Sisäperämoottori / taloudellisuus?

Aluksi anteeksipyyntö jos ymmärsin vastauksesi väärin ja puhut yhden moottorin kulutuksesta,silloin yhtälö toimii,mutta olin ymmärtäväni että 9.5 metrinen 2-moottorivene menee 40 litralla tunti 30 solmun nopeudella.
Ja se ei todellakaan pidä paikkaansa.
0.67 litraa/kone/merimaili ei perustu enää fysiikan lakeihin,sen tietää jokainen näitten isohkojen veneiden kanssa pelaillut.
Itsellä suunnilleen samanpainoinen,hieman lyhyempi vene, 300 hp diesel,syö n.1.7 litraa merimailille matkanopeudella 27-28 knots,eli 45-50 litraa/h.
Ja kyseessä nykyaikainen meridiesel,ei mikään GM:n 6.2 litraisesta marinoitu ja viritelty
Edellisen veneen 165 hp diesel hieman pienemmässä veneessä söi n.1.2 litraa merimaili.
Bensajenkkien omistajat laskevat perinteisesti kulutuksen jakamalla kesän tankkaukset tuntimittarin kesän lukemalla,jolloin saadaan ihan siedettävä lukema.
Mutta jos uskallettaisiin oikeasti mitata kulutus,lukema voisi yllättää.
Sitä tyhjäkäyntiä ja pienillä kierroksilla matelua,jolloin tuntimittari naksuttaa koko ajan,tulee kesän mittaan yllättävän paljon.
Onko tapa levinnyt jo dieselveneiljöihinkin,onhan se löpön hinta nousussa,mutta ei se vielä niin kallista ole.
Mutta kuten alussa sanoin,soorry jos ymmärsin vastauksen väärin.

Bravo3 kirjoitti:

Aluksi anteeksipyyntö jos ymmärsin vastauksesi väärin ja puhut yhden moottorin kulutuksesta,silloin yhtälö toimii,mutta olin ymmärtäväni että 9.5 metrinen 2-moottorivene menee 40 litralla tunti 30 solmun nopeudella.
Ja se ei todellakaan pidä paikkaansa.
0.67 litraa/kone/merimaili ei perustu enää fysiikan lakeihin,sen tietää jokainen näitten isohkojen veneiden kanssa pelaillut.
Itsellä suunnilleen samanpainoinen,hieman lyhyempi vene, 300 hp diesel,syö n.1.7 litraa merimailille matkanopeudella 27-28 knots,eli 45-50 litraa/h.
Ja kyseessä nykyaikainen meridiesel,ei mikään GM:n 6.2 litraisesta marinoitu ja viritelty
Edellisen veneen 165 hp diesel hieman pienemmässä veneessä söi n.1.2 litraa merimaili.
Bensajenkkien omistajat laskevat perinteisesti kulutuksen jakamalla kesän tankkaukset tuntimittarin kesän lukemalla,jolloin saadaan ihan siedettävä lukema.
Mutta jos uskallettaisiin oikeasti mitata kulutus,lukema voisi yllättää.
Sitä tyhjäkäyntiä ja pienillä kierroksilla matelua,jolloin tuntimittari naksuttaa koko ajan,tulee kesän mittaan yllättävän paljon.
Onko tapa levinnyt jo dieselveneiljöihinkin,onhan se löpön hinta nousussa,mutta ei se vielä niin kallista ole.
Mutta kuten alussa sanoin,soorry jos ymmärsin vastauksen väärin.

Lue lisää

Minusta GM:n 6,5 diesel ei ole vanhanaikainen. Empä ole kuullut kenelläkään olleen murheita. Tehoakin löytyy enemmän kuin volvon 300:sta. Sensijaan volvo on melkoisen viritetty vehje (iskuntilavuus vain vähän yli 3litraa kun GM:ssä 6,5 l). Olen kuullut männäntappi-, turbo-, savutusongelmnia jne. Lisäksi varaosat ovat aivan hävyttömän kalliita. Kysymyksen aloittajan veneeseen tuskin pitkä kuutoskone edes mahtuu. Tätä GM:n konetta muuten saat nimellä mercruiser, Peninsular tai voit itse laittaa barrin marinointiosia. GM:n V8 nakuja on maailmalla aivan toista luokkaa kuin volvoja, joten hinta/laatusuhdekkin on näin saatu aivan toiseksi.

