Nelitahtiset taitavat olla tällä hetkellä päivän sana. Kunnes taas siirrytään (?) takaisin 2-tahtisiin, joissa on suora polttoaineen suihkutus.
Nelitahtisissa häiritsee painon kasvu, mikä tuntuu nostettaessa ja myös ajovastusten kasvuna. Toinen on luotettavuus.
Kumiset hammashihnat ovat olleet ongelma autoissa ja kenties myös perämoottoreissa.
Viitsisikö joku valaista, mitä tekniikoita peräprutkuissa käytetään:
- mitkä valmistajat käyttää ketjua, mitkä hammashihnaa
- ovatko moottorit ns. vapaastipyöriviä vai onko kallis remontti selvyys aina kun hihna katkeaa?
Nelitahtisissa häiritsee painon kasvu, mikä tuntuu nostettaessa ja myös ajovastusten kasvuna. Toinen on luotettavuus.
Kumiset hammashihnat ovat olleet ongelma autoissa ja kenties myös perämoottoreissa.
Viitsisikö joku valaista, mitä tekniikoita peräprutkuissa käytetään:
- mitkä valmistajat käyttää ketjua, mitkä hammashihnaa
- ovatko moottorit ns. vapaastipyöriviä vai onko kallis remontti selvyys aina kun hihna katkeaa?
Vastaukset 14
Vanhimmat
"Kumiset hammashihnat ovat olleet ongelma autoissa ja kenties myös perämoottoreissa."
Väitteessä ei mielestäni ole perää muuten kuin siinä, että hihna vaihdetaan määrävälein.
Tyypillinen vaihtoväli autossa on 100 000 km luokkaa. Se edellyttää ymmärtääkseni 1500-2000 ajotuntia. Tyypillinen veneen käyttäjä ajaa 100 tuntia vuodessa eli vaihtoväli olisi 15-20 vuotta.
Tietääkseni Suzukissa ja Evinrudessa on ketju. Yamahassa ja yhteistyö Mercureissa on hihna.
Aika yleinen vaihtoväli on 60-90 tkm autoissa tai kolme-viisi vuotta. Gummi kun tahtoo hapertua vanhetessaan, näin myös perämoottoreissa. Itse valitsisin ketjulla olevan, tosin voi nekin mennä poikki. Useimmissa uusissa moottoreissa tapahtuu yhteentörmäys hihnan/ketjun katketessa, näin olen ymmärtänyt, onneksi ei ole omakohtaista kokemusta!
Ketjussa on paljon hyviä puolia ja sitä käytetään monessa kalliimmassa autossa. Se on vain varsin kallis ratkaisu hyvin tehtynä. Huonosti tehtynä käy niin, että ketjun venyessä koneen ääni muuttuu samanlaiseksi kuin pappa-Ladassa eli muistuttaa enemmän tai vähemmän sepelimyllyä.
Suzukista ei ole vielä kokemusta vanhenemisesta. Toivotaan ettei metelöi.
Perämoottoreissa on hihnan vaihtoväli lyhyempi kuin ehdottamasi 1500-2000h. En muista merkkikohtaisia tunteja, joten jätän arvaamatta. Syynä lienee koneiden huomattavasti korkeammat keskimääräiset käyntikierrokset kuin maaliikenteessä.
Lisäksi tulee muistaa pelkän vanhenemisen osuus ajamattomassakin koneessa. Eli käytännössä hihna tulee vaihtaa joka tapauksessa joidenkin määrävuosien jälkeen, kansiremontin välttämiseksi.
Nelarit vaativat myös määrävälein venttiilien välyksien tarkastuksen/säädön. Nämä ovat nelarien määräaikaishuoltojen taustalla olevia tekijöitä.
Myös takuun voimassapitämiseksi tulee näistä määräaikaisista huolloista pitää kiinni. Koneissa, joissa on käyttötuntimittari sisäänrakennettuna, kuten suzuki/johnson, ovat eräät uistelijat laskeneet, että on järkevää ajaa uistelu erillisellä uistelukoneella, jotta koneen käyttötunnit ja sitä kautta huoltokulut sekä arvon alenema eivät pääsisi puremaan.
Paluu 2-T koneisiin suorasuihkutteisten kehittyessä voi olla hyvinkin totta nimenomaa koneiden vähäisemmän huoltotarpeen vuoksi.
