Harry heräsi arvessaan tuntuvaan kipuun.
Hän ei ollut Likusteritiellä. Hän ei tiennyt missä hän oli. Ympärillä näkyi harmaita seiniä ja likaisia huonekaluja, joita ei ollut käytetty varmaan vuosikausiin. "Mikä läävä!" Harry mutisi noustessaan ylös. Miksi hänen arpeensa sattui niin? Hän hieroi otsaansa mutta huomasi jotain. Arpi vuoti verta! Miten se oli mahdollista? Hän huomasi myös että arpeen sattui nyt enemmän kuin koskaan ennen. Hän vaipui kaksinkerroin kivusta ja huusi vähän aikaa. Kipu alkoi hellittää. Yhtäkkiä hän huomasi kun hänen olkaansa koputettiin. Hän avasi tuskallisesti silmänsä ja katsoi taakseen. Siinä seisoi tuttu hahmo.
Hän ei ollut Likusteritiellä. Hän ei tiennyt missä hän oli. Ympärillä näkyi harmaita seiniä ja likaisia huonekaluja, joita ei ollut käytetty varmaan vuosikausiin. "Mikä läävä!" Harry mutisi noustessaan ylös. Miksi hänen arpeensa sattui niin? Hän hieroi otsaansa mutta huomasi jotain. Arpi vuoti verta! Miten se oli mahdollista? Hän huomasi myös että arpeen sattui nyt enemmän kuin koskaan ennen. Hän vaipui kaksinkerroin kivusta ja huusi vähän aikaa. Kipu alkoi hellittää. Yhtäkkiä hän huomasi kun hänen olkaansa koputettiin. Hän avasi tuskallisesti silmänsä ja katsoi taakseen. Siinä seisoi tuttu hahmo.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Dumbledore seisoi hänen edessään, kasvot hyvin huolestuneen ja väsyneen näköisinä.Hän katsoi hetken Harrya surullisena. "Se on alkanut", hän sanoi vakavalla äänellä."Voldemort on alkanut toimimaan.Kukaan ei ole vielä huomannut sitä, vakoilijamme kertoivat minulle ja liittolaisilleni."Harry ei osannut sanoa juuri mitään.Tätä hän oli viimeiset pari kuukautta odottanutkin, siis siitä asti kun Voldemort sai palvelijoidensa avulla kaikki entiset voimansa takaisin.
Voldemort oli vuosisadan pelätyin pimeyden velho. Kaikki velhomaailmassa pelkäsivät häntä niin, ettei hänen nimeäänkään uskallettu sanoa ääneen. Hän murhasi lukemattomia noitia ja velhoja, myös Harryn vanhemmat...Neljätoista vuotta sitten, kun Voldemortin valta oli suurimmillaan,hän meni Harryn vanhenpien taloon ja tappoi heidät yhdellä kirouksella. Sitten hän yritti tehdä saman Harrylle, muuta kirous kimposi jotenkin Harrysta häneen itseensä. Niimpä hän pakeni puolikuolleena syrjäisiin metsiin, ja Harrysta tuli kuuluisa. Harry jätettiin ainoiden sukulaistensa, tätinsä, setänsä ja serkkunsa huostaan. Siellä häntä kohdeltiin kaltoin, eikä hän koskaan saanut tietää että oli velho,sekä maailmankuulu. Yhdentenätoista syntymäpäivänään hän sai kuitenkin sen tietää, ja lähti opiskelemaan velhoutta Tylypahkan velhojen ja noitien kouluun. Siellä hän kohtasi Voldemortin kolmatta kertaa kouluaikanaan, ja aloittaisi tänä vuonna viidennen luokan. Nyt oli kuitenkin kesäloma, ja hänen pitäisi olla huoneessaan tätinsä ja setänsä luonna, Dursleyllä.
"Mikä tämä paikka on ja mitä minä teen täällä?", hän kysyi Dumbledorelta. "Ja miten arvestani vuotaa verta?" Dumbledore katsahti Harryn arpeen ja huomasi veren, muttei sanonut mitään.
"Ensinnäkin, olemme rääkyvässä röttelössä, Tylyahossa", hän sanoi lopulta. Harry katsoi tarkemmin ympäristöään ja huomasi että Dumbledore oli oikeassa.Osa huonekaluista oli paiskottu rikki. Se oli professori Lupinin tekosia. Professori Lupin oli Harryn pimeydenvoimilta suojautumisen opettaja toissavuonna, mutta lopetti, kun paljastui että hän oli ihmissusi.
"Toiseksi",Dumbledore sanoi taas,"toin sinut tänne, koska mielestäni Lirkustentie ei ole enää turvallinen sinulle."
Oli vähän kiire, joten tohon ylläolevaan tuli hiukka kirjoitusvirheitä.
"Valittettavasti minulla on nyt hirveä kiire" Dumledore sanoi "Palaan kohta takaisin. Älä mene minnekään sillä välin kun olen poissa." Tämän sanottuaan hän kiirehti menemään ennen kuin Harry ehti sanoa mitään. Harry otti rähjäisen tuolin ja istuutui, kun hän yhtäkkiä kuuli merkillistä ääntä samalta suunnalta mihin Dumledore oli mennyt. "Anna tänne ne ilotulitteet, senkin nuljake, ennen kuin meidät huomataan!" Harry tunnisti tämän äänen. Se kuului Fred Weasleylle. Pian hän ilmestyikin näkyviin kaksoisveljensä Georgen seurassa. "Miten te osasitte tänne tulla?" Harry kysyi kasvoillaan riemun ja hämmästyksen sekainen ilme. "Seurasimme Dumledorea," George vastasi. "Olet ollut kateissa melkein viikon. Isä otti yhteyden Dumledoreen ja hän kertoi löytäneensä sinut ja että sinä olet turvassa. Tule, sinun täytyy nähdä yksi asia." "Mutta Dumbledore kielsi minua lähtemästä" Harry sanoi. "Mistä lähtien sinä häntä olet totellut?" Fred kysyi ja jatkoi "Ja sitä paitsi ei siinä kauan menisi. Ehdit hyvin takaisin ennen kuin Dumledore palaa. Otimme mukaan omat luutamme sekä tulisalaman." Harryllä ei ollut ollut mahdollisuutta lentää tulisalamalla koko kesälomansa aikana ja ajatus tuntui hänestä houkuttavalta. "Hyvä on, saitte ylipuhuttua" Harry sanoi tietäen varsin hyvin ettei tämä seikkailu ainakaan hyvin päättyisi.