Jenkkinaku kirjoitti:

Minusta GM:n 6,5 diesel ei ole vanhanaikainen. Empä ole kuullut kenelläkään olleen murheita. Tehoakin löytyy enemmän kuin volvon 300:sta. Sensijaan volvo on melkoisen viritetty vehje (iskuntilavuus vain vähän yli 3litraa kun GM:ssä 6,5 l). Olen kuullut männäntappi-, turbo-, savutusongelmnia jne. Lisäksi varaosat ovat aivan hävyttömän kalliita. Kysymyksen aloittajan veneeseen tuskin pitkä kuutoskone edes mahtuu. Tätä GM:n konetta muuten saat nimellä mercruiser, Peninsular tai voit itse laittaa barrin marinointiosia. GM:n V8 nakuja on maailmalla aivan toista luokkaa kuin volvoja, joten hinta/laatusuhdekkin on näin saatu aivan toiseksi.

Lue lisää

nimim. on kulutukset kohdallaan."Jenkkinakulle" sen verran että ei ole Mercruiser GM:n dieseleitä marinoinut. V-8 diesel D-tronic on ihan muiden tekemä.

sr. kirjoitti:

nimim. on kulutukset kohdallaan."Jenkkinakulle" sen verran että ei ole Mercruiser GM:n dieseleitä marinoinut. V-8 diesel D-tronic on ihan muiden tekemä.

Koneeni ei ole Volvo vaan Mercruiserin 300 D-tronic 7.3 litran V8.
Se ei todellakaan ole GM:n perusmoottorista marinoitu vaan perusmoottori on International Harvester.
Pienempien Mercruiserin dieseleiden perusmoottori on italialainen VM,paitsi pienimmän 120 heppaisen japanilaisperusteinen,Puolassa valmistettu Isuzu.
Em.7.3 litraista konetta on valmistettu yli miljoona kappaletta,käytetään merimoottoreiden lisäksi mm.kaivosdumpereissa ja vilja-alueilla kuivauspuhaltimien pyörittäjinä.(Jenkeissä tuo polttoaine on tosiaan edullista meihin verrattuna.)
Kone on merimoottorikäytössä tiettävästi edelleenkin ainoa jossa ruiskutuksen paine aikaansaadaan hydraulisesti,ei mekaanisella pumpulla,kuten näissä common raileissa ja pumppusuutin dieseleissä joita niin kovin autopuolella mainostetaan.
Kone on suoraruiskutusdiesel,päinvastoin kuin saman lohkon omaava vanhempi 270 hp V8-Mercruiser,joka oli esikammiokone.
Edellinen 165 hp.koneeni oli Volvo,perinteistä esikammio diesel-tekniikkaa,mutta ei haukkumista ollut siinäkään.Periaatteessa samasta lohkosta otetaan nykyään 285 hp(ei 300 kuten mainosmiehet valheellisesti antavat ymmärtää)ja se alkaa kieltämättä olla aika korkeaviritteinen.
Kuten myös Mercruiserin pienin.
Vuodet näyttävät miten kestää.

Olet kyllä oikeassa, että polttoainelitralla kuljetaan pidemmälle hyvällä pohjalla.

Mutta 260 hv:n bensakone vie 80 l/h - oli siinä mikä vene hyvänsä - silloin kun ajetaan täysillä.

hydratech kirjoitti:

Olet kyllä oikeassa, että polttoainelitralla kuljetaan pidemmälle hyvällä pohjalla.

Mutta 260 hv:n bensakone vie 80 l/h - oli siinä mikä vene hyvänsä - silloin kun ajetaan täysillä.

Lue lisää

Ei ollut kyse myöskään paljonko 260hv sisäperä vie täysillä kierroksilla.

Alkuperäinen viesti kysyi kuinka paljon sisäperämoottori vie enemmän kuin perämoottori.

Vastaus, 130 hv 2-tahti perämoottori vie enemmän bensaa kuin 4-tahti 130hv sisäperäkone kaikissa nopeuksissa jos kyseessä on sama vene.