Joo, ainakin sisäperäkoneissa kannattaa vaihtaa nokkahihna about 10v välein, sillä ehdolla että niillä ajetaan noin 40-60h/v. Kaverilla on VP AQ151C (-90), ja siinä on vielä alkuperäinen hihna, ajotunteja on 400, toisella kaverilla on AQ151B (-86), ja hihna on vaihdettu -96, ja ajotunteja on ollu varmaan saman verran. Ketju on kyllä erittäin varma keino, omassa Volvo 340DL:ässä on ketjulla nokan välitys, ja ajettu on 287tkm, eikä ongelmia (vielä ;)). Veneessä mulla on VP AQ130C (B20), siinä on nokan välitys toteutettu nokkarattailla, eli ne on käytännössä ikuiset, ellei pääse vettä koneeseen.
Mutta noista venemoottoreiden nokkahihnoista senverran, että eiköhän ne ole suunniteltu niin että ne nyt kestää vähintään sen 10v, muuten sanon että ne on todella PASKOJA, ellei nyt ajotunteja tule ihan järkyttävästi, jotain luokkaa 200h/v (mikä on liikaa jo itse moottorille), sillon kannattaa jo harkita jotain muuta moottoria, koska perämoottori ei kertakaikkiaan ole suunniteltu sellasisille ajotunneille. Sillon kannattaa jo vakavissaa niettiä pientä sisäperädieseliä vetolaitteen kera. Nokkaketjusta senverran, että kyllä sille uskaltaa luvata että se kestää vähintään samanverran mitä moottorikin ilman kunnon remponttia, eli ei huolta jos on nokkaketju. Ja nokkarattaita kait kukaan ei nykyään käytä....
Eli ei huolta nokkavälityksistä, sen perusteella ei kannata moottoria valita, koska kullakin moottorimerkillä on omat laitekohtaiset hultovälinsä.
Ja täytyy sanoa että noi perämoottorien tekniikat onkyllä niin jälkeenjäänyttä tekniikkaa että en itse ostaisi, kun ei saa suoraruskukoneita kunnolla vieläkään, mitä on sisäperäkoneisiin saanu jo 10v, ja kestävyys sisäperäkoneilla on ihan eri luokkaa.
Ja painohan noilla nelitahtikoneilla alkaa olemaan jo sitä luokkaa että yhtä hyvin sinne perään sijottaa sisäperäkoneen vetolaitteen kera (jos on yli 80hv peräprutku), kat tollanen joku 60hv kone painaa jo about 120kg...
Hieman tarkkuutta lisää noihin suihkutustermeihin. Nimittäin bensakoneita ei autoissakaan ole Mitsubishiä lukuun ottamatta suorasuihkutuksella varustettuja, kaikki muut suihkuttavat imusarjaan.
Suorasuihkutus tarkoittaa samaa kuin dieselissäkin eli polttoaine suhautetaan sopivassa vaiheessa suoraan palotilaan. Dieselissähän vaihtoehtona on esikammioon tapahtuva ruiskutus.
Bensakoneiden yhteydessä puhutaan suihkutuksesta ja dieseleiden kohdalla ruiskutuksesta. En tiedä mistä johtuu mutta olisiko pumpun paineella jotakin vaikutusta.
Joo, tosiaan noissa ruiskutus ja suihkutus moottoreissa on eroa, ei perämoottoreihin tule olemaan saatavilla suoraruiksutuslaittestoja vielä ainakaan 5-10 vuoteen, kun sisäperä ja automoottoreissa ne on ollu ylieisesti saatavilla tai vakiona jo 10v, ja mitsulla on ollu suoraruiskutus muutaman vuoden, ja ransjalaiset ja saksalaiset on jo pitkällä kehittelemässä omia suoraruiskujaan.
Janoi perämoottoreiden tekniikat laahaa kokoajan 10v sisäperämoottoreiden perässä, ja 15v automoottoreiden perässä.
Ja kannattaa tosiaan pitää imusarjaan ja palotilaan tapahtuva injektio erillään, imusarjassa on matalapainesuutin 2-7bar, kun palotilassa on 80-200bar. Ja se ero on tosiaan pumpun paineessa, ruiskussa on n. 40x korkampi paine kun imusarjaan suihkuttavalla pumpulla.
Eikä ne ruiskukoneet oon paljoa HYVÄÄ kaasarikonetta säästävämmät, 1,4l atuon ruiskukone kuluttaa keskimäärin 8,5l/100km sekaajossa, ja vanha kaasarikone (1,4l) kuluttaa keskimäärin 9l/100km. Ainakin oma Volvo 340DL.
