mitä jos en vaan jaksa tätä enää? mitä jos mä haluun helpottaa MUN oloa ja lähteä pois ?mitä jos mä tiiän et tää pahenee tästä vielä lisää?miks mun pitää jaksaa ,miks mä oon ainut jonka täytyy ajatella lapsia ,sukulaisia,perhettä.onko se niin itsekästä et oottaa et elämänkumppani huomais et oon niin väsynyt ,että mulla on paha olo et mä itken .usein mä saatan olla vaan metrin päässä siitä,tuntea et mun sydän pakahtuu,et kaikki mun sisällä kuolee,mä saatan itkeä eikä se ees huomaa.en mä hae mitään itsesääliä siltä ,mut eiks puolison kuulu huomata tommoset asiat,tai ees joskus kysyä et mikä on niin oon minäkin seissy sen rinnalla kohta 10 vuotta.tiiän ettei kenenkää ajatuksia voi lukea mut oon usein sanonu suoraan sille etten jaksa enää.eikö se oikeesti vaan välitä.mä pelkään et teen jotain peruttamatonta josta mun lapset joutuu kärsimään .jos on ajatuksia neuvoja tai kokemuksia kaikki olis tervettullutta.
väsynyt elämään
mitä jos?
5648
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hei! Oletko miettinyt mistä väsyneisyytesi ja halukkuutesi tähän elämään johtuu. Kannattaisko hakea apua joltain terapeutilta, jos voisit jutella juuri niinkuin sinusta tuntuu. Mulla on kokemusta kyseisestä asiasta. Ota muhun yhteyttä jos haluat..
tai voisitteko mennä pariterapiaan ?Apua sinun kuitenkin kannattaa hakea,ja jos sinulla on ystävä puhu hänelle,Voimia sinulle
kiitos että viitsit vastata viestiini,asia on niin ettei mulla oo oikeita ystäviä ollenkaan.on jotain kavereita mutta niille puhuminen ois sama ku kirjottais lehteen en voi luottaa heihin.varmaankin mun olo on suurilta osin siksikin että oon raskaana ,toi edellinenkin viesti on mun siis tossa palstalla.mä en vaan jaksais ku tuntuu et teen mä mitä vaan niin mikään ei oo hyvä,mun mielestä mä oon ollut hyvä vaimo ja äiti nää vuodet parhaani oon yrittänyt,niin onks liikaa vaadittu et sais samalaista kohtelua osakseen kun oon ite antanu.välillä musta tuntuu et mä kuvittelen kaikki pettämiset ja pahat olot mitä mun mies mulle aiheutaa ja aattelen et mä oon hullu joka ei oo mihkään tyytyväinen vaan valitaa aina ,mut joskus ku tulee"selvä" päivä ,mä tajuun et oiskin hienoa jos mä kuvittelisin kaikki ,ikävä kyllä kaikki on totta ,moni aattelee et no oma tyhmyyttäs sun elämä on tollasta ku et jätä miestäs etkä saa sitä muuttumaan ja osittain mä oon samaa mieltä,mut se on oikeesti helpompaa sanoa ku tehdä.eniten mua pelottaa etten pärjää tai et mun lapset jää jostain paitsi.ja kun joku on saanut susta otteen niin on voimaton olo mä oon vaan tosi väsynyt.onneks mulla on toi lapsi se on ainut mikä vielä pitää järjissä jos viitsit niin lue se mun edellinen viesti tosta palstasta niin saat paremman käsityksen mun tilaanteesta,ois kiva kuulla ulkopuolisen mielipide et oonko mä tulossa hulluks kiitos sulle ja anteeks jos vaivaan t"suru"
Todennäköisesti olet valinnut itsellesi vahvan kumppanin, joka ei ehkä kertakaikkiaan voi ymmärtää tuntemuksiasi, kun ei ole itse mitään vastaavaa kokenut. Nyt kipinkapin terapiaan: soita paikalliseen mielenterveystoimistoon tai terveyskeskuksen psykiatriselle sairaanhoitajalle ja kerro, miltä sinusta tuntuu ja että haluat apua. On hienoa, jos kumppani kuuntelee ja ymmärtää, mutta kaikkea ei voi eikä pidä hänenkään niskaansa kaataa. Ammattilaisessa on se hyvä puoli, että hänelle avautuessa ei tarvi miettiä, miten se kuormittaa keskinäistä suhdetta, vaan voi keskittyä todellakin kaikessa rauhassa omiin tunteisiinsa. Sitä kautta voi myös kumppanille puhuminen helpottua ja ymmärrystäkin alkaa löytyä ihan uudella tavalla. Nyt vaan rohkeutta ja voimia, niin elämä voi muuttua paljon paremmaksi!
kuulostaa tutulta. Itella sama homma. Älä päästä asiaa menemään liian pitkälle niin kuin minä. Olo on nyt vielä pahempi. Elää on vaan jaksettava, hyvinä ja huonoina hetkinä. Tosin huonoja on paljon enemmän, joskus koko ajan. Tekeminen auttaa - sillon ei tarvii ajatella. Kerro vaikka neuvolassa olostasi, jos et muualle uskaltaudu vielä menemään. Tärkeintä on että kerrot. Siitä puhumisesta sinä saat jo paljon paremman olon. Minä menen puhumaan pahaa oloani pois tänään.