B.F kirjoitti:

Ei ollut kyse myöskään paljonko 260hv sisäperä vie täysillä kierroksilla.

Alkuperäinen viesti kysyi kuinka paljon sisäperämoottori vie enemmän kuin perämoottori.

Vastaus, 130 hv 2-tahti perämoottori vie enemmän bensaa kuin 4-tahti 130hv sisäperäkone kaikissa nopeuksissa jos kyseessä on sama vene.

Lue lisää

Suorasuihkutus 2-t koneet vie matkanopeuksilla vähemmän bensaa kuin mikään nelitahtikone. Tarkista vaikka uusimmista vertailutesteistä.

hydratech kirjoitti:

Suorasuihkutus 2-t koneet vie matkanopeuksilla vähemmän bensaa kuin mikään nelitahtikone. Tarkista vaikka uusimmista vertailutesteistä.

Miten sitten Mercr. MPI sekä uudet volvon GXi monipiste ruisku sisäperäkoneet!!

Noh, ihan omana kokemuksena minulla on ollut vator 17 HT mercruiserin 130 sisperällä sekä perämoottoriversiona 130 hv 2-tahti yammulla!

Sisäperä n. 0,8 l/mpk ja yamaha n. 1,1 l/mpk, nopeudella 21 solmua!

Ja huom, tämä on oma veneilykokemus 30 vuoden ajalta eikä mikään esitteestä/lehdistä luettu väite!!!

B.F. kirjoitti:

Miten sitten Mercr. MPI sekä uudet volvon GXi monipiste ruisku sisäperäkoneet!!

Noh, ihan omana kokemuksena minulla on ollut vator 17 HT mercruiserin 130 sisperällä sekä perämoottoriversiona 130 hv 2-tahti yammulla!

Sisäperä n. 0,8 l/mpk ja yamaha n. 1,1 l/mpk, nopeudella 21 solmua!

Ja huom, tämä on oma veneilykokemus 30 vuoden ajalta eikä mikään esitteestä/lehdistä luettu väite!!!

Lue lisää

Nyt alkaa kyllästyttää kun ei faktoja uskota: Puhuin nykyaikaisista, suorasuihkutus (suoraan palotilaan) 2-t koneista enkä mistään kymmenen vuoden takaisesta tekniikasta. Uusien 2-t koneiden kulutus ON pienempi kuljettua matkaa kohden kuin saman tehoisilla nelareilla kun ajetaan kahvan asennoilla 50-90 %.

Nuo MPI:t ja GXi:t ovat yhtälailla aataminaikuisia koneita - ruiskut kun nelareihin ovat olleet autoissa jo vuosikymmeniä.

Ja vielä... Uskon lehtien tarkkuusmittauksiin tasan 10 kertaa enemmän kuin näppituntumalla itse tehtyihin kulutusmittauksiin. Omaakin veneilykokemusta on juuri sen verran että tiedän "täyteen tankkaamisen" olevan suhteellinen käsite veneasemalla pienessä ristiaallokossa.

Toivotan taloudellista veneilykautta.

hydratech kirjoitti:

Nyt alkaa kyllästyttää kun ei faktoja uskota: Puhuin nykyaikaisista, suorasuihkutus (suoraan palotilaan) 2-t koneista enkä mistään kymmenen vuoden takaisesta tekniikasta. Uusien 2-t koneiden kulutus ON pienempi kuljettua matkaa kohden kuin saman tehoisilla nelareilla kun ajetaan kahvan asennoilla 50-90 %.

Nuo MPI:t ja GXi:t ovat yhtälailla aataminaikuisia koneita - ruiskut kun nelareihin ovat olleet autoissa jo vuosikymmeniä.

Ja vielä... Uskon lehtien tarkkuusmittauksiin tasan 10 kertaa enemmän kuin näppituntumalla itse tehtyihin kulutusmittauksiin. Omaakin veneilykokemusta on juuri sen verran että tiedän "täyteen tankkaamisen" olevan suhteellinen käsite veneasemalla pienessä ristiaallokossa.

Toivotan taloudellista veneilykautta.