Muistelen vaan kun sedälläni oli samanlainen vene kun mulla, siinä oli 140hv Suzuki, meni lähemmäs 1,5l/mpk, kun mun veneessä pääsee samatehosella sisäperäkoneella alle 0,7l/mpk.
Sorry nyt vaan VolvoMan, mutta uuden polven 2-t perämoottorit OVAT suorasuihkukoneita, joiden tekninen taso on huippuluokan automoottoreiden veroista. Seurasinpa viime kesänä vierestä kun Evikan asentaja kämmenmikron avulla tarkisti vuoden ajetun koneen tilastot: kaasukahvojen asennot, keskikierrokset, kulutetun bensiinin, kokonaiskierrokset, öljynpaineet yms.
Mulla hiukan laski respekti sua kohtaan - olet näköjään Volvojen sielunelämään perehtynyt sisäperäfriikki vailla avoimmutta muita propulsiojärjestelmiä kohtaan.
Unohdin autot.
Minulla on Opel Tigra, 1.6 litran ruiskukoneella, ja reikä päässä pitää kengittää sitä jos seka-ajo on 8.5 l/100 km. 7 litraa on lähempänä todellisuutta - ja auto painaa 1050 kg kuivana kun sinun vanha Volvo on alle 1000 kg. Eli se kaasarivehkeiden taloudellisuudesta.
Joo, pitää paikkansa että olen sisäperäfani, koska ne kertakaikkiaan on parempia kun peräprutkut, halvempi hankkia, huoltaa, ajaa. Sisäperäkoneeseen saa suurimmaksi osaksi automoottorin osia, mistä ei ole toivoakaan perämoottoreilla, mutta kukin ajaa omalla tyylillään, minä ajan sillä mikä on itselleni taloudellisin ja paras, ei millään pahalla, mutta kun muistelen 90-luvun lopun 2 takti koneita (HPDI tai ei), niin itketti kyllä katsella bensankulutusta, 50l/h ja sellasta, kun itse ajan yhtä tehokkaalla sisä'peräkoneella 18l/h.
Ja sen kyllä haluan nähdä että ajat Opel tigralla 7l/100km kaupunkiajoa, ei edes kaverini faijan Mitsu Carisma GDI 1,8 (130hv) kulje alle 8l/100km kaupungissa. Ja maantiellä oma volvo 340DL kulkee 5,5l/100km kun kengittää ja ajaa 110-130km/h kokajan, eikä siinä ole edes 5-vaihteista laatikkoa, uskot tai et, 30l meni 525km matkalla, enimmäkseen maantie ja moottoritie ajoa. Ja se 8,5l/100km oli talvikelille mitotettu kaupungissa, kesällä menee ehkä 7l/100km.
Myönnän, että puheissasi on perää, joskin 90 -luvun 2T koneita ei voi verrata tämän päivän koneisiin.
Tigralla ei pääse kaupungissa alle 7 litran, senkin myönnän.
Hymyillään kun tavataan.
Joo, onhan ne peräkoneet ihan eri luokkaa kun 10v sitten, mutta edelleen auto ja sisäperämoottoreiden kehityksestä jäljessä, valiitettavasti. Jos 1000kg painavaan veneeseen olis hinta/teho/kestävyys suhteeltaaan hyvä kone, niin nostaisin hattua, mutta valiitettavasti sellaista ei taida olla, kun nää yamahankin muutaman vuoden vanhat HPDI koneet on aika persoja bensan perään, ei sentään yhtä pahasti kun tavalliset 2-t koneet. Että ymmärrän että johionkin alle 600kg veneeseen nyt ei kannata laittaa 200kg moottoria. Mutta vois sisäperäkoneisiinkin (bensa) tulla suoraruiskutus palotilaan kohtapuolin, ellei jo ole olemassa...
Tarkistinpa ton eurooppalaisten korkeapaineruisku bensakoneiden tilan, kyllä melkeen kaikilla taitaa sittenkin se löytä, ainakin Rellu, citroen, peugeot, mersu, BMW.... Eiitei Mitsu enään oo ainoa siinä palotilaan ruiskuttamisessa.
"Eiitei Mitsu enään oo ainoa siinä palotilaan ruiskuttamisessa."
Ei noita taida varsinaisesti vielä olla markkinoilla mutta lähiaikoina ilmeisesti. Hyvä niin, saadaanhan niillä hieman taas taloudellisuus paremmaksi.
Taitaa niitä ainakin sitikalla olla markkinoilla noita HPI koneita, ainakin sain sellaisen omistajan käsikirjan käsiini eilen :)