessa päätyneet erilaisiin päätöksiin.
...että jotkut vastaukset näinkin vakavasta asiasta olivat jopa vahingoniloisen oloisia.
Vahingonilo tämmöisen asian suhteen mielestäni osoittaa melkomoista kypsymättömyyttä ajattelutavassa, sikäli kuin se oli tuolla aitoa.
En tiedä tarkoititko mun vastauksia vai muita? Omasta mielestäni en mitenkään ilkeästi kirjoittanut, mutta kyllä minua ottaa miehen asenne päähän ja se varmaan näkyy siinä ekassa kirjoituksessa.
Kun tuossa kirjoitit, että raiskaustapauksissa abortin voisi tehdä, niin riittäisikö silloin aborttiin se, että nainen kertoisi, että hänet on raiskattu, vai pitäisikö olla jotain todisteita?
...lällätellyt yhtään sinä. Tulin vain kirjoittaneeksi tuon ajatukseni tuohon. Eli mielestäni kirjoitit asiallisesti.
Minusta sen pitäisi riittää, että nainen sanoo tulleensa raiskatuksi. Harvempi semmoista varmaan kovin kevein mielin väittää.
Olen myös surullisin mielin sitä mieltä, että jos lasta ei kukaan halua, niin eihän se ole praktista pakottaa naista lasta kantamaan... Eli silloin pienemmällä tuskalla selvitään. (Ks. avaukseni yllä).
Mikäli lainsäädäntöä noin muutoin abortin osalta ei haluta tiukentaa, niin miehen juridinen abortti (joka pitäisi tehdä aika pian kun raskaudesta tietää) olisi tasa-arvon kannalta olennainen mahdollisuus. Samalla sen pitää olla sitten selvä, että siinä menettää kaikki "isänoikeudet" samalla.
...että jos nainen väittää tulleensa raiskatuksi tuntemansa miehen toimesta, niin raiskaushan ei ole enää nykyisin asianomistajarikos. Ts. samalla olisi nostettava syyte.
en viitsi vastata noin idiootimaisesti kirjoittavalle kuin samalla tavalla ivallisesti.
pyytää anteeksi. ajattelinkin jo vastausvaiheessa ( EN OLLUT NIMIN. KOMPASSII), että tämän on oltava provo tai olen tekemisissä tosi kiiltoluva-pojun kanssa. kaikkien on hyvä muistaa vastuunsa jo sänkyyn hypätessään. ja toi oli hyvä pointi toi kohta G. entäs, jos lapsen isä haluaa pitää lapsen, mutta äiti ei?
...nimenomaan olisi siitä lähtökohdasta lähtevä, että oman jälkeläisen lähdettäminen toisen ihmisen toimesta tai painostuksesta olisi kestämätön ajatus.
Terveellä naisella jonkun kuukauden raskaus sitten vaatisi jonkunlaista korvaamista kivusta ja särystä ja menetetystä työtulosta, mutta eiköhän tässä lähdettäisi elämänmyönteisestä näkökulmasta varjelemaan elämää, jolel olisi huoltaja tiedossa.
Ehdottelen tuolla muualla myös esim. mahdollista "aborttisopimusta" ennen seksisuhdetta, jonka mies voisi allekirjoittaa - esim. jossa mies sanoutuu irti oikeuksistaan mahdollisen vahinkoraskauden sattuessa. Tämä suuntaisi keskustelua naistenkin osalta ja miestenkin osalta jo suhteen alkuun, eikä sitten ihmettelyyn jos "pissit ovat jo housuissa", niin sanotusti.
Kuvitellaampa nykyinen tilanne, että lapsia synnytetään keskimäärin 29-30 vuotiaana niin kuin tilanne nyt on. Jos kaikki Suomen naiset eläisivät selibaatissa noin 30-vuotiaiksi, myös miesten olisi elettävä selibaatissa tai käytävä huoraamassa ilotaloissa tai jossain ulkomailla TAI raiskaisivat... En uskokaan, että massoittain miehet suostuisivat elämämään selibaatissa.
On huomattavasti parempi järjestelmä, että pareja muodostuu ja ihmiset elävät suhteissa, menevät avioon, käyttävät ehkäisyä ja hankkivat lapset sitten kun hankkivat sitten kolmikymppisinä...
Jos narin ehdotus toteutuisi että seksi on vapaaehtoista ja sitä ei saa harrastaa, jos ei halua lapsia, niin se johtaisi tuohon selibaattitilanteeseen ja äärimmillään katastrofiin... Seksin on oltava vapaaehtoista, mutta myös lasten hankkimisen pitää olla vapaaehtoista, ei pakkoa.