Lue lisää

Suomen perämoottorikannasta 80% on perinteisiä "kakstahtiprutkuja"!

JoFa kirjoitti:

Suomen perämoottorikannasta 80% on perinteisiä "kakstahtiprutkuja"!

Tänä vuonna myytävistä yli 30hv prutkuista on vähintään 90% joko nelareita tai suorasuihku 2-T koneita.

Joo, mä ainakin oon tottunu laskemaan bensalitrat ja jakamaan ne ajetulla mailimäärällä, mikä on aika hyvä keskiverto. Mutta jos ei matkamittaria/GPS:ää omista, ni ainoo temppu on toi L/H homma.

VolvoMan kirjoitti:

Joo, mä ainakin oon tottunu laskemaan bensalitrat ja jakamaan ne ajetulla mailimäärällä, mikä on aika hyvä keskiverto. Mutta jos ei matkamittaria/GPS:ää omista, ni ainoo temppu on toi L/H homma.

Lue lisää

Viittaan vielä tuohon ei "pidä paikkaansa"kommenttiini,selkein tapa ilmaista kulutus on litraa/merimaili.
Tosin siinäkin on joillekin jenkkiveneilijöille vielä mielenrauhaa antava takaportti,monissa takavuosien jenkeissä oli maamaili mittarit,saatiin näennäisen hyvät huippunopeudet ja pienet kulutukset.
Mutta lähemmäs totuutta niissäkin pääsee kuin jakamalla kesän tankkaukset moottorin käyttötunneilla.

Bravo3 kirjoitti:

Viittaan vielä tuohon ei "pidä paikkaansa"kommenttiini,selkein tapa ilmaista kulutus on litraa/merimaili.
Tosin siinäkin on joillekin jenkkiveneilijöille vielä mielenrauhaa antava takaportti,monissa takavuosien jenkeissä oli maamaili mittarit,saatiin näennäisen hyvät huippunopeudet ja pienet kulutukset.
Mutta lähemmäs totuutta niissäkin pääsee kuin jakamalla kesän tankkaukset moottorin käyttötunneilla.

Lue lisää

Joo, tohon että jaetaan tankattu bensamäärä käyttötuntien kanssa, jos itse siihen lähtisin, ni vois tulla lukemia 10l/h, kun todellisuudessa ajossa on 15-18l/h, eli about 0,85l/mpk.

Ilmeisesti kulutus liraa tunnissa on vakio kaikissa keliolosuhteissa, jos pidetään koneessa samaa matkanopeuden kierroslukua, välittämästtä siitä, että perille päästään hitaammin.
Teoriassa ainakin vene kovassa aallokossa hukkaa osan konetehosta, eli myös sen tuottamiseen käytetystä polttoaineesta, aaltojen ja tuulen vastuksen voittamiseen.
Eli kovassa vastatuulessa esim 15 solmun nopeus vaatii suuremman kierrosluvun kuin aivan peilityynessä ajo. Tunnissa ajetaan sama 15 mailin matka mutta koneen erilaisesta kierrosluvusta johtuen kulutus on eri.

ehkä väärä kirjoitti:

Ilmeisesti kulutus liraa tunnissa on vakio kaikissa keliolosuhteissa, jos pidetään koneessa samaa matkanopeuden kierroslukua, välittämästtä siitä, että perille päästään hitaammin.
Teoriassa ainakin vene kovassa aallokossa hukkaa osan konetehosta, eli myös sen tuottamiseen käytetystä polttoaineesta, aaltojen ja tuulen vastuksen voittamiseen.
Eli kovassa vastatuulessa esim 15 solmun nopeus vaatii suuremman kierrosluvun kuin aivan peilityynessä ajo. Tunnissa ajetaan sama 15 mailin matka mutta koneen erilaisesta kierrosluvusta johtuen kulutus on eri.

Lue lisää

Teoriasi ei ole väärä vaan jotakuinkin oikea.Kelin merkitys on todella suuri,etenkin merellä,eli aallokossa ajaminen vie paljon enemmän kuin tyynehkössä kelissä.
Ei riitä että vastus voitetaan,kierroksia on muuteltava jatkuvasti.
Eli aivan selkeää polttoaineen mittausmenetelmää ei ole,mutta keskimääräisen kulutuksen omassa veneessään saa helposti tankkaamalla aivan piripintaan ja sitten hyvällä kelillä pelkkää matka-ajoa vähintään pari tuntia ja tankkaus taas piripintaan.
Saa kohtalaisen tarkan sekä l/mpk että l/h kulutuksen.Edellyttää tietysti oikein näyttävää lokia.
Siihen sitten keli ja kuormalisää tarpeen mukaan.
Eikä tarvitse enää kuunnella laiturilla kommentteja utopiakulutuksista,kuten nämä itsensä pettäjät.
Isoissa dieseleissä käytetään läpivirtausmittareita mutta sellainen tarkkuus ei keskivertoveneilijälle ole tarkoituksen mukaista.

ehkä väärä kirjoitti:

Ilmeisesti kulutus liraa tunnissa on vakio kaikissa keliolosuhteissa, jos pidetään koneessa samaa matkanopeuden kierroslukua, välittämästtä siitä, että perille päästään hitaammin.
Teoriassa ainakin vene kovassa aallokossa hukkaa osan konetehosta, eli myös sen tuottamiseen käytetystä polttoaineesta, aaltojen ja tuulen vastuksen voittamiseen.
Eli kovassa vastatuulessa esim 15 solmun nopeus vaatii suuremman kierrosluvun kuin aivan peilityynessä ajo. Tunnissa ajetaan sama 15 mailin matka mutta koneen erilaisesta kierrosluvusta johtuen kulutus on eri.

Lue lisää

Pitää paikkansa mutta niinhän se käy autossakin. Kun pistän trailerin tavallisen henkilöautoni perään, nousee kulutus 8 litrasta/100km johonkin 10 litraan tai jopa yli. Silti en siirry tuntikulutukseen koska sillä ei ole minulle mitään merkitystä, ainoastaan liikuttu matka merkitsee jotakin koska olen matkalla kalaan johonkin tiettyyn paikkaan enkä esimerkiksi aja Turunväylää edestakaisin.

tuntematon kirjoitti:

Pitää paikkansa mutta niinhän se käy autossakin. Kun pistän trailerin tavallisen henkilöautoni perään, nousee kulutus 8 litrasta/100km johonkin 10 litraan tai jopa yli. Silti en siirry tuntikulutukseen koska sillä ei ole minulle mitään merkitystä, ainoastaan liikuttu matka merkitsee jotakin koska olen matkalla kalaan johonkin tiettyyn paikkaan enkä esimerkiksi aja Turunväylää edestakaisin.

Lue lisää

On selvää, että helpoin tapa arvioida tarvittava polttoaine on mitata ajettava matka ja verrata sitä tiedossa olevaan kulutukseen l/merimaili.

Kelilisä on joskus paha arvioitava. Tämän vuoksi on myös tunnettava kaluston tuntikulutus.
Pahin kohdalle sattunut esimerkki on kymmenien vuosien takaa puoliliukuvan perämoottoriveneen kahvassa istuneena.
Jouduttiin keliin, johon ei olisi pitänyt mennä. Vastatuuleen puolittain saariston suojassa ajaen kesti matka Espoossa Hanasaari - Karhusaari välistä ajaa vastatuuleen seuraavaan saareen 18 hv koneella 3:n henkilön kuormalla täydellä kaasulla, matka noin 3/4 merimailia, 20min. Tyynessä samalla kuormalla matka taittui noin 2 min. Kone ei jaksanut pitää venettä puoliplaanissa josta syystä dramaattinen nopeuden lasku, päälle ehkä 2X matka, niin siinä se oli. Bensaa koko reisuun meni normaalisti 4-5 litraa kaikkine laituriin ajoineen ja lähtöineen, nyt hupeni matkan 1/6 osaan jo yksinään 3 litraa.

Molemmat ilmoitustavat ovat tärkeitä, varsinkin pienissä veneissä joissa kuormitus, keli ja ajonopeus voivat vaikuttaa toiseen muttei välttämättä aina toiseen suuruuteen. Kun tietää että vene kuluttaa 2 l/h voi siitä päätellä riittääkö polttoaine vai pitääkö etsiä suojaa tai huoltoasema. Kun yhtäaikaa tietää että vene kuluttaa noin 0,3 l/mpk voi tästäkin päätellä toista kautta riittääkö polttoaine.
Itse en seuraa tuntikulutusta kun se ei ole ollut tarpeen. Riittä kun tiedän että löpöä kuluu 1,3 l/mpk. Se pätee yllättävän hyvin keleistä ja nopeuksista riippumatta. Lisäksi se tulee joka kerta tankattaessa tarkistettua, ja vielä lisäksi noteerattua lokikirjaan. Noin 30 000 mpk:n matkalla ei kovin suuria heittoja ole esiintynyt, huomioden tankkaustarkkuus (kuinka täyteen tankki tulee). Siksi nyrkkisääntö että 250 mpk voin ajaa huoletta tankkauksella (15% jää varalle) on hyvin pitänyt kutinsa.

Katsastusmies kirjoitti:

Molemmat ilmoitustavat ovat tärkeitä, varsinkin pienissä veneissä joissa kuormitus, keli ja ajonopeus voivat vaikuttaa toiseen muttei välttämättä aina toiseen suuruuteen. Kun tietää että vene kuluttaa 2 l/h voi siitä päätellä riittääkö polttoaine vai pitääkö etsiä suojaa tai huoltoasema. Kun yhtäaikaa tietää että vene kuluttaa noin 0,3 l/mpk voi tästäkin päätellä toista kautta riittääkö polttoaine.
Itse en seuraa tuntikulutusta kun se ei ole ollut tarpeen. Riittä kun tiedän että löpöä kuluu 1,3 l/mpk. Se pätee yllättävän hyvin keleistä ja nopeuksista riippumatta. Lisäksi se tulee joka kerta tankattaessa tarkistettua, ja vielä lisäksi noteerattua lokikirjaan. Noin 30 000 mpk:n matkalla ei kovin suuria heittoja ole esiintynyt, huomioden tankkaustarkkuus (kuinka täyteen tankki tulee). Siksi nyrkkisääntö että 250 mpk voin ajaa huoletta tankkauksella (15% jää varalle) on hyvin pitänyt kutinsa.

Lue lisää

että yksi solmu on 1.85km/h

Katsastusmies kirjoitti:

Molemmat ilmoitustavat ovat tärkeitä, varsinkin pienissä veneissä joissa kuormitus, keli ja ajonopeus voivat vaikuttaa toiseen muttei välttämättä aina toiseen suuruuteen. Kun tietää että vene kuluttaa 2 l/h voi siitä päätellä riittääkö polttoaine vai pitääkö etsiä suojaa tai huoltoasema. Kun yhtäaikaa tietää että vene kuluttaa noin 0,3 l/mpk voi tästäkin päätellä toista kautta riittääkö polttoaine.
Itse en seuraa tuntikulutusta kun se ei ole ollut tarpeen. Riittä kun tiedän että löpöä kuluu 1,3 l/mpk. Se pätee yllättävän hyvin keleistä ja nopeuksista riippumatta. Lisäksi se tulee joka kerta tankattaessa tarkistettua, ja vielä lisäksi noteerattua lokikirjaan. Noin 30 000 mpk:n matkalla ei kovin suuria heittoja ole esiintynyt, huomioden tankkaustarkkuus (kuinka täyteen tankki tulee). Siksi nyrkkisääntö että 250 mpk voin ajaa huoletta tankkauksella (15% jää varalle) on hyvin pitänyt kutinsa.

Lue lisää

Perkins 4107 (49hv), uppoumarunko ja aina ajetaan samoilla kierroksilla koko matka.
Kesällä tankattiin aina "tankki täyteen".
Lasketut untikulutukset vaihtelivat välillä 2.15 -2.90 l/tunti. Miksi? - juuri siksi, että välillä keinutti tankatessa pirullisesti ja välillä oltiin tyynessä satama-altaassa ainoana veneenä. Välillä tankki tuli oikeasti täyteen ja välillä keinunta heitti löpöt kannelle jo aiemmin.